Klaasohm: Onko saksalainen saari on luopumassa väkivaltaisesta jouluperinteestään?

Maailmassa on kyllä ihan suorastaan sekopäisiä perinteitä, ja tässä yksi sellainen, joka tapahtuu juuri tänäänkin, eli 5.12.2024 täällä Saksassa. Postauksen pohjana on käytetty julkaisuja The Local.de:ssä 2.12.2024 ja Deutsche Welle:ssä 12.12.2024.

Kuvakaappaus: Deutsche Welle

Saksan Borkumissa yritetään lopettaa vuosisatoja vanha perinne, jossa nuoret miehet hakkaavat naisia takapuoleen lehmänsarvilla Klaasohm-festivaalin aikana.

Huomenna, 6.12. on Pyhän Nikolauksen päivä, jonka useimmat saksalaiset yhdistävät harmittomaan perinteeseen: Lapset jättävät puhdistetut kenkänsä ulko-oven viereen joulukuun 5. päivän iltana, ja seuraavana aamuna he odottavat löytävänsä kenkänsä täynnä pieniä lahjoja ja herkkuja, jotka Nikolaus on tuonut.

Saksassa on kuitenkin alueita, kuten Baijeri, jossa joulupukin kaltaisella hahmolla, Pyhällä Nikolauksella, on ilkeä apuri, Krampus. Karvaisella paholaisella on eri nimet eri alueilla, ja se on osa kansanjuhlia, joihin liittyy pelottavia pukuja ja kulkueita.

AI:n generoima kuva: Pixabay

Myös Klaasohm-juhla on myös Pyhän Nikolauksen perinne, jota vietetään joka vuosi joulukuun 5. päivän yönä Pohjanmeren saarella Borkumissa, jossa asuu yli 5 000 ihmistä.

Klaasohm-festivaali, jota on vietetty saarella jo lähes kahden vuosisadan ajan, oli juuri keskipisteenä skandaalissa. 

Tämä villi katujuhla järjestetään Nikolauksenpäivää edeltävänä aattona 5. joulukuuta, ja siihen kuuluu juomista, tanssia ja karnevaalimaisia pukuja. Osana juhlallisuuksia pieni joukko miehiä pukeutuu  krampusmaisiksi Klaasohmin hahmoksi naamioitumalla turkiksilla ja höyhenillä päällystettyihin suuriin kypäriin. 

Miesten ”apulaisten” ympäröimänä ryhmä hurjastelee kaupungin halki, metsästää nuoria naisia kiinni ja pieksee heitä lehmänsarvilla takapuoleen.

Perinteen väitetään juontavan juurensa valaanpyynnin ajoilta, jolloin miehet palasivat pitkän merellä vietetyn ajan jälkeen ja yrittivät vahvistaa jälleen valta-asemaansa yhteisössä. Nimi Klaasohm puolestaan on yhdistelmä hollanninkielisestä Pyhän Nikolauksen nimestä (”Klaas”) ja sanoista ”Ohm”, jotka tarkoittavat setää tai kunnioitettua vanhempaa hahmoa vanhassa saksankielessä. 

Tänä vuonna eräs suosittu tapa itäfriisiläisellä Borkumin saarella herätti kuitenkin raivoa koko maassa sen jälkeen, kun ARD:n poliittinen uutisohjelma Panorama ja SRTG_F kertoivat siitä. 

Panorama-raportissa lukuisat naiset kertoivat henkilökohtaisia kokemuksiaan väkivaltaisesta perinteestä, mukaan lukien siitä, että heille jäi tuskallisia jälkiä ja mustelmia seuraavina päivinä. Raportti, jota on katsottu YouTubessa noin 880 000 kertaa, sisälsi myös kuvamateriaalia, jossa nuoria naisia on pidetty aloillaan ja hakattu jalkoihin ja takapuoleen festivaalin aikana.

Myöhemmin eri-ikäiset Klaasohmit haastavat toisensa eräänlaiseen painiotteluun. Tämä tapahtuma on varattu saaren asukkaille, joten turistit tai toimittajat eivät saa seurata sitä.

Video aiheutti katsojien keskuudessa närkästystä, ja eräs kuvaili perinnettä ”sairaaksi” ja lisäsi: ”Olen todella järkyttynyt siitä, että tällaista tapahtuu täällä Saksassa ja että useat tahot vaikenevat siitä.” 

”Mikä kauhea perinne”, eräs katsoja kommentoi sosiaalisessa mediassa. ”Kuinka syvään juurtunut naisten sorto onkaan edelleen.” Alla WDR:n vähän yli kolmen minuutin klippi, jossa on haastateltu muutamaa ihmistä Kölnissä ja näytetään pieniä pätkiä myös Borkumissä salaa kuvatuista pieksemisistä.

Juhlat jatkuvat yöhön. Toimittajat kuvaavat salaa ryhmää niin sanottuja ”sieppaajia”, jotka jahtaavat naisia ja pitävät heitä kiinni, kun Klaasohmit lyövät heitä lehmän sarvella takapuoleen. Ympärillä olevat ihmiset, myös lapset, hurraavat, kun yhtä naista lyödään.

Miten saarelaiset ovat reagoineet?

Kasvavan mediamyrskyn edessä 5 000 asukkaan saaren pormestari Jürgen Akkermann puolusti vuosikymmeniä vanhaa tapaa ja väitti, että uutisointi antaa vääristyneen kuvan festivaalista.

