keskiviikko 20. marraskuuta 2019

Yu-Be

Yu-Be on japanilainen ihonhoitosarja, jonka tunnetuin tuote on varmaankin Yu-Be Moisturising Skin Cream, eli siis kosteusvoide. Voiteen on kehittänyt japanilainen farmaseutti jo vuonna 1967.

Ei ihme, että tämä voide on edelleen suosionsa huipulla, eikä edes maksa paljoa. Se on sisältämänsä glyseriinin ja hyaluronihapon takia todellinen kuivan ja karhean ihon kosteuspommi, joka hoitaa niin kasvot kuin kynsinauhat. Siinä on kosteutta sitovien ainesosien lisäksi mm. B2-, C-, ja E-vitamiinia, ja se imeytyy ihoon hyvin vahvistaen ihon omaa suojakerrosta.

Voiteessa ei ole keinotekoisia tuoksu- ja väriaineita, mutta siinä on hiukan kamferia, joka antaa sille ominaisen tuoksun, vaikkakin kamferin tarkoitusperä jäi minulle epäselväksi. Tuoksu on vaimea ja häipyy iholta nopeasti.

Pieni määrä riittää kosteuttamaan esimerkiksi kasvot, ja pieniä tuubeja saa muutamalla eurolla eBaysta. Tuote on eläintestaamaton, eikä tuki huokosia.

maanantai 18. marraskuuta 2019

Porkkana-appelsiinikeitto

Söin eilen niin hyvää soppaa, että pitää jakaa ohje teidänkin kanssanne. Näin talven korvalla kuuma keitto lämmitää mukavasti.



Porkkana-appelsiinikeitto (4:lle)

1 iso sipuli
8 isohkoa porkkanaa
1 valkosipulinkynsi
pala voita
1 rkl oliiviöljyä
1 luomuappelsiini
1 l kasvislientä
(suolaa, mustapippuria)

Raasta appelsiinin keltainen kuoriosa kulhoon ja purista appelsiinin mehu toiseen astiaan. Kuori ja pilko porkkanat. Kuori ja hienonna sipulit ja sulata voi kattilan pohjalla. Lisää kattilaan oliiviöljy ja sipulisilppu ja kuullota sipulit pehmeiksi varoen ruskistamasta niitä. Lisää kattilaan appelsiininkuoriraaste ja sekoita.

Kaada kattilaan kasvisliemi ja porkkanan palat. Anna kiehua, kunnes porkkanat ovat pehmenneet. Soseuta keitto ja mausta appelsiinimehulla. Lisää halutessasi rouhittua mustapippuria ja tarkista suola. Koristele tuoreilla yrteillä, esimerkiksi korianteri ja timjami sopivat makuihin hyvin.

sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Huultenrajauskynäkatsaus

Käytän harvemmin huulipunaa, mutta huulet rajaan aina mahdollisimman luonnollisen sävyisellä huultenrajauskynällä, ja kun rajauksen häivyttää hyvin, se käy hyvin huulimeikistä, eikä kaipaa mitään lisää. Juhliin puuteroin tämän rajauksen ja piirrän sen vielä uudelleen puuteroinnin jälkeen, ja väritän huulet ennen huulipunaa rajauskynällä. Näin saan huulimeikin pysymään hyvänä koko illan.



Kaikkien aikojen paras huultenrajauskynä on joskus löytynyt Lumenelta. Alkujaan sävy oli nimeltää Vanamo, sittemmin samantapainen sävy löytyi numerolla 6. Se on tässä ylemmässä kuvassa oikealla ja alemmassa kuvassa "kalibrointisävynä" alla (Lumene 6). Valitettavasti menivät vaan lopettamaan sen valmistuksen.

Tarkastellaanpa kyniä vasemmalta alkaen:

Vasemmalla on Bourjois-merkkinen kynä sävyä 01 Nude Wave. Tämä on todellinen löytö, levittyy ihanasti ja pysyy hyvin, sävykin on todella hyvä!

Toinen vasemmalta on Maybellinen Colorsensational-automaattikynä sävyä Almond Rose. Tämä on yksi suosikeistani, hyvä pigmentti ja pysyvyys, levittyy kauniisti.

Sen vieressä on Maybellinen Colorsensational -kynä sävyä 630 Velvet Beige. Hyvä levittyvyys ja pysyykin aika hyvin. Sävykin on ihan hyvä, joskin selkeästi rusehtavampi kuin muut.

Neljäntenä vasemmalta on Cotyn Miss Sporty sävy 005. Selkeästi punaisempi kuin muut, hyvä pysyvyys.

Sen vieressä oikealla on It Cosmeticsin autimaattikynä sävyä Blushing Nude. Sävy on OK, pysyvyys huono, väri pyyhkiytyy pois helposti.

