Maailmanmenoa – ja olotiloja

Tulin siihen tulokseen, että minulla on (taas) anemia. Liittyy tähän perussairauteen myös, mutta myös syömiseen. Eli syön liian vähän esimerkiksi lihaa. Valitettavasti ruokavaliostani puuttuvat myös esimerkiksi leipä, palkokasvit, siemenet, pähkinät ja tummanvihreät kasvikset, joten raudan lähteitä on vähän. Kasviksia tosin muuten syön aika tavalla.

Tässä muuten ihan paras rautavalmiste, josta ei mene vatsa sekaisin. Kuvakaappaus valmistajan sivuilta.

Minulla alhainen hemoglobiini ei niinkään näy väsymyksenä, vaan tekee sellaisen "poissa tästä maailmasta" – olon. Unohtelen, kuten unohdin viime viikolla Naisten Pankin lounaan ja ystäväni soittokeikan perjantaina. Hän oli syystäkin tuohtunut ja muistutti, että tällaiset menot tulisi laittaa kalenteriin. No se oli kalenterissa, mutta mitä lienee ollut perjantai-iltana mielessä kun se pääsi pakenemaan päästäni. Puhelimessa ainakin vietin aikaa sinä iltana.

Joskus olen anemiaan saanut jopa rautatiputuksia tai punasoluja suoraan suoneen. 

Sitten vähän asiaakin, vaikka taitaapa tästä tulla hiukan "sillisalaattipostaus". Olen tässä jo jonkin aikaa syönyt beetakaroteenikapseleita, ja näissä on myös gammalinoleenihappoa ja lykopeenia sekä E-vitamiinia. Iho on jo saanut hiukan väriä.

Joskus aikoinaan kohistiin kontrolloiduista testeistä, joissa tutkittiin antioksidanttien (E-vitamiini, beetakaroteeni ja seleeni lähinnä) vaikutuksista esimerkiksi syövän estoon. Lainaan alle tätä Duodecimin pääkirjoitusta:

"Ensimmäisessä jo vuonna 1990 julkaistussa kokeessa suuri annos (50 mg/vrk) beetakaroteenia ei estänyt ihosyöpää (Greenberg ym. 1990). Toisessa kokeessa, joka tehtiin Linxianissa Kiinassa, antioksidanttiyhdistelmä (15 mg beetakaroteenia, 30 mg E-vitamiinia ja 50 -g seleeniä) näytti estävän syöpää ja pienentävän kokonaiskuolleisuutta (Blot ym. 1993). Äskettäin julkaistun suomalaisen SETTI-tutkimuksen tulos oli päinvastainen. Lähes samat vitamiiniannokset (20 mg beetakaroteenia ja 50 mg E-vitamiinia) eivät estäneet keuhkosyöpää tai sydäntauteja ja beetakaroteeniryhmässä niitä esiintyi jopa enemmän kuin verrokeilla (The Alpha-Tocopherol, Beta-Carotene Cancer Prevention Study Group 1994)."

Lopputulema tästä ja muutamasta muusta tutkimuksesta oli se, että suuret määrät beetakaroteenia ravintolisistä saatavana (siis synteettisessä muodossa) lisää tupakoivien miesten riskiä saada kauhkosyöpä jopa 16-28 %. Yllättävää kyllä. Luonnollinen, ravinnosta saatava beetakaroteeni ei tätä tee, vaan saattaa jopa suojata tietyiltä syöviltä.

Luultavasti tämä johtuu siitä, että suuret antioksidanttiannokset voivat elimistössä muuttua pro-oksidanteiksi, jotka voivat vaurioittaa soluje niiden suojelun sijasta.

Onneksi en ole mies, enkä tupakoi, joten jatkan näitten syömistä vielä toisen paketin verran. Talvenkalpea iho saa kyytiä.

Kyytiä sain kyllä minäkin eilen tuossa jokirannassa. Sattui pieni haaveri eilen.

Menin viemään roskapussia tuonne talon toiseen päätyyn ja kiersin ennen sitä viereisen puiston. Siinä oli joku nuorisolauma nahistelemassa keskenään ja yksi näistä tönäisi minut kumoon. En tiedä oliko tahallista vai vahinko, mutta polveni aukesi siinä rytäkässä. Verta tuli jonkin verran, mutta haavoja oli kaksi. Hiukan turvoksissa koko polvi, mutta eipä se sitten kovin paha ollutkaan kun aamulla katsoin. Säikähdin toki. Kaikkea sitä voikin sattua. Nuoret hävisivät paikalta alta aikayksikön. Ei anteeksipyyntöä.

Kipeä tämä polvi on kyllä.

Jospa seuraavassa postauksessa olisi enemmän ideaa. Pian on vappukin, ja ehkä lähden tästä jonnekin vapunviettoon.