Mitä karnevaali merkitsee saksalaisille?

Hupsista vaan, karnevaalin alkurytinät 11.11. klo 11.11 pääsivät ihan livahtamaan ohi viime kuussa. Tosin täällähän on tapahtumia karnevaaleihin liittyen läpi koko vuoden, mutta vasta Martinpäivänä, 11.11. alkavat tositouhut, jotka laitetaan adventin ja joulun ajaksi jäähylle, mutta joulun jälkeenhän koko touhu huipentuu paastoaikaan laskeutuen karnevaalihulinoiksi.

Image by SUGEY OJEDA from Pixabay

Karnevaalia, yhtä Saksan suurimmista ja rakastetuimmista festivaaleista, on vietetty jo satojen vuosien ajan. Maanantaina 11. marraskuuta alkavat juhlallisuudet, ja tutustutaanpa hiukan tähän värikkääseen kulttuuri-ilmiöön.

Mitä karnevaali tarkalleen ottaen on ja miten saksalaiset juhlivat sitä?

Saksan karnevaalikausi alkaa yleensä 11. minuutin 11. minuutilla 11. kuukauden 11. päivänä 11. tunnilla ja kestää aina seuraavan vuoden tuhkakeskiviikkoon asti.

Vaikka englanninkieliset saattavat tuntea karnevaalin yksinkertaisesti nimellä ”carnival”, saksalaisesta karnevaalista käytetään useita eri termejä alueesta riippuen. 

Reininmaan asukkaat käyttävät termiä Karneval, kun taas naapurimaiden Baijerin tai Saksin asukkaat kutsuvat sitä yleensä Faschingiksi ja Hessenin tai Saarlandin asukkaat Fastnachtiksi. Vaikka mikään karnevaalipäivistä ei ole virallinen juhlapäivä, ne ovat tärkeä osa saksalaista kulttuuria.

Miten juhlat avattiin tänä vuonna (2024)? 

Kölnissä suurin ja luultavasti tunnetuin keskiajalta peräisin olevista saksalaisista juhlallisuuksista käynnistyy Heumarktilla, yhdellä kaupungin suurimmista aukioista, teemalla ”FasteLOVEnd - wenn Draeum widder bloehe” (Karnevaali - kun unelmat taas kukoistavat). 

Karnevaali tarjoaa vaikeina aikoina ”lohtua, iloa, yhteisöllisyyttä ja myös hieman toivoa”, selitti Kölnin karnevaalifestivaalikomitean puheenjohtaja Christoph Kuckelhorn ja lisäsi, että he haluavat kutsua ihmiset uppoutumaan karnevaalin ”unelmamaailmaan”.

Lähtölaskenta alkoi maanantaina kello 10.30, ja luvassa oli valtava viihdeohjelma, jossa esiintyi koomikoita ja muusikoita, kuten räppäri Eko Fresh ja laulaja Joris, sekä karnevaalien kantavia voimia, kuten Bläck Föss. Jos et päässy paikalle henkilökohtaisesti, tapahtuma näytettiin suorana lähetyksenä joillakin televisiokanavilla, kuten WDR:llä. Päivän koko ohjelma on nähtävissä täällä. 

Avajaisten aikaan baareissa, pubeissa ja kaduilla ympäri kaupunkia järjestetään juhlia ja tapahtumia, eikä tämä vuosi ole poikkeus. Löydät täydellisen luettelon niistä Rhein24-sivustolta (ks. edellinen linkki), mutta huomaa, että joihinkin niistä on yleensä ehkä ostettava liput etukäteen. 

Kilpailevassa Düsseldorfissa puolestaan on ”Hoppeditzin heräämisen” tapa - Hoppenditz johtaa kaupungin juhlallisuuksia, ja tämä tapahtuma pidetään kaupungintalolla 11. marraskuuta.