Käytätkö sinä huultenrajauskyniä normaalisti meikatessasi?

lauantai 16. marraskuuta 2019

Aldi ja sen kosmetiikka-antimet

Kävin menneellä viikolla Blackrockin Frascati Centerin Aldissa. Pitkästä aikaa. Sanon edelleen, että jos käytte maissa, joissa on Aldi, kannattaa aina poiketa, sillä kosmetiikkahylly todellakin ällistyttää kausituotteillaan, jotka yleensä ovat valmistettu Saksassa, ja jotka ovat myös korkealaatuisia. Usein myös kopioita kalliimmista tuotteista. Mitäs sanotte näistä?



Tämä Aldin merkki on Abbott & Broome. Tuoksuvalikoima on ihana, ja muistuttaa hämäävästi erästä tunnettua merkkiä...

Kuvakaappaus: Baylis & Harding


Kittejä sekaiholle: Puhdistusaine, kasvovesi ja kosteusvoide. Mitä muistuttaa? No tietenkin Cliniquen vastaavia. Tämä on kuitenkin Aldin oma merkki Lacura.

Kuvakaappaus: sokos.fi



La Mer - öh, eikun Lé Mara - näyttää olevan satunnaisen spesiaalivalikoiman ulkopuolella oleva vakiosarja, josta oli kaupan nyt myös kosteuttavia kasvosuihkeita ja suihkepulloon pakattua kasvoöljyä. Tämän sarjan hyaluronihapposeerumia olen käyttänyt jo useampia tuubillisia, ja siis sen olen myös hyväksi havainnut. Aiempi postaus Aldin tuotteista löytyy täältä.

perjantai 15. marraskuuta 2019

Uusin Elle-lehti ja kylkiäinen

Kävin ruokakaupassa ja silmiin osui uusin Elle-lehti. Siinä oli mukana Benefitin minikokoinen Gold Rush -poskipuna. Olisin saattanut ostaa lehden ilman poskipunaakin, mutta nyt tuli kaupat heti.




Tällaiset pienet purkit puoltavat paikkaansa ainakin minun meikkipussissani. Ne eivät vie turhaan tilaa, eivätkä paina reissukassissa.

Benefitillä on järkiään ollut aika hyviä poskipunia. Ei tämäkään niistä jää jälkeen, vaikka siitä ei kovin hyvää kuvaa saakaan. Se on kullanhohtoinen persikka, tai kuten Benefitin omilla sivuilla kerrotaan, sävy on lämmin kulta-nektari, jonka kerrotaan sopivan jokaiselle ihon sävylle. Jäin miettimään, miten tämä sopii ihan kylmän sävyisille ja kalpeille, mutta saattaa se kyllä sopiakin, vaikka keltaiseen hiukan siftaakin.

Kuva kaapattu Benefitin nettisivuilta.
Päivän kysymys: Saisiko esimerkiksi tällainen ekstra sinut ostamaan jonkun naistenlehden? Itse lehteä en ole vielä lukenut, mutta hiihtelen tästä kohta tuohon lähipubiin ja säästyäkseni jalkikselta (ja yleensäkin screeneillä pyörivältä urheilulta) otan lehden mukaan viihdykkeeksi, perjantai-ilta kun on, tosin tulee sinne juttuseuraakin myöhemmin.

torstai 14. marraskuuta 2019

Halloweenin jälkeen tulikin joulu

Kävin hati alkukuusta pääpostissa, ja kas kummaa, sinne olikin tullut joulukoristukset. Hiukan aikaiseltahan tuo kyllä tuntuu, tietty. Ulkopuolelta en niitä ruvennut kuvaamaan, kun siellä tihuutti vettä, kuten tavallista.






Olipa joissain kaupoissakin jo jouluikkunat, tässä tavaratalo Arnottsin ikkunoita.




Muistan, kun yhteen aikaan kuljin muutaman vuoden usein Ranskassa töitten takia, ja Pariisinreissuilla piti aina ennen työpäivää juosta katsomaan isojen tavaratalojen, Galeries Lafayetten ja Printempsin jouluikkunat. Olihan niissä tosin näkemistäkin!

Löytyykö muita jouluikkunoitten ihastelijoita?

tiistai 12. marraskuuta 2019

Too Cool for School

Olen kuullut tätä voidetta kehuttavan monissa blogeissa, ja siksi olikin ihan aiheellista saada tämä kokeiluun jostakin beauty boxista.



Kyseessä on siis Too Cool for Schoolin All-In-One Egg Mellow Cream, jonka valmistaja mainitsee toimivan seerumina, primerinä, anti-age -voiteena, kiinteyttäjänä, silmänympärysvoiteena, yönaamiona ja kaulavoiteena. Kuulostaa ihan näppärältä monitoimituotteelta.

