Lasi-iho ja muutama puikkomainen highlighter

Tämä postaus on nyt vähän jatkumoa tuolle aiemmalle highlighter-postaukselle. Pääsin nimittäin laivan tax-freessä hypistelemään tuota kaipaamaani Chanelin läpikuultavaa highlighter-puikkoa. Hinta oli muuten jotakin 36 euroa sille, kun taas Chanelin omassa nettikaupassa se maksaa 47 euroa + postikulut.

Siellä oli juuri tämä Translucent-puikko testerinä, ei muita (ja ainakaan Turun Stockalla ei ollut tätäkään). Kuvat kaapattu Chanelin nettisivuilta.

Tästä tuotteesta on olemassa kahdeksan eri sävyä, joista osa on "limited edition" -sävyjä.

En nyt tosin ihan tiedä, mitä tuo "Exclusive" (yksinoikeudella) tässä tarkoittaa noitten joidenkin sävyjen kohdalla.

Sitten: Tosiaankin törmäsin netissä arvioihin, että tälle Chanelin puikolle löytyisi täysin dupe l'Orealin vastaavasta puikosta nimeltään Lumi Le Glass Highlighter. Kuvakaappaukset l'Oreal.

Näitä on kaksi enemmän lasimaista ja läpikuultavaa glassy-sävyä (610 Glassy Pearl Eclat ja 620 Glassy Pink Ballet), ja kaksi helmiäishohtoista  ja kuultavaa glowy-sävyä (630 Glowy Cream Chick ja 635 Glowy Golden Couture).

Näissä saatavuus on parempi ja hinta vaihtelee myymälästä riippuen n. 13-19 euron välillä. Testereitäkin lienee joka marketissa. Ulkomailta löytyy vielä pari lisäsävyä, terrakotta ja pinkki, mutta niitä ei näemmä myydä Suomen kaupoissa.

Nyt päästään sitten asiaan, eli näiden kahden vertailuun. Tax-freessä ei ollut tästäkään tuotteesta muuta kuin tuo sävy 610, joka vastasikin todella hyvin tuota Chanelin puikkoa.

Kävimme matkaseuralaiseni kanssa pariinkin otteeseen testailemassa molempia ja tunnustelimme niiden tuntua iholla.

Tässä kämmenselällä molempia alekkain. Ei kyllä voi yhtään sanoa, missä menee tuotteitten raja, vaikka tarkasti erottelin ne alekkain. 

Tuntuma iholla oli tasan samanlainen: ihan yhtä tahmea. Eli kyllä voi sanoa, että tämä on ihan tuon Chanelin dupe. Murto-osalla tuon Chanelin hinnasta.

*****

Samaan syssyyn tutkiskelin muutaman muun vastaavan puikkohighlighterin. Kuvat ovat vähän mitä sattuu, kun kuvauspaikkoina oli Prisma ja Citymarket.

Isadoralla on The Wake Up The Glow All Over Dew Stick. Tästä ei taida olla muuta kuin tuo valkoisentapainen sävy olemassa, ei ainakaan netissä siltä näyttänyt. Muut sävyt ovat lähinnä poskipunia. 

Kuten huomaatte, tämä on taas samaa sarjaa, eli rasvaisen oloinen - ja tahmea. Voisi varmaan ihan hyvin korvata vaikka vaseliinilla. Sitähän esimerkiksi Marilyn Monroe käytti highlighterinä kasvoillaan.

Seuraavaksi sitten Max Factor Miracle Pure Luminous Touch -puikko. Saatavilla neljä sävyä ja oikeastaan kokeilin vain tuota vaaleinta. Vaikkase ei tuossa kämmenselällä hirveästi näy, niin tämä oli kyllä hiukan kuivempi kuin nuo rasvaisemmat, mutta silti hyvinkin helmiäinen, eli omalta osaltani - ei jatkoon. Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi.

