Tämän kehon runsaslukuisimman proteiinin tuotanto hidastuu luonnollisesti iän myötä – riippumatta siitä, suojaatko ihoasi auringolta vai et. Tämän kompensoimiseksi kollageenilisistä on tullut kukoistava liiketoiminta.
Kollageenia ei kuitenkaan aina ymmärretä hyvin. Vaikka onkin joitakin viitteitä siitä, että tämän molekyylin lisäravinteilla on terveyshyötyjä, tutkimus on vielä rajallista ja puolueeton sellainen jopa puutttuvaa. Suurimpana riskinä lisäravinteen ottamisessa voi olla rahan tuhlaaminen hukkaan – tunnetut vaikutukset ovat vähäisiä – mutta vastaako tieteellinen näyttö markkinoinnin väitteitä?
Miksi kollageeni on hämmentävä aine
Aloitetaan perusasioista: Kollageenia löytyy vain eläinten sidekudoksesta. Se on siis aina eläinperäistä. Olen joskus kuullut puhuttavan myös kasvikollageenista, mutta sellaista ei yksinkertaisesti ole olemassa.
Kollageenituotteet ovat peräisin useista eri eläimistä: lehmistä, sioista, kanoista ja kaloista. Gelatiini, jota käytetään makeisten, hyytelöiden ja lääkekapselien valmistuksessa, on eräs kollageenin muoto. Kuten sanottu, joskus puhutaan vegaanisesta kollageenista, mutta nämä tuotteet sisältävät itse asiassa kollageenin tuotantoa edistäviä ainesosia, kuten C-vitamiinia, aminohappoja ja mineraaleja. Vegaanina kannattaa ehkä sijoittaa rahansa monipuoliseen ruokavalioon sen sijaan, että ostaisit epämääräisiä kasviperäisiä kollageenilisiä, jotka eivät todellisuudessa sisällä kollageenia.
Eri tyyppiset kollageenit näyttävät toimivan eri tavoin. Hydrolysoitu kollageeni (kollageenihydrolysaatti) on kollageenia, joka on hajotettu lyhyiksi aminohappoketjuiksi, joita kutsutaan peptideiksi. Nämä hajoavat edelleen kulkiessaan ruoansulatuskanavan läpi. Toisaalta denaturoimaton (raaka) tyypin II kollageeni on osa nivelten ympärillä olevaa rustoa. Teoriassa se voi auttaa täydentämään kollageenia nivelten ympärillä. Tämä siis vain teoriassa. Tyypin II kollageeni hajoaa myös aminohapoiksi mahassa, vaikka hydrolysoitu kollageeni imeytyy yleensä paremmin kehoon.
Eihän näistä ainesosista sitten kuitenkaan tiedä, menevätkö ne tarkoitettuun kohde-elimeen, vai käyttääkö keho ne jotenkin muuten hyväkseen.
Kollageenin monipuolisten lähteiden ja tyyppien lisäksi aine on pakattu moniin eri muotoihin, patukoista juomiin. Verrattuna jauheisiin ja nesteisiin tabletit ja purukumit sisältävät usein vähemmän kollageenia annosta kohti ja saattavat sisältää lisättyjä sokereita tai täyteaineita. Vaikka proteiinia ja C-vitamiinia sisältävien elintarvikkeiden nauttiminen yleensä auttaa kehoamme (teoriassa) tuottamaan kollageenia, kollageenin määrä esimerkiksi luuliemessä vaihtelee, eikä sitä voi ehkä edes tarkasti mitata.
Yleisesti ottaen monet suun kautta otettavia kollageenituotteita koskevat markkinointiväittämät eivät kestä tarkempaa tarkastelua. Euroopan unionissa. Yksikään kollageenilisän terveysväittämä ei ole saanut vihreää valoa, eli noita väittämiä ei saa käyttää, koska niillä ei ole mitään. tieteellistä pohjaa.
EFSA on EU:n virasto, joka arvioi uuselintarvikkeisiin liittyviä riskejä. Kun virasto tarkasteli kollageenia, se totesi, että siitä tähän mennessä esitetyt terveysväittämät eivät olleet riittävän korkealaatuisten todisteiden tukemia. Ne olivat riittämättömästi määriteltyjä, niiltä puuttui tukevia ihmisillä tehtyjä tutkimuksia tai ne perustuivat eläin- ja laboratoriotutkimuksiin, joiden perusteella ei voida ennustaa vaikutuksia ihmisiin. Väitteet, kuten ajatus siitä, että kollageeni auttaa ylläpitämään ihon kimmoisuutta tai parantaa nivelten toimintaa, eivät ole vielä saaneet riittävää tukea tieteellisissä tutkimuksissa. Tämä on tosiaan huomattavissa, jos vaan jaksaa kahlata noita tutkimuksia läpi.