Itse voide on vaaleaa ja paksuhkoa. Se uppoaa kyllä aika kerkeästi ihoon, ja imeytyy saman tien. Tuoksu on aika vahva, enkä pidä siitä, sillä se jää leijumaan kasvoille ikävästi muistuttaen jotakin halpaa hajuvettä. Ei hyvä.

Voiteessa on valmistajan mukaan munankeltuaista, albumiinia (valkuaista), omegaöljyjä, ihoa kirkastavaa niasiiniamidia ja lakritsiuutetta, glyseriiniä ja keramideja kera erilaisten kasviuutteiden.

Kuulostaa siis periaatteessa aika hyvältä mutta ainakaan yövoiteena se ei oikein vakuuttanut, sillä vaikka sitä olisi laittanut kuinka paksun kerroksen, iho jäi kiristelemään. Meikin alla menee jotenkin päivävoiteena, mutta ei se lisää kuitenkaan meikin pysyvyyttä mitenkään, vaan ainakin itselläni alkaa kasvot kiillellä aika nopeasti.

Harmillista, mutta tälle en oikein löydä siltikään selkeää käyttötarkoitusta :( . Lienee nuoremman ja normaalin ihon voide, paremminkin.

perjantai 8. marraskuuta 2019

Irlanti: Dzinni kokkaa Nurinperinmaassa (Kukkakaaligratiini ja muuta höpinää)

Sattuipa torstaina, että töistä tullessani päätin poiketa Merrion Centerin Tescoon, joka oli kotimatkan varrella. Tarkoitus oli ostaa jonkinlainen ruoansäilytysastia, jos nyt sitten sattuisin kokkaamaan jotakin. Tämä oli aika kaukaahaettu ajatus, sillä näiden viimeisten kuuden kuukauden aikana olen lähinnä tutustunut ruokailun merkeissä lähiravintoloiden ruokalistoihin, jotka ovat tulleet syödyiksi läpi etuperin ja takaperin ja vielä randomistikin.

Tescossa silmät osuivat heti ovella tarjouksessa olevaan kukkakaaliin, ja heti näin itseni kokkaamassa mitä ihaninta kukkakaaligratiinia, johon laittaisin kotoa tuotua Aurajuustoa, kun kerran sellainenkin köntsä oli jääkaapissa.


Kun vielä löytyi revittyä savukinkkua (joka ei tosin Yläneen saunapalvin makua ja mureutta voita mitenkään) ja "Nauravaa Lehmää", olin ihan myyty. The Laughing Cow on muuten ihan hyvä sulatejuuston vastine, enkä tiedä maata, josta sitä ei jostakin saisi. Ruoanlaitossa siinä on vaan hiukan näpertämistä, sillä tämä juusto on pakattu sieviin pieniin kolmiopakkauksiin, eikä se korvaa kotoista Koskenlaskijaa, joka on paljon maukkaampaa ja tiiviimpää rakenteeltaan. Koitti sitten perjantai ja kotityöpäivä, ja kokkausinto oli huipussaan...



Kukkakaaligratiini (n. 2:lle hengelle)

1 keskikokoinen kukkakaali
1/2 - 2/4 dl kermaa (jos käytät Koskenlaskijaa, lisää hiukan enemmän kermaa)
n. 100-150 g pilkottua saunapalvia tai pekonia (vaihtoehtoisesti voit laittaa kourallisen hasselpähkinöitä)
100-150 g sulatejuustoa
puolisen pakettia Aurajuustoa (saahan sitä toki laittaa enemmänkin...)
iso turaus ketsuppia
cayennepippuria

(pinnalle juustoraastetta)

Pilko kukkakaali nupuiksi ja höyrytä nuput sopivan kypsiksi. Tässä joku pitää rapsakammasta, joku taas aika pehmeiksi höyrytetyistä, suosittelen rapsakkaa kypsyysastetta.


Lado nuput voideltuun uunivuokaan ja ripottele kinkku tai pekoni (tai hasselpähkinät) väliin. Ripottele päälle Aurajuusto muruina. Valmista tämän jälkeen kastike.

Laita sulatejuusto ja kerma kattilaan ja lämmitä, kunnes juusto sulaa. Lisää iso turaus ketsuppia (seos saa hiukan makeutta, ja mausta cayennepippurilla niin, että kastikkeeseen tulee hiukan potkua ja kastike on vaaleanpunaista).


Kaada kastike vuokaan muiden ainesten päälle. Ripota pinnalle halutessasi juustoraastetta. Gratinoi 175 C, kunnes gratiini on kullanruskeaa. Tarjoa vaikka salaatin kanssa.

