Laitoin tuollaisen vinon ranskalaisen manikyyrin tanaan. Lyhentelen kynsia lisaa viikolla.
Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja kolmas jäi pysyväksi riesaksi. Arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin saatetaan blogissa sivuta. Taustaltani olen pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, ja ruodin postauksissa mm. kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
sunnuntai 2. lokakuuta 2011
...ja kynnet kasvavat
Nailtiques-lakat tosiaan toimivat. Saa olla koko ajan kynsia lyhentamassa. Normaalisti olisin tahan mennessa jo katkonut kaikki, mutta nyt tuntuvat todella vahvoilta. Eipa tarvitse enaa tuhlata rahaa geelikynsiin!
Laitoin tuollaisen vinon ranskalaisen manikyyrin tanaan. Lyhentelen kynsia lisaa viikolla.
Laitoin tuollaisen vinon ranskalaisen manikyyrin tanaan. Lyhentelen kynsia lisaa viikolla.
lauantai 1. lokakuuta 2011
Negatiivinen kokemus City Dealista
Kuten aiemmin kerroin, toistaiseksi olen ollut aika tyytyvainen City Dealin kautta tehtyihin hankintoihin. On kuitenkin yksi kerta, kun tein jopa valituksen seka palveluntuottajalle etta Kuluttajaviranomaisille.
Tarjouksessa oli kakku:
Tarjouksessa oli kakku:
| Lisää "info@news.citydeal.fi" osoitekirjaasi varmistaaksesi, että saat sähköpostia CityDealiltä. Eikö tätä sähköpostia näytetä kunnolla? Tässä on verkkonäkymä. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| © CityDeal.fi on CityDeal Oy:n tuottama palvelu | Yhteystiedot | Y-tunnus 2333557-5 |
![[QR Code]](http://render.groupon-content.net/farm/v1/voucher/53414758/part1/4ED7A1F654.qr.gif?width=150&height=150)
Tassa oli siis mita luvataan!
Totuus olikin sitten vallan toinen:
Aarettoman nolostuttavaa antaa tallainen syntymapaivalahjaksi! Valituksiin ei muuten ole vastattu.
Maksaisitko SINA tasta 30 euroa, mika toimittajan mukaan on alkuperainen ja alentamaton hinta?
Maksaisitko SINA tasta 30 euroa, mika toimittajan mukaan on alkuperainen ja alentamaton hinta?
perjantai 30. syyskuuta 2011
WC:n historiaa
TV:sta tuli hauska tanskalainen lyhytfilmi WC:n historiasta. Siina haastateltiin skatologia, eli oppia kaikesta jatoksiin liittyvasta mukaanlukien huumori.
Ensimmaisen vesiklosetin (water closet, WC) keksi sir John Harrington 1590-luvulla (keksinto kuitenkin vaipui unohduksiin ja otettiin kayttoon vasta parisataa vuotta myohemmin - vuonna 1775 Alexander Cummings patentoi oman WC-versionsa). Siihen saakka tarpeet oli tehty milloin minnekin, pihan perille tai kaduille.
Linnoissa saattoi olla ns. "paskaranni", mutta vasta vesiklosetin keksimisen jalkeen jatokset saatettiin tuhota samantien. Mita viela tulee linnoihin, oli Ranskan mahtavassa Versaillesin palatsissa aikoinaan vain yksi WC, ja koska linnassa asui noin 11 000 henkea, tarpeet tehtiin yksinkertaisesti huoneitten lattioille, joista palvelijat korjasivat ne pois (muistan kun aikoinani ensimmaista kertaa kavin linnassa, oli helteinen kesapaiva ja silloin nuo puulattioihin imeytyneet hajut todellakin olivat kiusallisia - ei ihme, etta Ranska on parfyymintuotannon ykkosmaa - pitihan haju katkea jollain tavalla).
Kreetalla oli jo 4000 vuotta sitten jonkinlaisia kaymaloita. Myos Roomassa kokeiltiin vastaavanlaisia. Latinaksi kaymalaa kutsuttiin foricaksi. Forum Romanumissa on 24-reikaisen forican jaannokset. Naissa tavattiin istuskella rivissa ja rupatella palvelijoiden palvellessa. Rooman tuhon myota foricat jaivat unohduksiin.
