Taiteiden Yö 2026 Turun Taidemuseossa

Turun Taidemuseossa oli eilen Eggert Péturssonin Millefleurs-näyttely, joka olikin aika upea. Näyttely on siellä aina 13.9. saakka, kannattaa käydä katsomassa!

Islantilaisen Eggert Péturssonin taiteen ytimessä on arktinen kasvisto. Tuliperäisen maiseman ja flooran syvällinen tuntemus luo perustan taiteilijan fantastisille sommitelmille, joissa maanläheisyys, kasvitieteellinen täsmällisyys ja mielikuvitus kietoutuvat erottamattomasti yhteen. Tundran sitkeiden kukkien, sammaleen ja jäkälän mittakaavaan mukautuen Pétursson maalaa eteemme kokonaisen universumin.

Olimme opastetulla kierroksella.

Bongaatko taulusta siihen piilotetun Muumipeikon? Kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi.

Oman lisänsä kekkereihin toi livejazzbändi. Helsingissä asuva islantilaiskitaristi Sigurdur Rögnvaldsson toi huippukvartettinsa Turun Taiteiden yöhön. Yhtyeen ohjelmisto koostuu Rögnvaldssonin sävellyksistä hänen Lúna-albumiltaan (2023) sekä hänen Dark Forest -yhtyeensä repertuaarista. Kvartetin musiikki liikkuu lyyrisen ilmaisun ja vapaan improvisaation rajapinnoilla, ja sen pohjoismainen kaiho, intensiivinen vuorovaikutus ja avara tunnelma kutsuvat kuulijan syvälle äänen ja hetkessä syntyvän yhteyden maailmaan. Yhteistyössä Jazz City Turku. Yleensä en ole jazzin ystävä, mutta näillä meno oli mahtavaa, kuten filkasta voi kuulla! Improvisaatiotakin oli ilmassa. Livejazzia saa kulla vielä kahtena torstaina samassa paikassa vaikka viinilasillisen ääressä.

Terassilla nähtiin myös tanssiesitys. Figure Lunaire on ensiesityksensä Taiteiden yönä saanut paikkasidonnainen soolotanssiteos, jossa ihmiskeho näyttäytyy hetkellisesti monumenttina, ilmestyksenä ja liikkeessä olevana veistoksena. Tyhjälle jalustalle asettuva tanssija käy vuoropuhelua ympäröivän kaupunkitilan kanssa. 

Tanssi: Jattamarie Rauhaluoto
Koreografia ja puvustus: Favela Vera Ortiz
Kiitos:  Taide-ja Kulttuurivirasto

Tämä tanssija muuten tekee päivätyötään Finnairin lentoemäntänä, seuraan hänen Fb-kanavaansa.

Oli kyllä ihan huippuhauska ilta!

Astaksantiini, ruokavalio ja auringonvalon sietokyky

Olen jo pari kuukautta syönyt astaksantiinipapseleita sekä porkkanaa, ja saanut niillä ihooni hämmästyttävän kauniin rusketuksen. Ihan ilman aurinkoa.

Astaksantiini toimii sisäisenä, ravinnosta saatavana suojana auringolta. Neutraloimalla UV-säteilyn aiheuttamia vapaita radikaaleja se auttaa vähentämään auringonpolttamia, ihon tulehdusta ja kollageenin menetystä. Vaikka se rakentaa vastustuskykyä sisältäpäin, se ei kuitenkaan estä UV-säteitä ja sitä tulisi aina käyttää yhdessä paikallisesti iholla käytettävän aurinkosuojavoiteen kanssa.

Astaksantiini on luonnossa esiintyvä karotenoidia, jota joskus kuvataan "sisäiseksi aurinkosuojaksi" ja luonnolliseksi suojaksi valoikääntymistä vastaan.

Tämä ilmaus on sinänsä hyvä, mutta ei täysin tarkka. Astaksantiini ei estä UV-säteilyä samalla tavalla kuin aurinkosuoja. Sen sijaan jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että se voi auttaa kehoa sietämään paremmin auringonvalon aiheuttamaa oksidatiivista stressiä.

Mitä on astaksantiini?