Kieltämättä siitä tuli aika maukasta.

Laitoin muuten päälle vuolemalla Jarlsberg-juustoa, kun eihän täällä pääsääntöisesti saa parhaimmista kaupoistakaan muuta kuin Cheddaria, jota sitten onkin kymmeniä eri sortteja. Ei hyvä.


Jarlsberg on tavallisesti hyvä gratiinijuusto, mutta tämä yksilö muuttui gratiinin päällä hiukan purukumimaisen sitkeäksi. Jos olisin Suomessa, käyttäisin ehkä sinileimaa raasteena.

*****
Miksikö otsikko on "Nurinperinmaassa"? No liikenne ei ole täällä ainoa nurinpäin oleva asia. Olen huomannut aiemmin, että myös vesihanoissa (ns. "sekoittajat", eli se yhdessä hanassa toimiva vimpain) on kylmä vesi ja kuuma vesi eri puolilla kuin muualla. Tätä en kyllä hoksannut UK:ssa asustellessani.

Eilen tuli kokatessa vielä eräs hoksaus. Laitoin jo aikaisin aamupäivällä kukkakaalit kiehumaan (en siis höyrytellyt, vaan keitin merivedensuolaisessa vedessä) ja uppouduin sen jälkeen töihini. Parin tunnin kuluttua hajamielisesti tajusin, että kaalit olivat vieläkin kattilassa hellalla.

Kokeilin varovaisesti sormellani vettä, joka ei siis ollut kiehunut, vaikka laitoin hellan kovimmalle mahdolliselle lämmölle. Ihmetys. Vekslasin nappia sitten jos johonkin suuntaan, yleensä kuitenkin sillä alueella, mistä arvelin tehoja löytyvän, en siis laittanut levyä ykköselle (tässä vaiheessa lienee paikallaan kertoa, että teräksisestä hellasta olivat merkinnät kuluneet pois).

Kas kummaa, kun miltei tunnin säädettyäni laitoin sitten hellan vihdoinkin ykköselle ja sehän pörähti kiehumaan heti! Tässä maassa on siis muutakin nurinpäin kuin liikenne ja vesihanat!! Tätäkään en ollut nähnyt UK:ssa. Kummallista kuitenkin, että uunin namikat toimivat tästä huolimatta "oikeinpäin", vaikka samasta vehkeestä oli kyse...

Mitäs muuta vielä voisi olla väärinpäin? Niin, no, ihmiset ohittelevat kadulla "väärältä puolelta", mutta se nyt kai on jo jollain tavalla loogistakin?

Ihanaa viikonloppua kaikille!

torstai 7. marraskuuta 2019

Vaahtokarkkitikkarit

Tässäpä muuten hyvä vinkki joulumyyjäisiin, tai muuten vaan kahvin kanssa naposteltavaksi. Nämä ovat myös luontaisesti gluteenittomia, ellei niihin laita mitään viljapitoista, kuten esimerkiksi piparkakkumuruja strösseleiden asemesta.



Vaahtokarkkitikkarit

puutikkuja
vaahtokarkkeja
suklaata
koristeeksi esim. strösseliä, manteli- tai pähkinärouhetta, keksinmuruja tms.

Laita kolme (eriväristä ja -makuista) vaahtokarkkia puutikkuun. Pyöräytä karkit tikussa sulassa suklaassa ja koristeissa ja laita sen jälkeen leivinpaperin päälle jähmettymään. Suklaa ei saa olla ihan tulikuumaa, mutta sen pitää olla juoksevaa.

Käytä eri suklaalaatuja, ja valkosuklaan voi vaikka värjätä pienellä määrällä elintarvikeväriä.

Sopivat myös lastenkutsuille tai jälkiruoaksi!

tiistai 5. marraskuuta 2019

The Inkey List

The Ordinaryn vanavedessä markkinoille on tullut muitakin tehoaineisiin keskittyviä edullisia tuotemerkkejä, kuten The Inkey List. Tarkastellaanpa muutamaa kiinnostavaa tuotetta, jotka olen ajatellut hankkia Bootsilta kokeiluun.


Hepta-Peptide on seerumi, joka sisältää patentoidun peptidisarjan, joka auttaa ihoa uusiutumaan ja auttaa häivyttämään juonteita. Ihon virheet häivyttyvät soft-fokus -tekniikalla ja iho uudistuu ja juonteet korjautuvat sen sisältämän seitsemän peptidin avulla. Käyttö: Aamuin illoin herneen kokonen määrä kasvoille ja kaulalle. Toimii erinomaisena meikinpohjustajana.