Joka vuosi Hoppeditz (jota Tom Bauer on esittänyt vuodesta 2007 lähtien) herää ja ryömii sinappiruukustaan pitkän unensa jälkeen ja lukee kaupungin viranomaisille, Düsseldorfin kaupungille ja karnevaalivieraille hölmöläisten mellakkalakia valmistellakseen heitä tuleviin kuukausien hauskanpitoon. Tämän iloisen alun jälkeen bändit esiintyvät ja juhlia järjestetään ympäri kaupunkia.

Karnevaalia juhlivat myös Mainz, München, Aachen, Marne, Würzburg, Stuttgart, Frankfurt, Bremen, Nürnberg ja Cottbus.

Photo by Raphael Renter | @raphi_rawr on Unsplash

Tässä ovat karnevaalikauden tärkeimmät tapahtumat: 

Weiberfastnacht (naisten karnevaali-ilta) on 27. helmikuuta 2025, ja se on karnevaalijuhlien kohokohta. Kuten nimestä voi päätellä, tänä päivänä on perinteisesti kyse sukupuoliroolien kääntämisestä, jolloin naiset ottavat vallan päiväksi. 

Päivän perinteisiin kuuluu esimerkiksi Dreigestirn, jossa kolme henkilöä pukeutuu Jungfrau- (neito, jota yleensä esittää mies), Prinz- (prinssi) ja Bauer -(talonpoika) -rooleihin ja pukeutuu sen mukaisesti, ja Krawatten abschneiden (kirjaimellisesti solmioiden leikkaaminen), jossa naiset katkaisevat miesten solmiot symbolisesti kastraation merkiksi. 

Vaikka tänä päivänä ei yleensä järjestetä virallista paraatia, ihmiset pukeutuvat silti hienosti ja juhlivat kaduilla juhlien, karnevaalien ja paikallisten yhdistysten paraatien merkeissä viikonlopun aikana.

Rosenmontag, Weiberfastnachtin jälkeinen maanantai, joka on ensi vuonna 3. maaliskuuta, on Umzüge-päivä (-> paraateja). Näistä valtavista paraateista yhdistät todennäköisimmin saksalaisen karnevaalin, jossa ihmiset pukeutuvat taidokkaisiin pukuihin ja kulkevat Prunkwagen-vaunuilla. 

Kulkueissa lauletaan karnevaalilauluja, tanssitaan, heitellään kamelleja (karamelleja) ja näytetään satiirisia, poliittisia viestejä valtavilla paperimassasta tehdyillä Schwellköpp-levyillä - Mainzin karnevaalit ovat erityisen tunnettuja tästä. 

Photo by Raphael Renter | @raphi_rawr on Unsplash

Karnevalsdienstag, Faschingsdienstag tai Veilchendienstag (violetti tiistai, Kölnissä) tiistaina 4. maaliskuuta on karnevaalin toinen päivä vuonna 2025. 

Reininmaalla silloin vietetään Nubbelverbrennungia, jolloin sytytetään tuleen perinteinen, elävän kokoinen olkinukke, niin sanottu Nubbel. Nubbel on syntipukki kaikista karnevaalikauden rikkomuksista - sen polttaminen takaa menestyksekkään vuoden.

Kaikki itkevät, kun Nubbel palaa. (Kölnin sananlasku) Karnevaalien viimeisenä päivänä, Veilchendienstagina - ja siksi surullisimpana päivänä kaikille karnevalisteille ja karnevaalin, eli "viidennen vuodenajan" faneille - Nubbel poltetaan. Jotta tuhkakeskiviikkona alkava paastoaika voitaisiin aloittaa synnittömänä, karnevaalikauden synnit liuotetaan symbolisesti savuun. 

