Clarins

 Taas yksi silmänympärysvoide. Hyväksi havaittu, mutta ei niin paksua tavaraa.

Jossakin "akkainlehdessä" tätä oli kehuttu, joten pitihän se testata, varsinkin, kun Sokoksen -20% ale sattui samoille hollille.

Olen pitänyt aika tuhdeista silmänympärysvoiteista, ja tämä on ollut keskinkertaista siinä mielessä. Kosteuttavaa se tosin on, glyseriini tulee INCI-listassa kärkipäähän.

Sheavoin lisäksi tässä kuvassa näkyvät muut tehoaineet. Minulla tosin eivät ole silmienaluspussit tai muut turvotukset mitenkään ongelma, joten en osaa sanoa, miten nuo kasviuutteet siinä suhteessa toimivat. 

Hinta tälle on kuitenkin mielestäni varsin suolainen. Luksusta tuo upea ja painava pullo, mutta käytön aikana olin koko ajan huolissani siitä, että se lipeää käsistäni ja rikkoo kylppärin laatat.

Elämä on yhtä jännitysnäytelmää

Kunpa se olisikin sitä positiivisessa mielessä... Olen lähdössä huomenna Irlantiin tyhjentämään kämppäni. Onneksi on "juokseva" sopimus, eli vuokrasopimusta ei ole tehty määräajaksi, vaan voin irtisanoa sen nyt ensi kuun vaihteessa. Muuten olisikin hankalaa, sillä joutuisin maksamaan vuokrat sopimusjakson päättymiseen saakka.

Kahden viikon karanteeni siis pitää olla Irkuissa, sanktiot sen rikkomisesta ovat kovat (ja karanteenia vahditaan), eli 2500 euroa sakkoa ja ehkä jopa 6 kk vankeutta siihen päälle. Ei tee mieli kokeilla onneaan... Meillä on tosin iso puutarha, jossa sopii ulkoilla, jos siis säät sallivat. Harvemmin sallivat. Kuten intialainen työkaverini osuvasti totesi, Irlannissa on joka päivä neljä vuodenaikaa, toisinsanoen siis ainakin osan päivästä vihmoo vaakasuoraan vettä.

Meillä on iso, kolmiomainen piha, jonka keskellä on suihkulähde. Kuva on pihan nurkkauksesta, eli kunnolla sitä ei näe. Kun kaksi vuotta sitten tänne muutin, oletin istuvani kesällä päivät pääksytysten penkillä lukemassa kirjaa, mutta se olikin helpommin sanottu kuin tehty. Yhtäkään kertaa en ole siellä istuskelemassa käynyt. Katsotaan, miten käy karanteeniviikoilla.

*****

Sain myös koronarokotteen viikko sitten. Ikäni puolesta en olisi sitä saanut, mutta hematologi käski laittamaan syyksi alkavat sytostaattihoidot. Sain vielä valita rokotteen ja siksi valikoitui Pfizerin Comirnaty. Työnantajani valmistaa sitä lisenssillä Sveitsissä, mikä on aika yllättävää, sillä tuotantomaana Sveitsi on kallis.

Kävin eilen myös lentoa varten koronatestissä. 9Lives on kyllä kätevä, ja varmaan myös nykyisistä paikoista edullisin. Tulos tuli tänä aamuna ja oli negatiivinen. Todistuksen sai ladattua kätevästi verkosta.

Irlantiin matkustaessa joutuu myös täyttämään Passenger Locator Formin, joka on online-lomake. Henkilökohtaisten ja saapumista koskevien tietojen lisäksi siinä on muuta infoa:

Maahan tullessa sähköpostiin saatu kuittaus on esitettävä, ja siinä on siis tieto, missä aiot olla koko karanteenin ajan. Jännä nähdä, miten gardaí (poliisi) sen tarkistaa.

*****

Kävin taas keskiviikkona luuydinpunktiossa. Täytyy sanoa, että hampaat kalisivat kirjaimellisesti kauhusta, sillä eka sellainen oli aika pelottavan kivulias. TYKSissä ottavat sen suoliluun harjanteesta ja sain varmaan todella lastenannoksen esilääkitystä silloin ekalla kerralla. Eka kerta oli tosiaan kyllä aika hirveä: Ronski nuori nainen ei edes puuduttanut aluetta kunnolla ja alkoi survoa sinne paksua neulaa (paksuhan se neula on, jolla näyte imaistaan). Neula raapi luun pintaa ja meni pari kertaa tukkoonkin, joten se piti vaihtaa. Sama kärsimys uudelleen, ja huusin kivusta.