Multibiotic on kevyt voide, joka sisältää probiootteja tasapainottamaan ihoa ja sen pH-arvoa. Se sopii kaikille ihotyypeille ja tasapainottaa ihon öljyisyyttä ja vahvistaa ihon omaa suojakerrosta ja hillitsee ihon ärtyneisyyttä. Voide sisältää myös mm. glyseriiniä ja kauraöljyä.

Polyglutamic Acid, eli polyglutamiinihappo sitoo neljä kertaa enemmän kosteutta kuin hyaluronihappo, joten tämä geelimäinen tuote on todellinen ihon tehokosteuttaja, joka siloittaa juonteita ja ryppyjä sekä tasoittaa ihon sävyä. Sopii myös meikin alle.


Snow Mushroom Moisturiser on geelimäinen ihoa rauhoittava, viilentävä ja ihon ärtyneisyyttä ja punaisuutta poistava kosteusvoide, joka sopii erityisesti herkälle ja ärtyneelle iholle. Viilentävä vaikutus tulee eniten esille, jos tuote on säilytetty jääkaapissa. Se sisältää mm. glyseriiniä, tremella fuciformis -uutetta (snow mushroon, valkohytykkä, jonka sisältämät polysakkaridit sitovat erinomaisesti kosteutta ja jolla on antioksidanttisia vaikutuksia). Myös sen sisältämällä madecassosidella (rohtosammakonputki) on antioksidanttisia ominaisuuksia.

The Inkey Listillä on toki muitskain mielenkiintoisia tuotteita, mutta nämä nyt poimin tälle listalle. Tätä edullista sarjaa voi tilata esimerkiksi Cult Beautysta tai Asos.com'ista.

Kuvat :Boots.ie

lauantai 2. marraskuuta 2019

Niitänäitä Irlanti osa I

Täällä on selkeästi menty syksyn puolelle, joskaan kaatosade ei ole ihan niin jokapäiväistä, kun olisi voinut kuvitella. Ainakaan toistaiseksi.

Miltei joka-aamuinen matka töihin: Northumberland Road, Ballsbride, eli ollaan Dublinin hienostoalueella toisinsanoen alue on "Embassy Belt", jossa kaikki suurimmat suurlähetystöt sijaitsevat. Suomen pieni lähetystö on muualla ja sitä luotsaa rouva Lahnalampi, joka aloitti tänä vuonna.

Luen paikallisia uutisia satunnaisesti, joten viime viikonloppuna meni ohi silmien se tosiasia, että Irish Water oli ilmoittanut veden saastuneen ja sieltä löytyi kryptosporiaasia, giardiaa ja sitten loppujen lopuksi jopa jotakin muutakin alkueliötä. Olin alkuviikosta autuaan tietämätön asiasta, mutta tulin sittemmin valistetuksi. Onneksi ongelma oli ainoastaan Liffeyn-joen pohjoispuolella, eikä koskenut meitä eteläpuolen asukkeja. Onneksi.

Irish Water julkaisi sittemmin tiedotteen. Palttiarallaa 600k ihmistä altistunut ja lopputulemana ei edes voida taata, että vesi olisi keittämättä juomakelpoista.

****
Olin tänään poikkeuksellisesti offiisissa, jossa en ole ollut perjantaisin muistaakseni sitten heinäkuun. Meillä on aina firman ravintolassa "cooked breakfast".

Kuva: Irlantilainen aamiainen muistuttaa englantilaista.
Söin tosin vain jogurttia, marjoja ja banaanilastuja, työkavereiden ahmiessa kaikenlaista muutakin aina vohveleista ja pannukakuista sienitäytteisiin pasteijoihin yms. Meillä on subsidioitu ruokailu, joten hinnat ovat aika edulliset.

Syy siihen, miksi söin vain jogurttia tämän kaiken runsauden ja valikoiman keskellä on se, että odotin lounasta, jolloin kerrankin olisi kalaa! Voisi luulla toisin, sillä ollaanhan saarella! Kuulemma kaikki pyydetty merenelävä menee vientiin, mutta niinhän suurin osa Ranskan ravintoloissa tarjottavasta kalasta tulee Britannian rannikoilta, miksi ei sitten myös Irlannista?

Oli siis tarjolla lohta ja tillikastiketta. Ei mitään ihmeellistä suomalaiselle, mutta antakaas, kun kerron...

Irlantilaisille lihan ja perunan syönti on kaikki kaikessa. Lihaa pitää saada joka päivä ja kalapäivä on perjantai (katolisia??). Myöntävät kyllä itsekin, että tällä tulee vain kardiovaskulaariongelmaisia ihmisiä.

Alkaa vaikuttaa sieltä, että suomalaisetkin syövät terveellisemmin - paitsi, että. Vaikka tämä on maatalousmaa, ei täällä mitenkään päin tarjoilla kermaisia perunoita tai kastikkeita. Suomessa nämä ovat huomattavasti rasvaisempia.