”Mielestäni raportointi on puolueellista ja epäilyttävää”, hän sanoi DPA:lle. ”Tämän arvion jakavat monet saaren asukkaat.”

Akkermannin mukaan videolla vain näytettiin muutama henkilö käyttäytymässä huonosti, eikä sitä ”voida missään tapauksessa käyttää todisteena siitä, että saarella suvaitaan väkivaltaa, kuten raportissa annetaan ymmärtää”.

Todistajat ja uhrit todistavat nimettöminä, koska he pelkäävät seurauksia.

NDR:n raportti sisältää nimettömiä haastatteluja kolmelta naiselta ja yhdeltä saaren entiseltä miespuoliselta asukkaalta, jotka ovat osallistuneet rituaaliin ja tuomitsevat sen nyt.

Naiset kertovat, että heidät kasvatettiin lapsina uskomaan, että kyseessä oli jännittävä piiloleikki, joka oli osa saaren asukkaiden yhteistä identiteettiä, minkä vuoksi he osallistuivat rituaaliin vapaaehtoisesti teini-ikäisinä - mutta lopulta se oli hyvin tuskallinen kokemus.

Jopa Borkumista lähtenyt nuori mies ei vieläkään voi näyttää kasvojaan kameralle, sillä hän pelkää, että rituaalin arvostelusta voisi koitua kielteisiä seurauksia hänen perheelleen: ”Jos Borkumilla puhuu avoimesti siitä, että haluaa tämän loppuvan, hänelle sanotaan, että hän ei ymmärrä festivaalia, että hän ei kunnioita perinnettä ja että hän jotenkin taipuu [saaren] ulkopuolelta tulevaan paineeseen”, hän sanoo.

NDR:n toimittajat pyysivät saaren asukkaita kommentoimaan rituaalia. Monet niistä, jotka ensin suostuivat puhumaan, vaativat myöhemmin, että heidän kommenttinsa poistetaan raportista ennen sen lähettämistä. 

Järjestetäänkö Klaasohm vielä tänä vuonna?

Klaasohm-festivaali järjestetään tänäkin vuonna tavalliseen tapaan joulukuun 5. päivän yönä, mutta tällä kertaa ilman ”hakkaavaa” perinnettä.

”Olemme yhteisönä päättäneet selvästi jättää tämän perinteeseen kuuluvan näkökohdan taaksemme ja keskittyä siihen, mistä festivaalissa todella on kyse: saarelaisten yhteenkuuluvuuteen”, Borkumer Jungens sanoi lausunnossaan.

”Klaasohmin pitäisi olla festivaali, joka heijastaa tämän päivän arvoja. Väkivallalla, missä muodossa tahansa, ei ole sijaa tavoissamme.”

Saaren poliisi ilmoitti myös noudattavansa nollatoleranssia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan ja kehotti pahoinpitelyn uhreja tekemään rikosilmoituksen.

”Kenen tahansa uhriksi joutuneen ei pitäisi pelätä”, poliisin edustaja sanoi Rheinische Postille. ”Suhtaudumme asiaan hyvin vakavasti.”

Poliisin mukaan pahoinpitelyn tai vakavan ruumiinvamman kaltaisista rikoksista voi tehdä rikosilmoituksen poliisille jopa 20-30 vuoden kuluttua tapahtumasta.

Traditiolla on kuitenkin puolustajansa

Festivaalia järjestävä Borkumer Jungens (Borkumin pojat) -yhdistys vastasi kiistaan ja väitti, että NRD:n raportti ”antaa vääristyneen kuvan ja sisältää lukuisia journalistisia epätarkkuuksia”. 

Yhdistys myönsi kuitenkin kieltäytyneensä haastattelupyynnöstä toimittajille, jotka olisivat voineet auttaa selvittämään nämä ”epätarkkuudet”. 

Kiistan keskipisteenä olleen väkivaltaisen perinteen osalta yhdistys otti kuitenkin sovittelevamman sävyn.

”Otamme nimenomaisesti etäisyyttä kaikenlaiseen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja pyydämme anteeksi menneiden vuosien historiallisia tekoja”, järjestö sanoi lausunnossaan. ”Emme voi kiistää, että tämä oli osa festivaalia menneisyydessä.

”Tämä osa perinnettä ei kuitenkaan ole koskaan muodostanut festivaalin ydintä, vaan se oli vain minimaalinen osa, joka on viime vuosina lähes kokonaan poistettu.”

Tiedotusvälineiden huomiosta huolimatta yhdistys korosti, että perinne ei ole ”mikään turistifestivaali”, ja sanoi, että heidän ensisijaisena tavoitteenaan on suojella paikallista kokoontumista ulkopuoliselta sekaantumiselta ja kaupallistamiselta. 

Sunnuntaina noin 200 bochumilaista (siis Bochumista, ei Borkumista) naista kokoontui myös osoittamaan mieltään kiistellyn perinteen säilyttämisen puolesta. Mielenosoittajat pitelivät valkoisia banderolleja, joissa luki ”Emme anna Klaasohm-festivaalin mennä pilalle”, kun he kävelivät kaupungin läpi puhaltaen lehmänsarviin. 

Tämä jäi epäselväksi, että pitäisikö noitten bochumilaisnaisten mielestä naisten pieksemisen jatkua. Ihmettelen vaan, että se on saanut jatkua jo näinkin pitkään ja että asiaan on vasta nyt havahduttu.