Keskiajalla - joskin silloin tehtiin tarpeet minne hyvansa - alkoi kuitenkin linnojen torneihin ilmestya ulkonemia, jotka toimivat kaymaloina. Jatokset tippuivat vallihautaan. Mita tulee taajamiin, jatteet kerattiin oisin pois kaduilta, tama oli siis ennen viemaroinnin kehittamista.
Pohjoismaihin WC-tuli 1800-luvulla, ja ensimmaiset sisavessat olivatkin hienouksia, joita tultiin kauempaakin ihastelemaan. Suomessa olivat puuvessat pihanperilla viela yleisia minun lapsuudessani
Pienena knoppitietona viela, etta ihminen kay keskimaarin 54 750 kertaa vessassa (vietamme siis 327 paivaa elamastamme WC:ssa), ja yksi vessassakaynti kestaa noin 10 minuuttia.
Ja taas opimme jotakin uutta.
Ensimmaisen vesiklosetin (water closet, WC) keksi sir John Harrington 1590-luvulla (keksinto kuitenkin vaipui unohduksiin ja otettiin kayttoon vasta parisataa vuotta myohemmin - vuonna 1775 Alexander Cummings patentoi oman WC-versionsa). Siihen saakka tarpeet oli tehty milloin minnekin, pihan perille tai kaduille.
Linnoissa saattoi olla ns. "paskaranni", mutta vasta vesiklosetin keksimisen jalkeen jatokset saatettiin tuhota samantien. Mita viela tulee linnoihin, oli Ranskan mahtavassa Versaillesin palatsissa aikoinaan vain yksi WC, ja koska linnassa asui noin 11 000 henkea, tarpeet tehtiin yksinkertaisesti huoneitten lattioille, joista palvelijat korjasivat ne pois (muistan kun aikoinani ensimmaista kertaa kavin linnassa, oli helteinen kesapaiva ja silloin nuo puulattioihin imeytyneet hajut todellakin olivat kiusallisia - ei ihme, etta Ranska on parfyymintuotannon ykkosmaa - pitihan haju katkea jollain tavalla).
Kreetalla oli jo 4000 vuotta sitten jonkinlaisia kaymaloita. Myos Roomassa kokeiltiin vastaavanlaisia. Latinaksi kaymalaa kutsuttiin foricaksi. Forum Romanumissa on 24-reikaisen forican jaannokset. Naissa tavattiin istuskella rivissa ja rupatella palvelijoiden palvellessa. Rooman tuhon myota foricat jaivat unohduksiin.
Keskiajalla - joskin silloin tehtiin tarpeet minne hyvansa - alkoi kuitenkin linnojen torneihin ilmestya ulkonemia, jotka toimivat kaymaloina. Jatokset tippuivat vallihautaan. Mita tulee taajamiin, jatteet kerattiin oisin pois kaduilta, tama oli siis ennen viemaroinnin kehittamista.
Pohjoismaihin WC-tuli 1800-luvulla, ja ensimmaiset sisavessat olivatkin hienouksia, joita tultiin kauempaakin ihastelemaan. Suomessa olivat puuvessat pihanperilla viela yleisia minun lapsuudessani
Pienena knoppitietona viela, etta ihminen kay keskimaarin 54 750 kertaa vessassa (vietamme siis 327 paivaa elamastamme WC:ssa), ja yksi vessassakaynti kestaa noin 10 minuuttia.
Ja taas opimme jotakin uutta.
torstai 29. syyskuuta 2011
Kun marjakausi on ohi
Nyt kun tuoreet marjat alkavat jo olla tuontitavaraa ja pakastetut eivat ole tuoreitten veroisia, kokeilin jogurttini seuraksi pakastekuivattuja. Nama olivat iHerbista ostettuja, Suomestakin ehka loytaa? Pakastekuivatuilla en tarkoita tavallisia kuivattuja marjoja, vaan sellaisia ihanan raikkaan rapeita. Joku voisi vaittaa suutuntumaa styroxmaiseksi, mutta maussa ne ovat tuoreiden marjojen ja hedelmien veroisia. Ainakin miltei. Sitapaitsi ne ovat kivaa rouskuteltavaa jogurtin kanssa.
Tassa taustalla myos pussi sisaltaen persikkaa, omenaa, mansikkaa, mustikkaa, mangoa ja vadelmaa. Vari on todellisuudessa paljon kirkkaampi kuin tassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)