Ravintolassa  (Rustic Stone) tilaamani pinaattikeitto näytti lehmänläjältä kulhossa, mutta todellakin kuten listalla sanottiin, oli tarjoiltu jäissä ja maistui hyvältä. Se ei kuitenkaan sisältänyt mitään maitotuotteita.

Ihmettelynaiheita riittää kosmopoliitillekin, eli jatkan tästä.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Samhain

Torstaina on se päivä. Töissä kehoitettiin tekemään kotona hommia, varsinkin jos on pieniä lapsia. On siis samhain.

Lämmin tervetulotoivotus paikallisen pubin ovella.

Samhain, aka Halloween, lienee Irlannin parhaiten tunnettu "vientituote" Guinnessin jälkeen. Alkujaan tämä kelttiläisten juhla, jolla on ikää pari tuhatta vuotta, oli kesän loppu (sitä samhai kirjaimellisesti tarkoittaa) ja uuden vuoden alku. Tällöin elävien maailman ja henkimaailman raja oli häilyväisimmillään, ja henkiä peloteltiin pois pukeutumalla elänten nahkoihin (eläimiksi) ja polttamalla tulia, lähinnä sadonkorjuun jälkeisiä olkikokkoja. Tämä perinne on säilynyt edelleen halloween-asuissa ja kokkojen polttamisena tähän päivään saakka. Nykyään ainakin täällä Irlannissa iltaan kuuluvat ilotulitukset.

Jack O'Lantern

Jack-O'Lantern on virvatulta muistuttava valo, joka tuikkii suomaastossa. Jack-nimensä - "Jack jolla on lyhty" - se sai irlantilaiselta, juopottelevalta Stingy Jackiltä, joka tarun mukaan petti pirun ja joutui kuoltuaan elämän ja kuoleman väliseen tilaan, ja kulkee siellä turnipsista kaiverrettua lyhtyä kantaen. Pilkatakseen Jackiä piru heitti Jackin jalkojen juureen hehkuvan hiilen, joka päätyi valaisemaan hänen ikuista vaellustaan kaiverretun turnipsin sisällä. Tarinasta on muuten eri versioita, joilla kaikilla on sama lopputulema.

Kuvakaappaus: owlcation.com

Myöhemmin siirtolaisten mukana nämä kaiverretut juurekset muuttuivat kurpitsoiksi. Arvellaan, että esimerkiksi USA:ssa vain 5% kurpitsoista päätyisi ruoaksi, ja loput kaiverretaan Halloween-lyhdyiksi (toki kukaan ei tarkkaan tiedä, mihin sisukset tässä tapauksessa menevät).

Kristillinen aika

Vuonna 601 ajanlaskun alun jälkeen alkoi osoittautua työlääksi kitkeä ihmisistä pakanallisten juhlapäivien viettotapoja. Tällöin paavi Gregorius I ymmärsi vihdoin, että käännyttämistä parempi ratkaisu oli käyttää niitä hyväkseen uuden uskonnon läpiviemiseksi. Jo seitsemännellä vuosisadalla alettiinkin samhainia viettää kaikkien niiden kuolleiden pyhimysten muistolle, joilla ei ollut omaa pyhäpäivää. Pyhäinpäivää edeltävästä illasta syntyi "All Hallows' Eve", josta päästäänkin sitten Halloweeniin.

Trick or Treat?

1100-luvulla pyhäinpäivän viettoon kuuluivat Europassa mustiin puhkeutuneet surijat, jotka kulkivat kylien läpi, kaiuttivat kelloja ja muistuttivat ihmisiä suremaan kuolleita.

Kodeissa alettiin leipoa "sielunkakkuja" (soul cakes), jotka jaettiin ja tämän tavan arvellaan olevan aikaisin lähtökohta "trick-or-treating -tavalle".

Voit lukea aiheesta lisää täältä.

tiistai 29. lokakuuta 2019

Dior Hydra Life

Puhdistusöljyistä on tullut monelle keino poistaa meikit kasvoilta, vaikka oikeastaan Suomen ilmastossa ei juurikaan tarvittaisi kaksoispuhdistusta, sillä ilmansaasteita ei ole siinä määrässä kuin Kaukoidässä.


Minä en yleensä käytä kovinkaan vahvaa "sotamaalausta" päivittäin, eli selviän suurikokoisten vanulappujen ja miselliveden kanssa hyvin päivittäisestä kasvojen puhdistuksesta. Kuitenkin silloin tällöin tarvitaan myös jotakin tujumpaa puhdistusainetta, joten öljy on yksi vaihtoehto. Nyt on käytössä Diorin Hydra Life -linjan puhdistusöljy, joka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan muuttuu maitomaiseksi emulsioksi.