Astaksantiini on punainen karotenoidipigmentti, jota tuottavat mikrolevät, erityisesti Haematococcus pluvialis.

Se aiheuttaa lohen, katkaravun, krillin tai flamingojen vaaleanpunaisesta tai punertavan värin. Nämä eläimet keräävät yhdistettä ruokavalionsa kautta.

Toisin kuin monet antioksidantit, astaksantiinilla on ainutlaatuinen molekyylirakenne, jonka ansiosta se voi läpäistä solukalvoja ja suojata sekä solujen sisä- että ulkokerroksia oksidatiiviselta stressiltä. Tämä on erityisen tärkeää kudoksille, jotka altistuvat ympäristöstressin aiheuttajille, kuten:

- iholle, joka altistuu ultraviolettisäteilylle

- silmille, jotka altistuvat siniselle valolle ja auringonvalolle

- soluille, jotka altistuvat tulehdukselle ja oksidatiiviselle stressille

Koska auringonvalo laukaisee oksidatiivisia prosesseja ihosoluissa, tutkijat ovat selvittäneet, voisiko astaksantiini auttaa tukemaan ihon luonnollista vastustuskykyä auringonvalolle.

Astaksantiini ja ihon suoja auringonvalolta

Lisääntynyt vastustuskyky UV-säteilyn aiheuttamille ihovaurioille

Jotkut ihmisillä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että astaksantiinilisä voi lisätä ihon auringonsietokykyä, eli käytännössä tämä tarkoittaa, että iho saattaa sietää hieman enemmän auringonvaloa ennen palamista. Eli toisinsanoen iho kestää paremmin sitä UV-säteilyn määrää, joka tarvitaan näkyvän ihon punoituksen ja valoikääntymisen aiheuttamiseksi.

Ehdotettu mekanismi on oksidatiivisten vaurioiden väheneminen ihosoluissa, jotka altistuvat ultraviolettisäteilylle. Laboratoriotutkimukset osoittavat, että astaksantiini voi merkittävästi vähentää UV-altistuksen tuottamia reaktiivisia happilajeja (ROS), jotka ovat yksi ihon tulehduksen ja ikääntymisen keskeisistä tekijöistä.

Ihon kosteus ja ihon suojakerros

Auringolle altistuminen ei ainoastaan ​​aiheuta auringonpolttamaa. Se vaikuttaa myös ihon suojakerrokseen ja sen nesteytykseen.

Satunnaistettujen ihmiskokeiden meta-analyysi osoitti, että astaksantiinin nauttiminen lisäravinteena paransi ihon kosteutta ja elastisuutta lumelääkkeeseen verrattuna, mikä viittaa ihon suojakerrosta suojaavaan vaikutukseen.

Eläinkokeet ovat myös osoittaneet parannuksia:

- ihon vedenpidätyskyvyssä

- elastisuudessa

- dermiksen rakenneproteiineissa

ravinnosta saatavan astaksantiinin nauttimisen jälkeen.

Nämä havainnot viittaavat siihen, että yhdiste voi tukea ihon terveyttä ympäristörasituksessa, mukaan lukien UV-altistus.

Astaksantiini ja altistuminen siniselle valolle

Auringonvalo ei ole ainoa nykyaikainen valostressin aiheuttaja. Ihmiset viettävät nykyään valtavasti aikaa katsellen näyttöjä, jotka lähettävät runsaasti energiaa tuottavaa sinistä valoa, mikä voi osaltaan aiheuttaa silmien rasitusta digitaalisessa maailmassa. Tätä on tosin herätty tutkimaan vasta viime vuosina.

Astaksantiini näyttää kertyvän silmäkudoksiin ja voi auttaa suojaamaan silmiä oksidatiiviselta stressiltä. Tutkimukset viittaavat mahdollisiin hyötyihin, kuten:

- vähentynyt digitaalinen silmien väsymys

- parantunut verenkierto silmässä

- parantunut tarkennuskyky joissakin tutkimuksissa

Näiden vaikutusten uskotaan tapahtuvan silmäkudosten antioksidanttisten ja tulehdusta estävien mekanismien kautta. Ihmisille, jotka altistuvat päivittäin paljon tietokoneiden ja muitten elektronisten laitteitten näytöille, astaksantiinista keskustellaan yhä enemmän ravitsemuksellisena tukistrategiana silmien terveydelle.