Esimerkiksi Köln jakautuu moniin pieniin kaupunginosiin, Veedelniin. Veedel tai useampi Veedel järjestää yhdessä Nubbelverbrennungin. Järjestäjät ovat yleensä yksityishenkilöitä, pubien omistajia (koska kulmapubit toimivat kokoontumis- ja polttopaikkoina) tai karnevaaliryhmiä.  Karnevaalikaudella kaikenlaiset synnit ovat oikeutettuja, sillä ne poltetaan lopuksi Nubbelin kanssa. Tätä tarkoitusta varten tehdään ja puetaan elävän kokoinen olkinukke, eli Nubbel. Noin kello 23 aikaan papiksi pukeutunut narri, puhemies ja Nubbel johtavat teatraalista hautajaismarssia, johon yhä useammat ihmiset liittyvät soihtujen ja kynttilöiden kanssa ja valittavat ja itkevät äänekkäästi.

Kuvakaappaukset: Rheinische Post

Nubbelin polttaminen Kölnin tuomiokirkon edustalla.

Nubbel on kuitenkin poltettava lopussa, ja puhemies lämmittää tunnelmaa, minkä jälkeen seuraa kysymys- ja vastauslauseet, kuten: (puhemies) Kuka on syyllinen siihen, että kaikilla ihmisillä on tuhkaristi Nubbelin palamisen jälkeen?  Ketä me huijasimme? (väkijoukko vastaa) Kyllä, Nubbel teki sen! tai Nubbel on syyllinen! Nubbelia syytetään kaikista karnevaalin aikana tapahtuneista rikkomuksista. Yleisö tuomitsee Nubbelin voimakkaasti - syntipukkina hän lopulta palaa rangaistukseksi liekkeihin keskiyöllä. Perinteisten laulujen tai tämän vuoden karnevaalien ykköshittien säestämänä Nubbelin tuhkat ripustetaan kaasulla täytettyihin ilmapalloihin, jotka nousevat yötaivaalle.

Kuvakaappaus: Rheinische Post

Kaikki karnevaalikauden synnit liukenevat näin savuun. Varmuuden vuoksi voit maalauttaa otsaasi ristin Nubbelin poltetulla tuhkalla syntien anteeksiantamuksen merkiksi ja varmistaaksesi hyvän alun paastolle puhdistavan tuhkan avulla.  Reinin lähellä olevilla paikkakunnilla on myös tapana heittää Nubbel veteen.  Juhlallisuudet jatkuvat tuhkakeskiviikkoon asti, jolloin karnevaali on vihdoin ohi - ainakin siltä vuodelta.  Nubbelin polttamispaikat ja -ajat löytyvät esimerkiksi alueellisista sanomalehdistä ja verkkosivustoilta.

Aschermittwoch eli Tuhkakeskiviikko on 5. maaliskuuta 2025, ja se merkitsee karnevaalin päättymistä suurella Festessenillä (juhlaillallinen), joka on hyvin ansaittu pitkien laulu-, huuto- ja tanssi-iltojen jälkeen. Tänä päivänä, kuten tuhkakeskiviikkona muissa maissa, alkaa paastoaika pääsiäiseen asti.

Photo by Raphael Renter | @raphi_rawr on Unsplash

Muutamia muita karnevaalitermejä, jotka on hyvä tietää, jos eksyy Saksaan karnevaaliaikaan:

”Alaaf!” = Perinteinen karnevaalitervehdys (Kölnissä Kölle alaaf! ja täällä Aachenissa Oche alaaf!).

das Bützchen = pieni suudelma, joka annetaan tuntemattomille.

der Fastnachtskrapfe = hyytelötäytteiset karnevaalimunkit.

”Helau!” = Düsseldorfin perinteinen karnevaalitervehdys.

der Jeck, der Narr = narri / hölmö (suosittu karnevaalipukuidea).

die Kamelle = Rosenmontagin, Ruusumaanantain karnevaalivaunuista alas heitetyt makeiset, perinteisesti karamellin makuiset.

der Prunkwagen = vaunu

der Umzug = paraati

Lähteet: The Local.de & brauchwiki.de