Seos sisältää valkoisen teen uutteita ja saponiineja. Viimeksimainitut eivät silti toimi saippuanomaisesti, vaikka nimitys saippuoihin saattaakin viitata.

Peiaatteessa mitä tahansa (ruoanvalmistuksessa) käytettävää öljyä voi käyttää myös meikin poistamiseen, mutta näissä tavanomaisissa oljyissä ei ole emulgaattoreita, joiden avulla öljy muuttuu veden kanssa poishuuhdeltavaksi.

Diorin puhdistusöljy sisältää ihoa hellivää manteliöljyä, ja toimii todella hyvin, mutta sanoisin, että edullisemminkin voi saada ihan yhtä lailla hyvin toimivia öljyjä  - varsinkin hinnaltaan kohtuullisia  korealaisia.

Haluaisin myöskin muistuttaa, että öljyt ihon puhdistuksessa eivät ole mikään käänteentekevä keksintö. Puhdistusmaidot sisältävät yhtälailla öljyjä ja rasvoja ja putsaavat naaman siinä missä öljyt   - ja jopa ehkä helpomminkin. Kuten jo sanoin, kaksoispuhdistuksen lanseeraus ilmastoltaan puhtaissa maissa on suuresti markkinointikikka.

sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Bioderma

Bioderman misellivesi on kiistatta yksi parhaimpia misellivesiä, enkä ole ainoa, joka sitä kehuu. Hankin nyt kokeiluun toisenkin version siitä, eli Hydrabio-linjan miselliveden.


Bioderman sivuilla väitetään tämän Hydrabio H2O:n olevan ensimmäinen dermatologinen misellivesi, jonka sisältämät rasvahappoesterit ovat saman kaltaisia kuin ihon omien solujen fosfolipidit. Samalla se sisältää aineita, jotka luonnollisesti pitävät yllä ihon omaa suojakalvoa ja siten myös kosteustasapainoa.

Minulla ei ole mitään moittimista. Se riittää yksinään meikinkin poistamiseen, jos vain käyttää isoja vanulappuja. Iho tuntuu kosteutetulta käytön jälkeen!

INCIkin kuulostaa mukavalta:

AQUA/WATER/EAU, GLYCERIN, PEG-6 CAPRYLIC/CAPRIC GLYCERIDES, DISODIUM EDTA, MANNITOL, XYLITOL, CETRIMONIUM BROMIDE, RHAMNOSE, NIACINAMIDE, HEXYLDECANOL, SODIUM HYDROXIDE, PYRUS MALUS (APPLE) SEED EXTRACT, BRASSICA CAMPESTRIS (RAPESEED) STEROLS, TOCOPHEROL, FRAGRANCE (PARFUM). [BI 546]

Glyseriini on kosteuttavana aineena ihan kärkipäässä. Lisäksi seoksessa on niasiiniamidia ja muita hyviä ainesosia.

Biodermaan näkyy myyvän Suomeen esimerkiksi Lookfantastic.

perjantai 25. lokakuuta 2019

Essence

Essenceltä tulee paljon hyviä ja edullisia ripsivärejä (ja tietysti muutakin värikosmetiikkaa  - Suomen ulkopuolella on myynnissä myös esimerkiksi tuoksuja ja voiteita). Ostin Münchenistä uuuden ripsivärin, ja kuvat puhukoot puolestaan.




Ensin mietin, että alkaako se kerrostaessa kakkuuntua, mutta eiköhän se vain paksunna (lue: tuuhenna) ripsiä! Läheltä otettu kuva tosin ei anna parasta käsitystä asiasta. 

Ihan kelpo ripsari tähän hintaan ja peittoaa monet kalliimmat merkit!

torstai 24. lokakuuta 2019

Kuivuvat silmänympärykset

Taas on se aika, jolloin iho alkaa kaivata jotakin tuhdimpaa kosteutukseen. Ensimmäisenä tuntuvat reagoivan silmänympärykset, jotka ainakin minulla kaipaavat aina varsinkin yöksi jotakin rasvaisempaa voidetta pysyäkseen jotenkin säällisen näköisinä, sillä kun iho silmien alla kuivuu, minulla siihen ilmestyy tulenpunainen ja ärtynyt läiskä välittömästi.



Olen joskus ollut Cliniquen All About Eyes -voiteen (varsinkin se Rich-versio) suurkuluttaja, mutta nyt hankin samalta merkiltä toisen voiteen kokeiluun. Clinique Repairwear Laser Focus lupaa korjata silmänympärysjuonteita (jos nyt mikään ihan siihen pystyy), ja tunnultaan se onkin All About Eyesin kanssa samankaltainen, hyvin miellyttävästi silmänympärysiholle liukuva, paksu voide.