Astaksantiinin turvallisuus: Mitä tutkimus kertoo?

Yksi syy siihen, miksi astaksantiini on herättänyt huomiota kokonaisvaltaisen terveyden ja biohakkeroinnin yhteisöissä, on sen vahva turvallisuusprofiili. Kliiniset tutkimukset ja sääntelyyn liittyvät arvioinnit osoittavat johdonmukaisesti, että luonnollinen astaksantiini on hyvin siedetty ihmisillä.

Kliinisten ja prekliinisten tutkimusten katsauksissa ei ole raportoitu merkittävää toksisuutta tai maksavaurioita edes säännöllisen lisäravinteiden käytön yhteydessä. Sääntelyyn perustuvissa arvioinneissa päädytään siihen, että ravintolisissä yleisesti käytetyt päivittäiset annokset (noin 4–12 mg päivässä) eivät aiheuta turvallisuusongelmia aikuisille.

Ainoa toisinaan raportoitu vähäinen vaikutus suuremmilla annoksilla on ulosteen punertava sävy, jonka aiheuttaa itse pigmentti. Tutkijat kuitenkin huomaavat tärkeän eron. Myös iho voi värjääntyä.

Luonnollisella astaksantiinilla on vahvaa turvallisuusnäyttöä, kun taas synteettisillä muodoilla on paljon vähemmän ihmisillä tehtyjä tutkimuksia.

Tästä syystä useimmat asiantuntijat suosittelevat mikrolevistä peräisin olevia astaksantiinilisiä.

Astaksantiini ei korvaa auringonsäteilyyn sopeutumista

Vaikka astaksantiinia markkinoidaan joskus "luonnon aurinkovoiteena", tämä kuvaus voi olla harhaanjohtava. Se ei estä ultraviolettisäteilyä.

Ihosi saa edelleen saman auringonvalon. Sen sijaan astaksantiini näyttää tukevan kehon sisäistä antioksidanttipuolustusta, mikä voi vähentää UV-altistuksen aiheuttamaa oksidatiivista stressiä. Tämä tarkoittaa, että terveellisen auringolle altistumisen perusperiaatteet pätevät edelleen ja iholla käytettävä aurinkosuoja puoltaa edelleen paikkaansa.

Iho tarvitsee aikaa sopeutuakseen auringonvaloon

Ihmiset viettivät historiallisesti paljon enemmän aikaa ulkona, minkä ansiosta iho ehti vähitellen sopeutua kausiluonteiseen auringonvaloon. Nykyaikaiset sisäelämäntavat tarkoittavat usein, että ihmiset kohtaavat voimakasta aurinkoa äkillisesti ja satunnaisesti, mikä lisää palovammariskiä.

Asteittainen altistuminen on avainasemassa. Auringonpolttamien välttäminen on edelleen yksi tärkeimmistä tekijöistä ihon terveyden suojelemisessa.

Ruokavalio ja auringonvalon sietokyky

Usein auringonvalon sietokykyyn vaikuttava tekijä on ruokavalion rasvan koostumus.

Jotkut tutkijat ja lääkärit ovat olettaneet, että runsas monityydyttymättömiä omega-6-rasvoja sisältävien teollisten siemenöljyjen saanti voi lisätä alttiutta oksidatiivisille vaurioille ja ihosyövälle UV-säteilyn seurauksena. Vuoden 1988 eläinkokeessa voitiin jo osoittaa dramaattinen vaikutus, kun taas toinen ihmiskoe osoittaa myös merkittävän geneettisen tekijän rasvahapposuhteessa.

