Niitänäitä ja ensi kesän Royal Ascot

Alkaa olla tosiaan yksitoikkoista tämä kipssatun koiven kanssa eläminen, ja odotankin torstaita, jolloin saan pienemmän kipsin ja sitten jalalle saa jo hiukan varatakin. Tosin voi olla pettymyt koko juttu, eikä pienempi kipsi auta yhtään mitään.

Vakuutusyhtiöstä, jossa tapaturmavakuutukseni on, soitettiin, että kyseessä on liikennetapaturma (koska katkaisin koipeni astuessani bussista ulos), mutta en minä mitenkään katsonut, että minkä liikennöitsijän bussi se on, kaikki kaupunkibussit ovat samanlaisia. Enkä edes tiedä tarkkaa kellonaikaa, koska minulla ei ole rannekelloa. On tämäkin. Siis se askel, jonka otat bussista noustessasi, menee liikennöitsijän vakuutuksen piikkiin, jos huono tuuri käy.

Jotakin kivaakin tosin on tapahtunut, eli kutsu Ascotiin tuli, ja tänään tulee eräs ystäväni pidemmälle vierailulle.

Varmaankin menemme taas avajaispäivänä, kuten aiemminkin. Ajattelin tänä vuonna palata takaisin mustavalkoiseen värimaailmaan, jolla edellisvuonna pääsi näemmä lehtiinkin. Jos laittaisi saman mekon, kävisi vaan muokkauttamassa sitä hiukan (kaula-aukon haluaisin nelikulmaiseksi, ja voisi siinä olla hiukan hihojakin, en osaa sanoa vielä millaisen siitä kaikenkaikkiaan haluaisin, mutta "hoviompelijani", tanskalainen Birgit varmaan osaa auttaa asiassa.

Hattu pitäisi taas löytää. Haluaisin jonkun lampunvarjostinmallin, ei mitään lerppalieristä, ja sen pitäisi olla mustavalkoinen mielellään. Jotakin dramatiikkaakin siinä voisi olla.

Näistäkään ei oikein mikään ole täydellinen, mutta etsintä jatkuu. Vanhat voisin laittaa myyntiin. Ovat ainakin ainutlaatuisia.

Noh, vielä on muutama kuukausi aikaa kesäkuun puoliväliin, jolloin Royal Ascot on (näin olen kyllä ajatellut aikaisempinakin vuosina, ja silti on tullut aina kiire.

Tällaista tällä kertaa!