MUA Makeup Academy - brändillä on pieni ja söpö Beauty Balm Hi-Lite - korostuspuikko, josta on saatavana kokonaista kahdeksan eri sävyä sisältäen poskipunan, brozerin ym. Kiinnitin taas huomioni tähän liki valkoiseen ja hillityllä helmiäisellä varustetuun. Se olikin jo hetken korissani, koska noin vitosen hintahan ei ole paljoa mitään. Muttamutta...aika rasvaisen oloinen oli tämäkin ja katse kiinnittyi sitten tämän kierroksen voittajaan ja laitoin tämän takaisin hyllyyn.

Maybellinen Lifter Stix on monikäyttöinen puikko, jota voi käyttää moneen tarkoitukseen. Sitä voi käyttää korostustuotteena, peittämään tummia silmänalusia ja muotoilemaan kasvoja.

Saatavilla on kuusi sävyä, josta tämä omani on se vaalein.

Kuvakaappaus: Maybelline

Kuten näkyy, tulos on satiininen, ja se levittyy iholle hyvin. Jonkin verran rasvaahan tässäkin tietty on (öljyjä, kuten karpalonsiemenöljy ja avokadoöljy), joten se vaatiin puuteroinnin ylleen. Muuten ainakin minun naamallani kiiltelee.

Mutta hehku on kaunis, eikä kimaltava tai mitenkään överin helmiäinen.

Paatilla tsekkasin vielä Jane Iredalen korostusväripuikot, mutta ne olivat niin helmiäishohteisia, etten sellaista edes harkinnut.

Täällä Turun seudulla on muuten kummallinen ilmiö. Kun testereissä on geelimäistä värikosmetiikkaa, joistan kaupoista on testerit otettu pois hyllyistä, koska nuoret kyävät presekelemassa sisältöä. Tästä oli juttua iltapäivälehdissäkin. Huomasin, että joissain geelimäisissä poski- ja huulupunatestereissä näissäkin marketeissa oli hampaanjälkiä. Omituista touhua, en voi muuta sanoa.

Joulureissu

Olin jo etukäteen ahdistunut joulusta yksin, siis ensimmäisestä joulusta yksin miesystäväni kuoleman jälkeen. Onneksi eräs ahkerasti risteilyillä käyvä ystäväni oli spotannut Tallink Siljan kivan jouluristeilyn Turusta Tallinnaan ja takaisin. Teimme siis oitis varauksen ja Baltic Princess -laiva lähti jouluaatonaattona Turun satamasta kohti Tallinnaa koukaten Ahvenanmaan kautta.

Minä olen aina hiukan epäileväinen, mitä tulee Tallink Siljan laivoihin. Ennenhän se oli "se parempi" laivayhtiö, mutta omistajanvaihdoksen myötä se hiukan ränsistyi. Baltic Princessillä olen ollut kerran aiemmin, kun MBA-kurssimme matkasi Helsingistä Tallinnan yksityiseen Business Schooliin opiskelemaan viikoksi. Silloin se paatti ei herättänyt suurempaa innostusta, mutta sen jälkeenhän se on restauroitu perinpohjaisesti.

Meillä oli molemmilla omat hytit, sillä niin on helpompaa kahdelle huonouniselle, ja näin molemmilla oli mahdollisuus mennä hiukan omiakin menojaan. Hyteissä oli huomaavaisesti jätetty jokaisella suklaarasia, mikä ilahdutti.

Vähän "kuplaa" matkan alkajaisiksi!

Meillä oli varattu buffet-ruokailut (ja jouluaaton Grand Buffet sisältyikin risteilylippuun), ja todellakin tuli syötyä, vähän liikaakin. Normaalisti varaan aina illallisen à la Carteen silloin harvoin, kun risteilyllä käyn, mutta nyt näin.

Kalapöydän antimia.

Olimme aattona hyvissä ajoin Tallinnassa, ja ajattelimme syödä aamiaista (tai oikeastaan brunssia) jossain kahvilassa, mutta sielläpä olivatkin monet etukäteen haarukoimamme paikat kiinni. 