Olen yrittänyt punnita, kumpi näistä on parempi. Loppusuoralla käytössä ne olevat aika lailla samanlaisia. Tämä pistää ihmettelemään, mikä oikeasti on ero, ja miksi valmistajan kannattaisi pitää kahta niin samankaltaista tuotetta markkinoilla. Mielestäni hyviä molemman, ja rasvaisempaa käyttäisin yöksi ja tämä kuvassa oleva sopii sekä päiväksi, että yöksi.

Tällä kertaa en vaivaa teitä INCI-listoilla, mutta äkkiä katsoen tämän Repairwearin pitäisi olla kosteuttavampi ja se tosiaan imeytyykin ihoon nopeammin kuin All About Eyes, jossa lienee rasvaa enemmän.

Repairweariss on paljon enemmän kasvisuutteita kuin tuossa toisessa. Joskus mietin, että ovatko nämä allergian aiheita, ehkä? Suomessahan ollaan todella allergisia monelle asialle, mitä joskus ihmettelen, eikä hyvä hygienia voi selittää tuoksuallergioita.

*****

Hieman "hengetön" postaus. Tiedän. Viimeaikoina on riittänyt kiirettä ja matkaa ja olen (taas kerran) miettinyt, että mihin  tämä blogi on matkalla. Olisiko yleisöllä mitään toivomuksia siitä? Lisää kosmetiikkaa/matkajuttuja/muuta/mitä? Toivomukset otetaan huomioon.

lauantai 19. lokakuuta 2019

Vanulappujen kulutus, luonto ja kestovanulaput

Jokainen kasvojaan puhdistava tietää, ettei vanulappujen käytöltä voi välttyä. Kun katson kylppärieni roskiksia, niin ne täyttyvät yleensä juuri vanulapuista. Niitähän ei välttämättä saisi huuhtoa WC:n pöntöstä alas.

En muista kirjoitinko jo täällä, että ostamissasi vanulapuissa saattaa olla keinokuitua, joka ei ehkä hajoa luonnossa. Huomasin kauhulla tämän kerran, kun tutkin ostamieni vanulappujen tuoteselostetta. Sitä ei kai juurikaan kukaan lue, enkä ole minäkään lukenut aiemmin.

Kävin tänään Raision Myllyn Apteekissa, jossa tapani mukaan silmäsin läpi kosmetiikkatuotteet, joita siellä on hyvä valikoima. Jopa merkkejä, joita ei juurikaan muualta saa, eli kannattaa piipahtaa, jos sielläpäin kuljette. Silmät osuivat kestovanulappuihin, jotka oli tehty "bambupuuvillasta" (70% bambua ja 30% puuvillaa  - fair enough).



12 kappaletta ja pesupussi noin 15 euroa. Epäröin. Koska kasvojen puhdistukseen menee kaksi per päivä eli aamuin ja illoin, tarvitaan myös kasvovesipyyhe, eli kulunki on neljä kappaletta per päivä. Kaksitoista riittäisi siis kolmeksi päiväksi.

Hmmm. Pesen pyykkiä noin kerran viikossa, eli tämä tarkoittaisi sitä, että joko pesen pyykkiä vähintään kaksi kertaa viikossa tai sitten ostan kestolappuja lisää.

Päätin ostaa koe-erän, eli yhden pakkauksen. Kotona esittelin ostostani huushollin miespuoliselle jäsenelle, jonka kommentti oli, että: "Joo, sä nyt innostut noista, mutta veikkaan, että ne jäävät pidemmän päälle käyttämättä". En nyt sanoisi noinkaan. Olen jo vuosia käyttänyt musliinista puhdistusliinaa, joka tuli Liz Earlen puhdistusaineen kanssa, ja vaikka se ei ole ihan jokapäiväisessä käytössä, se on edelleen käytössä ja pesen sen muun pyykin mukana viikottain. Tämä tukki herran suun :D . Eikä se  ole ainoa puhdistusliina, jota käytän.



Joka tapauksessa; kehotan teitä katsomaan, mitä ostamissanne vanulapuissa on, sillä ne todellakin  - niin uskomatonta kuin se onkin - saattavat sisältää keinokuituja, joista vähintäänkin tulee ainakaan mikromuoveja luontoon.

PS tärkeä asia: Vanulappuihin liittyy myös puuvillan tuotanto, joka tuhoaa ainakin joissain päin maailmaa luontoa ja sen kautta ihmisten elinolosuhteita ja elantoa. Ellet ole katsonut Stacey Dooleyn dokumenttia halpamuodista (ja siis myös puuvillan ryöstöviljelystä), tee se nyt ja klikkaa tätä linkkiä. Siinä on aika järkyttävää faktaa.