Helluntaikin sitten oli ja meni. Ilman heilaa 🤣. "Viraabelisellainen", jonka kanssa tässä nyt olen aikaa viettänyt, karkasi kotikonnuilleen ruotsinkieliselle Uudellemaalle. Oltiin toki yhteyksissä päivän mittaan. Eikä siis meillä mitään suhdetta ole, hän on vaan mukava ja fiksu ystävä, tohtorismies.
Kaikista hulluin juttu tapahtui kuitenkin helluntain alla. Elämääni putkahti mies menneisyydestä. Ruotsalainen juristi, jonka tunnen työni kautta. Silloin kipinöi, mutta koska hänellä oli silloin vaimo, ei asia edennyt koskaan juttuseuraa pidemmälle. Harvakseltaan olemme olleet yhteyksissä ja nyt sitten tuota vaimoa ei enää ole kuvioissa, ei ole ollut hetkeen aikaan.
Hän vaan kyseli tarkkaan, että olenko sinkku ja mitä haluan elämältä. Katsotaan. Hän tiesi toki tästä viimesyksyisestä kumppanini kuolemasta.
Kävin eilen illalla yksikseni ravintolassa syömässä tapaslautasen. Mietin samalla maailmanmenoa. Asiaa alusti hauska puhelu toisen miespuolisen ystäväni kanssa. Minua nauratti suunnattomasti, kun hän kertoi deittailukokemuksistaan. naiset kuulemma joko lähettelevät jostain 80-luvulta peräisin olevia kuviaan tai kukkien ja kissojen kuvia.
No miehet sitten puolestaan lähettelevät autojen ja kalojen kuvia. Viime viikonloppuna sain kalastavilta miespuolisilta ystäviltäni kolme hauen kuvaa. Ilahtuisin ehkä enemmän, jos ne hauet olisivat minulla keittiön työtasolla fileoituina.
Voi hyvänen aika sitä naurun määrää, eikä juttu loppunut edes tähän. Hymyilytti kovin, kun kävelin kotiin.
Minulla näyttää menevän nykyään aika kaikenlaiseen haihatukseen, mutta varmaan voisi sanoa, että elän ehkä elämäni hauskinta aikaa. Miinus muutama stressitekijä. Muuttokin on vielä vaiheissa, eikä ole edistynyt eteen- eikä taaksepäin. Syyllinen toki löytyy ihan peiliin katsomalla.
Kaipaisin pientä irtiottoa, mutta sekin asia saattaa olla muhimassa.
Roiskaisenpa tähän loppuun vielä pienen ruokareseptin, koska tästä tuli aika hyvää. Tämäkin lähti vain siitä, että pakastimessa oli puolikas pakasteturskapaketti. Onnistuuhan tämä kyllä myöskin esim. seitistä tai muusta valkoisesta kalasta.
Turskapata yhdelle hengelle
puoli pakettia pakasteturskaa
suolaa, mustapippuria myllystä (molempia saa olla aika reilusti, sillä tähän tulee kermaliemi)
Suolaa ja mausta kalapala ja anna sen maustua pari tuntia jääkaapissa.
Laita kalapala pieneen uuninkestävään vuokaan. Kaada päälle kermaa, niin, että kalanpala peittyy. Lisää muutama tippa nestemäistä valkosipulia (saa näköjään nykyään Suomenkin kaupoista pikku pulloissa). Siivuta siihen päälle miniluumutomaatteja ja laita jotakin silputtua yrttiä (timjami, rakuuna, kirveli , ruohosipulitms.). Tomaatit antavat kivasti hapokkuutta. Itse käytin yrttinä karhunlaukkaa, joka korosti mukavasti valkosipulin makua.
Voihan siihen vielä laittaa päälle juustoraastettakin.
Kypsennä kala 175C uunissa, meniköhän tuohon n. 20-30 minuuttia. Paiston loppuvaiheesssa laitoin samaan pataan palsternalla-perunamuusista tehdyn kvenellin, joka lämpesi samalla siinä.
Harvoin muuten käytän puolivalmisteita, mutta tämä on jäänyt omaan keittiööni vakituiseen käyttöön. On hyvän makuinen.
Oikein mukavaa alkanutta viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!