Emme jaksaneet kävellä hyytävässä säässä kauaa, ja piipahdimem Viru-keskuksessa olevaan kahvila Palvlovaan. Suolaista syömistä siellä ei ollut laisinkaan, ja nimensä mukaisesti kaffela oli erikoistnut pavlova-leivoksiin. Oli siellä tosin esim. macarooneja ja jos jonkinmoisia éclairejakin.

Olihan mahtava joulupavlova-leivos!

Matka jatkui sitten siitä vanhan kaupungin joulutorille. Tässä hiukan randomeja kuvia.

Käsinkudottuja villasukkia alkaen kahdeksan euroa.

Kofeiinitankkausta kahvin ja cokiksen voimalla Vana Toomas -kahvilassa

...ja suomalaisiahan tuo tori oli täynnä. Välillä tosin kuuli hiukan venäjääkin puhuttavan.

Ostin yhdet villasukat, 8 euroa, ja kahdet mustat nahkakäsineet, yhteensä 25 euroa. Vaikka harvoin käsineitä käytän.

Vasemmanpuoleisissa käsineissä oli kirjailua käsineitten suussa (ei näy tässä kunnolla) ja sileä karvavuosi, ja oikeanpuoleiset olivat taas ohuemmat ja suussa nahkarusetit (nämä olivat ohuemmat). Molemmat parit pehmeää nahkaa.

Reissukaveri osti useamman parin villasukkia. Täytyy kyllä myöntää, että kahdeksalla eurolla en itse alkaisi moisia ruveta neulomaan.

Torilta hilpaisimme Swissotel Tallinn - hotellin Horisont-baariin, josta oli muhkeat näkymät yli sataman.

Söimme siellä tapaslautasen puoliksi. Siitä unohtui ottaa kuva, mutta runsas oli.

Illan kuviot olivat samat: buffetti, ylensyöntiä, ylensyöntiä, ylensyöntiä, ja pianobaari ja sen jälkeen nukkumaan. Yökerhoilua varten oli varattu paljetteja ja mustat korkokengät, mutta sinne saakka ei päästy tuon buffetin takia, ja hyvä niin. Minä tosin viihdyin kyllä kännykkääni pläräten siellä pianobaarissakin pahimman hälinän mentyä ohi.

Aamun paattispessu puolen päivän aikaan. En ole mikään aamiaisihminen ollenkaan.

Siinä se joulu sitten menikin. Nyt on väsähtänyt olo.

Mites teidän joulunne?

Hiusongelmia ja niitten tainnutusta sun muuta

Piti eilen kirjoittaa postaus ennen reissuun lähtöä, mutta koko päivä menikin sitten kaupungilla iloisesti (tai vähemmän iloisesti). Kotiin palatessani oli sää samaa tihkua, kun mitä se on ollut vähintään viimeisen viikon, tai ylikin. Niin, ja reissuun siis lähden vasta tänään.

Mitä tulee säähän, niin oli se millainen hyvänsä, meikki yleensä kyllä kestää, mutta ainakin omat hiukseni suorastaan imaisevat kaiken kostauden, ja tulos on sitten kähräinen pörrö. Ja sen selvittely kestää.

Hiuksillehan on tosin olemassa kosteussuojasuihkeita, joista ainakin tässä postauksessa mainittu Lee Staffordin suihke on aika pätevä. Minulla on pullonloppu jossain muuttotavaroissa, mutta kun sitä en nyt tähän hätään löytänyt, niin piti käydä ostoksilla.

Pitkällisen miettimisen jälkeen päädyin ostamaan kaksi tuoltetta. Tämän Four Reasons -merkkisen, jossa on kosteussuojan lisäksi lämpösuoja ja pitoa, kun taas tuossa Lee Staffordin tuotteessa on vain kosteussuoja.