Nämä rasvat voivat kerääntyä ihosolujen kalvoihin ja ovat alttiimpia hapettumiselle ultraviolettivalolle altistettuina. Vaikka tätä hypoteesia tutkitaan edelleen aktiivisesti, monet aineenvaihdunnan terveydestä kiinnostuneet ihmiset päättävät vähentää pitkälle prosessoituja siemenöljyjä ja korostaa stabiilimpia rasvoja tai omega-3-pitoisia lähteitä, kuten:

- ekstra-neitsytoliiviöljy

- maitorasvat

- eläinrasvat, kuten tali

- kookosöljy

- kala ja kalaöljy (epävakaa, mutta hyvä omega-3:6-suhde)

Näistä maito-, eläinrasvat (poislukien kalaperäiset) sekä kookosöljy ovat ns. kovia rasvoja, joiden runsas käyttö nostaa haitallista LDL-kolesterolia (lue lisää kolesterolista ja sen alentamisesta aiemmasta postauksestani täältä).

Pelkkä ruokavalio ei määrää auringonvalon sietokykyä, mutta ravitsemukselliset tekijät ovat todennäköisesti tärkeässä roolissa. Astaksantiini voi edustaa toista ravitsemuksellista tukea.

Aurinkosuojan uudelleenajattelu: Miksi ihmiset etsivät vaihtoehtoja

Aurinkovoidetta tai peittäviä vaatteita suositellaan edelleen laajalti ensisijaisena suojana auringolle altistumista vastaan. Yleinen kiinnostus vaihtoehtoja kohtaan on kuitenkin kasvanut viime vuosina.

Usein mainittuihin huolenaiheisiin kuuluvat:

- kyseenalaisten kemiallisten ainesosien imeytyminen ihoon

- ympäristövaikutukset meriekosysteemeihin

- joidenkin yhdisteiden mahdollinen hormonaalinen aktiivisuus

- riippuvuus aurinkosuojasta, vaikka altistuisi edelleen korkealle UV-säteilylle

Tämän vuoksi monet ihmiset tutkivat lisästrategioita turvallisen auringolle altistumisen varmistamiseksi, kuten:

- asteittainen auringolle sopeutuminen

- ravitsemuksellinen tuki (mukaan lukien antioksidantit)

- varjon etsiminen UV-säteilyn huipputunteina

- suojavaatteiden käyttö

Suojavaatteet ja varjo ovat vanhimpia ja turvallisimpia aurinkosuojakeinoja, joita on käytetty eri kulttuureissa ympäri maailmaa kauan ennen nykyaikaisten aurinkovoiteiden olemassaoloa. Asteittaista auringolle sopeuttamiste ei suositella, ja ravitsemuksellinen tuki on vielä tutkimuksen alla oleva asia.

Muuta astaksantiiniin mahdollisesti liittyvää

Liikunnan jälkeinen palautuminen

Vuonna 2025 tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa havaittiin, että astaksantiinin lisäravinteet vähensivät liikunnan aiheuttaman oksidatiivisen stressin ja lihasvaurioiden merkkejä intensiivisen pyöräilyn jälkeen.

Sydän- ja verisuonitautien merkit

Jotkut meta-analyysit viittaavat HDL-kolesterolin ja triglyseridien paranemiseen, kun astaksantiinilisää otetaan 6–20 mg päivässä.

Aivot ja kognitiivinen terveys

Koska astaksantiini voi ylittää veri-aivoesteen, tutkijat selvittävät sen mahdollista roolia hermoston suojauksessa, vaikka kliinistä tutkimusta tarvitaan lisää.

Mutta näistä siis vaaditaan lisää tutkimusta.

Kuinka paljon astaksantiinia tulisi ottaa?

Useimmissa ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa käytetään annoksia, jotka ovat 4–12 mg päivässä.

Astaksantiini on rasvaliukoinen, joten se tulisi ottaa ravintorasvaa sisältävien aterioiden kanssa optimaalisen imeytymisen saavuttamiseksi. Hyödyt näkyvät yleensä vähitellen 4–8 viikon aikana karotenoidien kertyessä kudoksiin.

Kaunis rusketus tällä ja porkkanoilla tulee, mutta kannattaa huomata, että rusotus koskee myös kämmeniä ja jalanpohjia. Kuvassa ranteeni ja osa kyynärvartta. Jos homman haluaa hoitaa porkkanalla, täällä on luettavissa aiempi postaukseni siitä hommasta.

