Kierros Turun tuomiokirkossa

Turun tuomiokirkko menee remontin takia kiinni kolmeksi vuodeksi, joten siellä on viimeinen tilaisuus käydä 31.1.2026, jolloin ovet ovat avoinna klo 19-23. Remontti kestää siis kolmisen vuotta ja ovet avataan jälleen Turun kaupungin 800-vuotisjuhlallisuuksiin.

Maanantaina oli opastettuja kierroksia usealla eri kielellä, ja olin myös paikalla. Tässä kuvasatoa.

Kirkko kuvattuna tällä kertaa "tois pualt jokkee", eli kauppatorin puolelta. Vanha Suurtorihan on kirkkoa vastapäätä "täl pual jokke" tuossa oikealla.

Myönnettäköön, että Kölnin tuomiokirkon jälkeen tämä vaikutti - öh - pienehköltä. Laivan korkeus lattiasta kattoon on "vain" 24 m, kun taas Kölnin tuomiokirkossa vastaava mitta on 43,35 m

Katolisena aikana seinänvierustojen pienet ja suuret kappelit olivat pyhitettyjä eri pyhimyksille, joilla oli omat pappinsa. Uskonpuhdistuksen jälkeen nämä kappelit muutettiin (ja ilmeisesti myytiin) ylhäisten sukujen hautakappeleiksi. Alla "Pohjolan Lumiauran", eli Åke Henrikinpoika Tottin hautakammio.

Tottien aatelisvaakuna

Autuaan piispa Hemmingin reliikkiarkku

Piispa Hemmingiä ei koskaan kanonisoitu, eli julistettu pyhimykseksi, sillä uskonpuhdistus keskeytti koko homman. Piispa Hemming oli muuten pyhän Birgitan aikalainen ja hyvä ystävä.

Pyhimykseksi päästään (eli henkilö kanonisoidaan)  seuraavalla tavalla: Katolisessa kirkossa henkilö julistetaan ensimmäisessä vaiheessa Jumalan palvelijaksi. Jos tutkimusprosessi osoittaa henkilön olevan sopiva jatkoon, seuraavaksi hänestä tulee Kunnianarvoisa. Kahden todistetun kuolemanjälkeisen ihmeteon tai marttyyreilla uhrikuoleman jälkeen vuorossa on julistaminen autuaaksi (beatifikaatio). Seuraavassa vaiheessa hänet julistetaan pyhimykseksi ja liitetään pyhimysluetteloon eli kanonisoidaan.

Tässä sitten hakkapeliittapäällikkö Torsten Stålhandsken viimeinen leposija. 

Haarniskat ovat olleet itse Stålhandsken käytössä

Onpa katedraaliin haudattu yksi Ruotsin kuningattaristakin, Kaarina Maununtytär

Kaarina Maununtytär oli kuningatar vain 87 vuorokautta, mutta yhtäkaikki, hän oli kuningatar. Viimeiset vuotensa hän asui hänelle annetussa Liuksualan kartanossa. Luin, että hän oli pidetty kartanonemäntä, joka huomioi vähävaraisia, ja siksi Nuijasodan aikana kartano säästyi hävittämiselta. Wikipediassa tosin lukee, että: "Propagandatarkoituksessa levitettiin myös perätöntä tietoa, että entinen laillinen kruununperijä, Eerik XIV:n poika Kustaa Eerikinpoika Vaasa tukisi kapinaa. Tämän vuoksi hävittämättä päätettiin jättää myös hänen äitinsä Kaarina Maununtyttären asuinpaikka Liuksialan kartano Kangasalla."

Pyhän Ruumiin kappeli. Piispa Maunu Tavast on haudattu tänne, tosin sarkofagi kuvassa ei ole hänen.

Ikonin nimi on Jumalantäitii Ennusmerkki. Ikoni on Pyhän Ruumiin,, eli Tavastin kappelissa.

Votiivilaiva, joka on myöhempää perua ja rakennettu kaikkien Turun paloissa menenettyjen votiivilaivojen tilalle.

Pyhän Ristin kappeliin eli nykyiseen Agricolan kappelin seiniä ja kattoja koristavat 1400-luvun loppupuolelta peräisin olevat kalkkimaalaukset, joita Tuomiokirkossa on säilynyt onneksi paikoittain. Katossa on idän puolella neljä naispyhimystä, ja lännen holveissa evankeliumien kirjoittajien vertauskuvat. Seinillä on sekä pyhimyskuvia, kirkkoja kannatteleva lahjoittajapariskunta sekä tuntematonta vaakunaa kantava ritari. Ylemmässä kuvassa näkyvät Pyhä Andreas ja Pyhä Bartolomeus. Pyhimyksillä on yleensä joku attribuutti, josta heidät tunnistaa.

Pyhä Andreas sekä pyhä Bartolomeus olivat molemmat apostoleita, eli Jeesuksen opetuslapsia. Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen apostolien tehtävänä oli levittää evankeliumia ympäri maailmaa. Molemmat miehet toteuttivat tehtäväänsä ahkerasti omilla tahoillaan, mutta heidät vangittiin ja lopulta he kokivat marttyyrikuoleman. Andreas ristiinnaulittiin X-muotoisella ristillä. Pyhä Andreas on Skotlannin suojeluspyhimys – siksi Andreaksen risti löytyy myös maan lipusta. Bartolomeus, suomalaisittain Pärttyli tai Perttu, taas nyljettiin elävältä. Hänet kuvataan usein käsissään oma nahkansa sekä nylkyveitsi.

Alemmassa kuvassa on kuvattuna pyhä Helena (n. 250–330), arkeologien sekä eronneiden suojeluspyhimys. Helena oli ensimmäisen Rooman valtakunnan kristityn keisarin, Konstantinus Suuren, äiti. Helena teki pyhiinvaellusmatkan Pyhälle maalle Palestiinaan ja Jerusalemiin. Matkaltaan hän toi löytämänsä ristin, jolle Jeesus oli ristiinnaulittu, niin sanotun Todellisen Ristin. Inventio crucis -juhlapäivää vietettiin 3.5., ja siihen liitettiin myös kansanuskomuksia. Muun muassa vuoden kalaonnen takaamiseksi oli päivänä saatava kalakeittoon tuoretta kalaa vaikka avannosta.

Suuri osa kierroksesta meni ohi korvien, sillä siellä oli monta ryhmää menossa, oma ryhmämme oli varsin suuri, ja lopettavat ryhmät vielä taputtivat raikuvasti käsiään, joka lisäsi ikävästi kaikua ja meteliä, sekä vaikeutti varsin hentoäänisen naisoppaan äänen kuulumista entisestäänkin.

Pieni kuriositeetti, joka pitää mainita: Tuomiokirkon kuoriurut ovat myynnissä, ja tällä hetkellä hintatarjous niistä on 100 eur. Mahtaako se kattaa edes romumetallin arvoa? Lue täältä lisää.

Lisää Turun tuomiokirkon pyhimyskappeleista voit lukea vaikka täältä. Laitan vielä alle hautakartan, tässä vielä linkki siihen, ellei se suurene tarpeeksi klikkaamalla. Kuten huomaat, saksalaisia nimiä on paljon, sillä keskiajalla 2/3 Turun väestöstä oli saksalaisia kauppiaita.