No eipä tämäkään mikään ihan pomminvarma tässä säässä ja tuulessa ollut, mutta olihan se kuitenkin parempi kuin ei mitään. Onpa matkalle kuitenkin tällainen monitoimituote, suoristusrautaa kun kuitenkin hiuksiini käytän. Tämä antaa kiiltoakin.

Joicolla on myös hyvä kosteussuojasuihke. Tämä on hiukan samanlainen kuin tuo Lee Staffordin, eli toimittaa vain kosteussuojan virkaa. Joico Design Collection Humdity Blocker on tuotteen koko nimi.

Ensin ajattelin ottavani mukaan tämän Sebastianin Re-Shaper -pullon, kun se on pieni, mutta taidankin ottaa isomman laukun, jos vaikka tulisi jotakin osteltuakin matkalta. Kun pääsn kotiin tämän kanssa, hoksasin, että näitähän on laatikossa ennestään pari isompaakin pulloa, eli tämä on todellakin tuttu tuote.

Tämä on enemmänkin hiuslakka, jossa on kosteussuoja. Tosin tätä voi käyttää kosteisiin hiuksiin tyvikohottajana ja föönata tämän kanssa sitten hiukset pää alaspäin. Minä en taas jaksa tällaista tehdä, joten en ole kokeillut.

Lakka lähtee harjaamalla pois.

Nyt kun päästiin sitten tyvikohotuksiin, niin minä ainakin tarvitsen sellaista, sillä omat hiukseni ovat todella paksut ja raskaat.

Tähän hommaan on toistaiseksi toiminut ehkä parhaiten Biosilkin Volumizing Therapy Root Lift. Tämä ei jää tahmeaksi hiusjuurissa.

Revlon Style Master Root Spray toimii myös, mutta hiukkasen paakkuunnuttaa hiuksia. Ehkä ongelma on tuossa suihkepullon suuttimessa. Tästä kyllä sanotaan kuvauksessa, että se on erityisesti kehitetty ohuille hiuksille ja läpikampauksen pitäisi onnistua käytön jälkeen helposti, mutta ehkä vika sitten onkin käyttäjässä.

(meillä riehuu taas jonkin korkkeja varastava kummitus, kun tästäkin on korkki hävinnyt)

Goldwell Stylesign Ultra Volume Naturally Full ei varsinaisesti ole juurikohottaja, vaan tuuheuttava suihke, jota käytetään ennen föönausta kosteisin hiuksiin tai kuiviin viimeistelytuotteena. Tästä tykkäsin myös, mutta ajattelin seuraavaksi kokeilla saman sarjan tyvikohottajaa, kunhan nuo muut loppuvat.

*****

Eilinen päivä meni asioita toimitellessa kaupungilla. Ärsytttää nämä jouluruuhkat. Kävin myös Ikeassa joululounaalla (joulubuffet alle 15 euroa), mutta se ei ollut kovinkaan kummoinen, vaikka siitä on niin kohistu. Buffetista oli jatkuvasti joku ruoka loppu, eivätkä ruoat maistuneet juuri millekään. Täällä oli muuten elämäni mauttomin janssoninkiusaus. Mutta tulipa nyt sekin nähtyä ja maistettua.

Tässä vielävähän Aurajoen rannoilta. Ravintola Rantakertun terassin aidan eläinkuntaa ja Achim Kühnin Harmonia, joka on veistoksena ihan lempparini tässä lähellä. kun mennään satamaan päin.

Tosilla olevassa kahvilassa on ainakin yksi tällainen lasimaja, jossa on varmaan lampaantaljaistuimilla kiva siemailla kuumaa kahvia. Kauniit ovat valokoristeetkin sen ympärillä.

Kävin eilen myös viemässä muutaman havun hautausmaalle. Hauta näyttää kivammalta, kun on jotakin vihreää edes - ainakin nyt kun ei ole edes lunta.  Enpä olisi voinut vuosi sitten edes kuvitella, että toinen on nyt poissa, surettaa niin.

Mukavaa joulua itsekullekin, palailen langoille joulun jälkeen!