Alan mahdollinen puolueellisuus on keskeinen huolenaihe. Monet kollageenitutkimukset ovat ravintolisäyritysten rahoittamia tai näiden yritysten työntekijöiden tekemiä. Eturistiriidat on ilmoitettava akateemisissa artikkeleissa, mutta näin ei aina tapahdu. Esimerkiksi yhdessä julkaistussa artikkelissa viisi seitsemästä kirjoittajasta ilmoitti olevansa yhteydessä ravintolisäyrityksiin, mutta eturistiriitoja koskevassa osiossa ei annettu lisätietoja.
Todellisuus on, että on vaikea löytää yhtään tutkimusta, joka olisi täysin riippumaton kollageenibisneksestä. Somevaikuttajat mainostavat joskus huonolaatuisia tutkimuksia ja saattavat edistää suurempia lisäravinteiden myyntiä jopa suuremmilla annoksilla kuin terveysviranomaiset suosittelevat. Jopa systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit – laajamittaiset todisteiden katsaukset, joissa kootaan useiden tutkimusten tulokset – voivat olla epäluotettavia taustalla olevien tutkimusten laadun vuoksi. Tutkimusten puolueettomuutta voi olla vaikea ottaa täysin huomioon, kun riippumattomia tutkimuksia ei kollageenilisistä yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
Vaikka kollageenilisän yksilölliset terveysriskit näyttävät pieniltä, kollageenin kasvavalla kysynnällä on joitakin suurempia potentiaalisia seurauksia. Esimerkiksi naudasta tehdyt kollageenilisät on yhdistetty metsäkatoon Brasiliassa.
Samaan aikaan Euroopan komissio teetti tutkimuksen siitä, voisiko kollageeni tai gelatiini johtaa uusiin tarttuvan spongiformisen enkefalopatian (TSE eli prionitauti) tapauksiin. EFSA arvioi ihmisten altistumista infektoituneelle gelatiinille suun kautta hypoteettisissa pahimmissa skenaarioissa ja totesi, että riski oli häviävän pieni tai olematon.
Suurempi ongelma on se, että kollageenilisät saattavat sisältää myrkkyjä ja raskasmetalleja, kuten arseenia, lyijyä ja kadmiumia. Nämä epäpuhtaudet voivat päästä lisäravinteisiin hankinta- ja valmistusprosessien aikana. Pitkäaikainen altistuminen raskasmetalleille voi aiheuttaa terveysriskejä.
Kollageenia iholle, kudoksille ja nivelille
Yksi keskeinen ongelma kaikissa kollageenin hyötyjä koskevissa väitteissä on se, mitä tapahtuu, kun kollageenimolekyyli nautitaan suun kautta. Tosiasiassa on vain vähän vankkoja todisteita siitä, että se selviää ruoansulatuksen läpi, kulkeutuu verenkiertoon ja päätyy iholle. Itse asiassa, kun jokin proteiini – myös kollageeni – saapuu mahalaukkuun, se yleensä hajoaa nopeasti aminohapoiksi, jotka sitten kootaan uudelleen proteiineiksi, joita keho tarvitsee sillä hetkellä. Joten jos keho tarvitsee kollageenia, se saattaa koota nämä aminohapot uudelleen kollageeniksi, mutta takeita siitä ei ole.
Toinen ongelma on kollageenilisäravinteiden koostumus. Monissa kollageenituotteita koskevissa ihotautitutkimuksissa nämä tuotteet sisältävät myös muita ainesosia, jotka voivat hyödyttää ihon terveyttä, mikä tekee kollageenin vaikutusten todistamisen hyvin vaikeaksi.
On vielä yksi mutta: kaikkien lisäravinteiden kanssa on olemassa yhteisvaikutusten riski muiden ihmisten käyttämien lääkkeiden kanssa. Samaten lisääntynyt proteiinin, kuten kollageenin, saanti voi olla huolenaihe ihmisille, joilla on munuais- tai maksasairauksia, jotka vaikuttavat proteiiniaineenvaihduntaan.
Eli oli ihan plus miinus nolla tämä minun parin päivän tutkimuskatsaukseni. Kaikkensa sitä taas tekeekin, ettei tarvitsisi siivota 😂 🤣.