Valahdin ihan valkoiseksi kun vastaanotolla hematologi sanoi, että pitää tsekata luuytimen tila. Tuskanhiessä kerroin, miten kävi viime kerralla, ja sainkin kunnon esilääkityksen (2 mg loratsepaamia ja fentanyyli-kielenalustabletin kipua lievittämään). Kombo toimi kohtalaisesti ja paikalla oli kaksi lääkäriä (hematologi vakuutti, että suorittaja on taitava, mutta jäi kuva, että tämä nuori nainen teki homman ohjattuna). Jäi kuva kuitenkin, että nyt toimittiin minun ehdoillani ja kuunneltiin kiputilaani. Yksi homman kivuliampia tilanteita on se luuytimen imaisu. Se tuntuu lähinnä puukottamiselta. Ekalla kerralla se tehtiin yhtenä pötkönä, nyt pikkuhiljaa, joten se helpotti paljon.

Esilääkityksestä sen verran, että kun pääsin kotiin, simahdin tykkänään läppärin ääreen.

Kyllähän tässä tosin tulee kivuliaampiankin aikoja eteen. En edes uskalla miettiä sitä.

Sunnuntain brunssi: Huevos Rancheros, eli meksikolaisen karjatilallisen munatortilla

Tässäpä on helppo ja herkullinen ohje meksikolaisen ruoan ystävälle! Meillä mies karsastaa kaikkea tulista, mutta mehän sitten laitettiinkin kaikista miedoimmat kastikkeet. 

Huevos Rancheros -tortillat (kahdelle)

2 pientä pehmeää maissitortillaa

2 munaa

0,75 dl kermaa

suolaa, valkopippuria

nokare voita

50 g juustoraastetta (cheddar-gouda)

Salsaa:

Tuoretta korianteria.

Vatkaa sekaisin munat, kerma, juustoraaste ja mausteet. Hyydytä munaseos kokkeliksi paistinpannulla. 

Lämmitä tortillat (toisella pannulla) ja lusikoi sisään puolet munakokkelista per tortilla. Tarjoa lämmitetyltä lautaselta haluamasi salsan ja korianterin kera.

Pieni postaustauko järkytyksen vuoksi

Nyt on ollut muutama päivä postaustaukoa - osan syytä jo selitinkin. Kymmenisen vuotta "nukkunut" myeloomani on  pahemmin aktivoitunut. Yllättäen minullekin. Tuudittauduin jo uskoon, että se vaan nukkuu.

Kuva: Bungnavi.com

Eipä sitä koskaan kuvittelisi olevansa tässä tilanteessa, todellakaan.

Lisää myöhemmin.

"Mikään ei ole ikuista, eivät edes ongelmamme". - Charlie Chaplin

Viikonlopun ruokavinkki: Kampasimpukoita ja vihreää parsaa voi-sinappikastikkeessa tarjottuna kesäkurpitsa-rakuunasouffléen kanssa

Ohhoh, olipas tämä otsikkohirviö! Mutta ei pelkoa, tämä on äärettömän yksinkertainen valmistaa. Maku on ihan ravintolatasoa! Yllätyin itsekin.

Resepti kahdelle

Tee ensin soufflée:

n. 300 g kesäkurpitsa - pilko kuorineen ja laita n. 175 C uuniin pienellä oliiviöljytilkalla pirskoteltuna. Paista välillä sekoitellen, kunnes palat alkavat olla pehmeitä.

Riko kulhoon kolme kananmunaa, lisää 2 rkl ranskankermaa, mausta suolalla, valkopippurilla ja rakuunalla (tuore tai kuivattu).

Lisää seokseen kesäkurpitsapalat ja ajele seos sileäksi. Kaada voideltuihin vuokiin (tai vuokaan) ja kypsennä 200 C vesihauteessa kunnes kypsää ja kiinteää.

HUOM: Tätä riittää enemmän kuin kahdelle, mutta souffléen ohje on siksi iso, että saat käytettyä kokonaisen pienen kesäkurpitsan ja et joudu puolittelemaan munia!

Paahda n. 1/2 dl mantelilastuja kuivalla pannulla. Varo polttamista. Ota seos pannulta jäähtymään.

Kampasimpukat ja parsa:

8 kampasimpukkaa (tuoretiskiltä tai pakasteesta)

nippu vihreää parsaa

75 g voita

2 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä

vajaa 1 rkl Dijon-sinappia

1 tl hunajaa

suolaa

Sulata voi ja sekoita muut aineet siihen. Trimmaa parsat napsauttamalla puumainen osa pois. Paloittele parsat noin 3-5 cm paloiksi. Lisää ne voiseokseen ja anna poreilla jonkin aikaa.

Lisää kampasimpukat kun parsat alkavat olla halutun kypsiä. Sekoittele koko ajan, että liemen maku imeytyisi simpukoihin.

Tarjoa lämmitetyiltä lautasilta:

Seuraksi sopii esimerkiksi uusiseelantilainen Sauvignon Blanc. Vicarage Lane on osin suomalaisomistuksessa oleva viinitila.

