Voi ei, taas se alkoi! Olin jo ehtinyt unohtaa koko mokoman Whamageddonin!
 |
| Kuvakaappaus: Whamageddon.com |
Pakko sitä on taas osallistua, kun nämä psykiatriystäväni taas laittoivat tämän survival gamen käyntiin! Viime vuonna pelastuin joulupäivään saakka, kunnes tuo biisi pläjähti jostakin tajuntaan. Säännöt ovat siis selkeät:
1) Kilpailu on voimassa jouluaattoon klo 24 saakka, ja siis 1.12. alkaen
2) Vain ALKUPERÄINEN Whamin "Last Christmas" on tappava ase ja koituu kilpailijoiden kohtaloksi. Kilpailija joutuu sen kuulemisen seurauksena Whamhallaan.
Kaikki cover-versiot yms. - niitä ei oteta lukuun
Ennen viime joulua kävin Haloselta noutamassa tilaamani villatakin, ja kun astuin ovista sisään, eikös siellä soinut tämä. Myyjät varmaan rekisteröivät säikähtäneen ilmeeni - mutta hei, se olikin jonkun muun kuin Whamin esittämä, joten siis säästyin!
*****
Tässä sitten hiukan kuvia Turun linnasta. Kävin siellä esilinnassa olevasta ravintolasta noutamassa lounasta viime viikon perjantaina, ja voi että on tuo sataman alue niin kaiveltu ylös, ettei autoa saanut minnekään. Kävelin sitten takakautta linnan läpi esilinnalle, ja sain ruokani, joka olikin oikein herkullinen ResQ-annos tillikermassa haudutettua puna-ahventa ja perunamuusia. Namnam!
Nämä nyt tulivat hiukan epäloogisessa järjestyksessä... Linnan ympäristössä on tällaisia (viimeinen kuva) aittoja tai makasiineja, tässä yksi.
Tässä muuten kun menin linnan sataman puolelta sisään ja jouduin kulkemaan linnan läpi päästäkseni esilinnalle, en voinut olla miettimättä taas kerran (kun siihen läpikulkuun sisältyi portaitakin, eikä linnan sisäpiha-aluekaan mitään kovin tasaista ollut), että miten entisajan naiset lienevät siellä kompastelleet pitkissä hameissaan. Olin kerran erään exäni daamina siellä Åbo Akademin tohtorinpromootion (hänet promovoitiin) illatsuissa, ja minulla oli iltapuku, jossa oli valtava, kellotettu taftihelma. Oli muuten hiukan hankalaa kävellä portaissa sen kanssa, ja tosiaan piti varoa, ettei kompastu helmoihinsa ja lennä päistikkaa alas kapeita portaita.
Oli muuten hauska ilta, monen ruokalajin illallinen ja tanssittiinkin niin, että iltapukuni toinen spagettiolkain lähti irti, mutta se oli äkkiä korjattu, kun joltakin löytyi hakaneula.
Sen verran oli juotu viiniä, että meitä lähti neljä pariskuntaa minun luokseni jatkoille, laitettiin olohuoneesta pöydät syrjään, stereoiden napit kaakkoon, ja tanssi jatkui aamuun saakka. Olin kaukaa viisaana älynnyt laittaa muutaman shampanjapullon jääkaappiin ennen lähtöämme sinne promootioon.
Minulla oli silloin valkoturkkinen koira, ja olisin kyllä totisesti halunnut nähdä näitten miespuolisten vieraitten mustat frakit seuraavana päivänä. Exän frakki oli aamulla rutussa lattialla sängyn vieressä, tohtorinhattu sen läjän päällä, ja kaikki valkoisen villan peitossa 🙈. Minun tummansininen taftipukuni, jossa korsettimainen yläosa oli kultaisin langoin kirjailtu, onneksi hylki koiruuden villoja.
Oi niitä aikoja...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!