Round Lab x 3

Katsastetaanpas tänään kolme korealaisen Round Labin tuotetta. Näistä kaksi on aurinkovoiteita, joilla on kostetuttavia ominaisuuksia, SPF50+ ja PA++++.

Tässä oikealla Round Lab Birch Juice Moisturizing Sunscreen, ja vasemmalla Round Lab Birch Juice Moisturizing Tone-up Sun Cream. 

Molemmat ovat hyvin ohuita ja uppoavat ihoon hyvin kosteuttaen. Tuo tone-up -versio on kevyersti sävytetty, mutta ei anna kuitenkaan varsinaisesti väriä kasvoille. Pigmentti on vähäinen ja vaalea.

Round Lab Birch Juice Moisturizing Sunscreen on yksi Korean suosituimmista aurinkovoiteista – palkittu, erittäin kevyt ja kemiallinen aurinkovoide, joka sopii kaikille ihotyypeille. Se tuntuu yhtä miellyttävältä kuin kosteusvoide ja jättää ihon hyvin kosteutetuksi.

Nämä molemmat sisältävät mm. korealaista koivunmahlaa, aminohappoja, hyaluronihappoa, glyseriiniä ja rauhoittavia kasviuutteita sekä allantoiinia, jotka auttavat tasapainottamaan ja kosteuttamaan ihoa. Molemmissa on myös ihoa kirkastavaa niasiiniamidia ja C-vitamiinia, jotka tasoittavat ihon sävyä, suojaavat epäpuhtauksilta ja tehostavat UV-suojaa.

Kevyt, juokseva koostumus imeytyy nopeasti ärsyttämättä herkkää ihoa tai silmiä – eikä jätä valkoista kalvoa, tahmeutta tai rullaamista meikin alla.

Molemmat ovat veegaanisia, koralliriuttojen kannalta turvallisia, ympäristöystävällisiä ja hajusteettomia.

Olin sen verran ihastunut korealaiseen Dr. Melaxinin puikkomaiseen silmänympärysvoiteeseen, että ajattelin kokeilla samanlaista Round Labilta. Postaus tuosta Dr. Melaxinin puikosta löytyy luettavaksi täältä.

Round Lab Birch Juice Moisturizing Eye Balm -puikko on ssman kokoinen kuin Dr. Melaxinin puikko.

Tämä hajustamaton silmänympärysvoide on silkkistä ja viilentävää, mutta kovempaa ja vahamaisempaa koostumukseltaan kuin tuo Dr. Melaxinin puikko, josta pidin enemmän, koska se vaikutti kosteuttavammalta ja rasvaisemmalta. Tämän tosin luvataan auttavan  vähentämään silmänympärysalueen turvotusta sekä laskemaan ihon lämpötilaa, mikä antaa virkistävän tunteen.

Tuote sisältää koivunmahlaa, kosteutta sitovia aineita, kasviuutteita ja hyaluronihappoa, jotka kosteuttavat ja rauhoittavat herkkää silmänympärysalueen ihoa.

Tykkään itse puikkomuodosta, sillä sitä on helppo käyttää ja  helppo levittää siististi milloin tahansa ja missä tahansa.

Oletko sinä kokeillut jotakin näistä postauksen tuotteista?

Maitohappo – hellävarainen kuorija ja kosteuttaja

2010-luku oli ihonhoidon kannalta jkäänteentekevää aikaa. Ihoa kuorivien puhdistusaineiden ja hankaavien fyysisten kuorinta-aineiden täyttämän jälkeen internet ja sosiaalinen media toivat mukanaan monia hyödyllisiä ainesosia, jjoita käytämme kosmetiikassamme tänään. Näihin kuuluvat hyaluronihapon (ihoa täyteläistävä), niasiiniamidin (rasvaneritystä hillitsevä ja ihoa kirkastava) lisäksi huikea määrä happoja. Näihin voi lukea myös maitohapon, joka on ehdoton käänteentekevä tekijä lähes kaikille, jotka etsivät sileämpää, pehmeämpää ja tasaisempaa ihoa. Mutta mikä tekee siitä niin erilaisen kuin muut markkinoilla olevat suositut ihonhoitohapot, kuten manteli- tai glykolihappo?