Kynsien kasvatusta ja syöpähässäkkää

Eipä ole tullut muutamaan päivään postailtua mitään, kun on ollut tämän piilevän taudin takia hässäkkää. Siitä lisää myöhemmin.

Kyllästyin muutama viikko sitten näihin katkeileviin ja liuskoittuviin kynsiini. Ennen ne pysyivät hyvinä Nailtiques-lakkojen ansiosta, mutta noiden myyjät ovat (koronan myötä) hävinneet eBaysta tyystin. Siis ne puolalaiset myyjät, joilta niitä sai halvimmalla.

Kun Sokoksella oli tarjouksessa Trindin kynsienvahvistusduo, päätin ostaa sen. Mielessä hiukan väikkyi se Trindin vanha kynnenvahvistaja, jota ilmeisimmin ei saa enää tääällä jonkin sen sisältämän ainesosan takia myydä. Se aina tosin kirveli sormiani kynsien läpi.

Pakkauksessa on kaksi tuotetta, joita pitää käyttää 4-6 viikkoa puhtaille kynsille. Ensin tuota vaaleanpunaista, jonka pitää antaa kuivua pari minuuttia, sitten loppu hierotaan kynsiin ja päälle laitetaan päällyslakka valkoisesta pullosta.

Tämä siis joka ikinen päivä, ja välillä kynnet puhdistetaan asetonittomalla kynsilakanpuhdistusaineella.

Onpa siinä ollut hommaa! Tulos: Kolme kynttä (peukut ja vasen etusormi) ovat kasvaneet kohtuullisesti ja ongelmitta, mutta samaa ei voi mitenkään sanoa muiden sormien kynsistä, jotka ovat todelliset tyngät, pehmeäkyntiset ja erittäin liuskoittuvat. Varsin ovat surkeita näkyjä. Täytyy varmaan jatkaa Nailtiquesin tuotteiden kaivelua jostakin. Varmaan tosin anemiakin heikentää kynsiä.

*****

Niin, tästä päästäänkin tähän syöpäjuttuun. Minullahan on edelleen ne kolme kasvainta selässä, eli "nukkuva myelooma". Nyt se on labrojen mukaan ollut pahenemaan päin viime vuoden joulukuusta lähtien. Kävin juuri jälleen kerran labroissa aamulla, ja viime viikolla oli magneettikuvaus. Ensi viikolla hematologi, ja siellä selviää, joutuuko tästä oikeinkin rankkoihin hoitoihin. tarpeeetonta sanoakaan, että huolestuttaa, ja aika tavalla.

Marinoidut oliivit

Yritän tässä mielessäni tehdä kauppalistaa huomiselle brunssille. Mielessäni siintävät mm. pienet ja keltaiset bébé-leivokset, mutta tämä on samanlaista metsästystä, kuin mielessäni kauniit vaatteet. Eli muutamia visioimiani juttuja, kuten niitä pieniä keltaisia leivoksia ei saa mistään. Laitoin kuitenkin huomiseksi marinoituja oliiveja. Minä en ole kovin pitkään edes pitänyt oliiveista. Jotenkin vasta aikuisiässä olen oppinut niitä syömään, mutta vasta Air Balticin snäckeinä myytyjen vihreiden oliivien kautta olen tunnistanut niiden erinomaisen maun. Ei ihme, että ne usein ovat lennoilla loppu, ja jos eivät ole, ostan yleensä tuliaisiksi varaston tyhjäksi. Yksi hauska muisto oliiveista liittyy erääseen Etelä-Afrikan matkaan. Kyseessä oli varmaankin loma, koska brittimieheni oli mukana. Kurvasimme vuokra-autollamme viini & oliivitila Morgensternille. Hyppäsin ulos autosta ja hoksasin kartanon oven vieressä olevat oliivipuut, joissa oli mustia oliiveja. Nappasin yhden suuhuni - ennenkuin Peter ehti varoittaa. Olisi ollut aiheellinen varoitus, koska maku oli aika kamala, ja jäi suuhun loppupäiväksi. Eli viinitastingit, puhumattakaan muusta ja syömisistä olivat todella pilatut sille päivälle. Jotakin siitäkin oppii. Nykyään marinoin oliivit, ja olen tajunnut, että läpeensä mustat sellaiset ovat värjättyjä.

Ostin näitä ja marinoin ne seuravanlaisessa liemessä: - 1 rkl limemehua - 1 rkl pizzamaustetta (Meira) - 1 rkl kuivattua shalottisipulia (tämän olen tuonut Saksasta, en tiedä, löytyykö vastaavaa Suomesta, mutta ellei, laittaisin yhden tuoree hienonnettuna) - 1 valkosipuninkynsi (ehkä) - 2 rkl tuorepuristettua oliiviöjyä Sekoita aineet ja anna marinoitua seuraavaan päivään jääkaapissa kelmutettuna.