torstai 25. huhtikuuta 2019

Keramidit ja iho

Ihon päällimmäistä kerrosta kutsutaan epidermikseksi, ja sen päällimmäisin kerros on startum corneum, joka muodostuu pääasiallisesti sarveistuneista ja kuolleista ihosoluista.

Stratum corneum on hyvin ohut  - vain noin kymmenesosa paperiarkin paksuudesta. Silti se suojaa ihoa hyvin.

Kuolleiden ihosolujen lisäksi stratum corneumissa on muutakin: noiden solujen välit ovat täynnä kolesterolia, vapaita rasvahappoja ja keramideja, jotka ovat pitkäketjuisia rasvoja. Tämä kaikki yhdessä kuolleiden ihosolujen kanssa muodostaa ihon suojakerroksen (lipidikalvo), joka estää vettä haihtumasta iholta.

Noin joka viidennellä on ihon oma keramidien tuotanto heikentynyt geenivirheen takia, jolloin henkilö kärsii kuivasta ihosta. Myös vanheneminen alentaa keramidien muodotumista. Kesällä auringon ultraviolettisäteily lisää keramidien tuotantoa jokin verran.

Kokeilin pienen tuubillisen korealaisen Dr. Jart+:n keramidiseerumia, joka ei tosin ole järin paksua ja kosteuttavaa kamaa, maineikkaasta merkistä huolimatta.

Keramideja on tunnistettu yhdeksän eri tyyppiä, ja iholta löytyvät yleisesti ainakin tyypit 1-6. On todettu, että joissain ihosairauksissa ihon keramidipitoisuuksissa esiintyy poikkeamia (esim. atooppisessa ihossa keramideja on vähemmän).

Miksi iholla saattaa olla puutetta keramideista?

Ikääntyntyt tai vaurioitunut iho ei tuota tarpeeksi keramideja, ja tällöin helposti iho kuivuu ja ärtyy. Saman saa aikaan turhan kovalla ihon jynssäämisellä ja usean ihonpuhdistusaineen käytöllä (usein tapahtuva kuorinta ja puhdistus, vahvat ihonpuhdistusaineet)  tai kylmä ja raaka ilmasto vaurioittavat ihon lipidikerrosta. Periaatteessa kaikki, mikä poistaa ihon pinnalta rasvaa, vaurioittaa myös ihon keramidipitoisuutta (huomaa myös käsien desinfiointiaineet!). Kaikki, mikä vaurioittaa ihon lipidikerrosta, aiheuttaa tulehdusta, ärtymistä ja lopulta ryppyjä.

Miten ihon keramidipitoisuutta saa lisättyä?

Olen nähnyt lisäravinteena (yleensä vehnänalkiosta valmistettuja) kasvikeramideja, mutta suun kautta otettuna niillä ei ole mitään todistettua tehoa. Ravinnosta saadaan keramideja taas esimerkiksi käyttämällä maitotuotteita, kananmunia ja soijapapuja.

Mitä tulee topikaalisiin (iholle laitettaviin) keramideja sisältäviin voiteisiin, ei niidenkään vaikutuksesta ihan voi mennä takuuseen, sillä molekyylit ovat aika isoja imeytyäkseen kunnolla ihoon. Tosin jotkut tutkimukset puhuvat myös niiden puolesta.

Jos siis haet voidetta, jolla on maksimaaliset ihon kosteutustehot, varmista, että INCI-listassa on  ainakin mainittu hyaluronihappo, glyseriini ja mielellään myös keramidit (fosfolipidit).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua!