sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Kaytannon asioita

Setvin tassa laskujani ollakseni varma, ettei mitaan unohdu maksamatta. TYKSista tuli kahden polikayntimaksun lasku. Toisinsanoen kaynti onkologilla ja plastiikkakirurgilla. Aiemmin olin jo maksanut sen ihkaensimmaisen kaynnin kirurgilla.

Yksi kaynti on 27,50 euroa, ynna parkkikulut, eli noin 30 per laaki. Kirran kaynnit nyt olivat ehka asiallisia, mutta tuo onkologi  - han ei osannut sanoa muuta kuin "ma ymmarran, ma ymmarran" tai "en ma osaa sanoa kun ma oon ONKOLOGI". Aivan, sen kylla ymmarsin, mutta onhan siella toki eri terapia-alueiden yhteiskokouksia, koska tallaisissa tapauksissa tarvitaan kirurgia, radiologia, anestesiologia ja hyvassa lykyssa viela sisatautilaakaria ja psykiatria (siella on mun lapsuudenystavani psykiatrialla osastonlaakarina, joten voisin ihan huvikseni "halyttaa" hanet poikkeamaan "asioikseen", heh).

Mita mina talla urputuksella haluan sanoa, on se, etta eiko mitenkaan voisi joku kerata haluamiani tietoja ilman etta jokaisesta kysymyksesta potilaan taytyy maksaa 30 euroa! Ei ihme, etta puhutaan terveydenhuollon kasvavista kustannuksista. Onkologin kanssa olisin hyvin asian voinut hoitaa puhelimitse.

Mitahan tapahtuisi, jos valittaisin sinne ja sanoisin, etta en saanut tuolta kaynnilta MITAAN vastinetta rahoilleni?

Illallista. Taytyy syoda kaapit tyhjaksi.

Pitaisi viela tanaan rutistaa toimittamani julkaisun editorial (olen oman ammattialani Eurooppa-USA -julkaisun paatoimittaja). Nyt tuntuu ettei se oikein luonnistuisi edes suomeksi, saatika sitten englanniksi.

Uusi asunto ja remppa-asiaa

Tuon rikkoutuneen putken remontointi olisi pitanyt alkaa jo viime viikolla, vaan kun mitaan ei kuulunut, niin en ole kylpparia viela tyhjentanyt. Sen sijaan olen kuitenkin tainnut loytaa asunnon itselleni kolmeksi kuukaudeksi. Pitaa soittaa viela vakuutusyhtiolle heti huomenna, koska sielta ei ole kunahdettukaan.

Lekalla paahan, kun eivat asiat hoidu!

Asunto on kaksio ja jopa viela ihan uusi, kalustetaan vasta huomenna. Pitaa viela kysella autopaikasta sun muusta, enka tainnut muistaa mainita koirastakaan mitaan.

Huomiseksi siis riittaa hommaa. Joululahjat on onneksi tanaan jo laitettu suurinpiirtein oordninkiin, eli niista ei tarvitse sen kummemmin murehtia, kunhan vie yhden postiin.

Jos nyt jokin hyva puoli asiassa, niin voin kaiketi pitaa pitkasta aikaa vaikkapa uudenvuodenpirskeet!

Pitaa viela maksaa kaikki laskut, katsoa, mita otan mukaan sairaalaan (lukemista, iso pussillinen klementiineja ja ostinpa pari pussillista kuivattuja omenasipsejakin  - tama vaan siksi, etta on jotain, jolla korvata sairaalamuona, jos se on syomakelvotonta).

Lapparin haluan sinne myos, mutta sita en voi ottaa heti nyt mukaan, koska en halua ihan uutta Macin lapparia jattaa vahtimatta pedinvieruspoydalle leikkauksen ajaksi.

Ehka tama tasta, mutta ei edelleenkaan olleenkaan naurata koko homma. Ehka olen huomenna hiukan viisaampi kaytannon asioista.

lauantai 3. joulukuuta 2011

Kesakurpitsa-tillikeitto

Tanaan oli taas keittopaiva. Vuorossa oli suuresti rakastamaani kesakurpitsa-tillikeittoa, joka sopiikin koleaan ja tuuliseen iltaan. Ja on helppo tehda.

Ainekset.


Kesakurpitsa-tillikeitto

Kesakurpitsaa (tanaan kaytin kilon)
1-2 sipulia
tuoretta tillia
oliivioljya
mustapippuria
merisuolaa
(kermaa)

Pilko sipulit ja kuullota silppu oliivioljyssa kattilan pohjalla. Varo, ettei pala! Pilko tallavalin kesakurpitsa(t). Kun sipuli on pehmennyt, lisaa kesakurpitsapalaset ja vetta niin paljon, etta kurpitsapalaset peittyvat. Kiehuta kesakurpitsa pehmeaksi ja ota se liedelta. Ajele seos sauvasekoittimella tasaiseksi.

Lisaa pippuri ja suola, tarkista maku ja paksuus (lisaa vetta tai/ja kermaa halutessasi). Kuumenna ja ota pois liedelta. Lisaa tillisilppu ja tarjoa.

Tillia vaille valmista! Laita tarjoillessa lautaselle annoksen paalle joko kerma- tai oliivioljykiehkura.
Tasta tulikin muuten niin hyvaa, etta puoli kattilallista meni heti. Siina se paivittainen 500 g kasviksia meni aivan iisisti kurkusta alas! Kaytin ilmeisimmin hiukan voimakkaamman makuista oliivioljya, mika ei ollut paha ollenkaan; maistui keitossa ihan hyvalta. Luulen, etta tuollainen (virgin olive oil) oliivioljy sisaltaa enemman hyvia polyfenoleita, joten tata antioksidanttipuoltakin tuli sitten hoidettua samalla (viela sipuli siina lisana).

Paljon matkailleita kalapuikkoja

Viimeisimmassa Anna-lehden numerossa (48/11, s. 18) on kalapuikkojen valmistuksesta. Me kai kaikki ajattelemme, etta kala pyydetaan Jaamerelta, se toimitetaan heti rannikolla kalanjalostamoihin, joissa siita tehdaan kalapuikkoja ja muita kalavalmisteita kiidatettavaksi valittomasti kauppoihin.

Ilmeisesti se ei ole nain. Artikkelin mukaan kala pakastetaan pyynnin jalkeen ja lennatetaan halvan tyovoiman maihin, kuten Kiinaan edelleenjalostusta varten. Taalla se vasta perataan sulattamisen jalkeen ja paloitellaan ynna valmistetaan muun muassa kalapuikoiksi.

Taman jalkeen se jaadytetaan uudelleen, lahetetaan Eurooppalaisille kalafirmoille pakattavaksi ja myytavaksi keskusliikkeille. Talloin valmiste siis on esimerkiksi norjalainen kalapuikko.

Missaan ei tietty mainita, paljonko kala on kuolemansa jalkeen reissannut ja mimmoisella hiilijalanjaljella. Siina sen halpuuden salaisuus, mutta itse maksaisin kylla kalapakasteistakin (joita tosin harvoin kaytan) hiukan enemman, jos samalla saisin olla varma, etta ne ovat ainakin miltei meresta suoraan poytaan.