Maitohappo on luonnossa yleisimmin esiintyvä orgaaninen happo. Sillä on paitsi mietoja ja turvallisia ominaisuuksia, myös useita fysiologisia vaikutuksia, kuten antibakteerisia, immuunijärjestelmän säätelyä ja haavan paranemisen edistämistä, mikä tekee siitä yhden suosituimmista kemiallisista kuorinta-aineista. Kemiallisia kuorintoja käytetään yleisesti esteettisen dermatologian alalla ei-invasiivisena hoitomenetelmänä. 

Maitohappo on vesiliukoinen alfahydroksihappo (AHA), jota saadaan fermentoidusta maidosta tai sokereista. Se toimii hellävaraisena kemiallisena kuorinta-aineena, joka liuottaa kuolleita ihosoluja yhdessä pitäviä sidoksia. Se toimii myös kosteutta säilyttävänä aineena, joka vetää kosteutta ihoon. Glykolihappoon verrattuna maitohapossa on suuremmat molekyylit, se aiheuttaa vähemmän ärsytystä, joten se sopii erinomaisesti kuivalle ja herkälle iholle.

Jos maitohappoa vertaillaan muihin ihonhoidossa käytettäviin happoihin, glykolihappo sisältää pieniä molekyylejä, jotka imeytyvät syvälle ihoon. Se antaa nopeampia tuloksia juonteisiin ja tummiin läiskiin, mutta se voi helposti ärsyttää herkkää ihoa. Mantelihapossa taas on vielä suurempi molekyyli kuin maitohapossa. Se on miedoin AHA-happo, joten se sopii erinomaisesti erittäin reagoivalle iholle tai tummille ihonsävyille, jotka ovat alttiita hyperpigmentaatiolle.

Sitruunahappo taas toimii enimmäkseen pH-tasapainottajana eikä ensisijaisena kuorijana. Se voi kirvellä enemmän, jos sitä on koostumuksessa paljon.

Salisyylihappo taas on beetahydroksihappo (BHA) liukenee öljyyn. Se tunkeutuu suoraan ihohuokosiin puhdistaen rasvaa, mustapäitä ja aknea. Maitohappo sen sijaan jää pinnalle eikä pysty poistamaan syviä ihohuokosten tukoksia samalla tavalla kuin salisyylihappo.

Glukonolaktoni / laktobionihappo on polyhydroksihappo (PHA), joka sisältää valtavia molekyylejä, jotka asettuvat vain ihon uloimmalle kerrokselle. PHA-yhdisteet ärsyttävät ihoa vielä vähemmän kuin maitohappo ja ovat turvallisia esimerkiksi ruusufinnin hoidossa, vaikkakin ne toimivat hitaammin.

Miten hapot toimivat?

AHA-hapot (kuten glykoli- tai maitohappo) ja BHA-hapot (kuten salisyylihappo) alkavat alentaa ihon pH-arvoa ja irrottaa kuolleita ihosoluja joutuessaan kosketuksiin ihon kanssa.

Alfahydroksihapot (AHA) ja beetahydroksihapot (BHA) ovat kemiallisia kuorivia aineita. AHA-hapot ovat vesiliukoisia ja liuottavat kuolleiden solujen välisiä sidoksia ihon pinnalla tasoittaen rakennetta ja tehostaen kosteustasapainoa. BHA-hapot ovat öljyliukoisia, minkä ansiosta ne pääsevät syvälle ihohuokosiin puhdistamaan ylimääräistä talia, likaa ja aknea aiheuttavia bakteereja.

AHA-happojen toimintaperiaatteena on ihon pinnan kuorinta. Ne hajottavat vanhoja, kuolleita ihosoluja kiinnittäviä tahmeita sidoksia ihon ulkokerroksessa (epidermis), tehden tilaa uusien solujen kasvulle. Tehostettu imeytyminen voi auttaa edistämään kollageenin tuotantoa ja pehmentämään hienoja juonteita. Monet AHA-hapot (kuten maitohappo) vetävät kosteutta ihoon. Paras kuivalle, auringon vaurioittamalle tai samealle iholle, joka tarvitsee kirkkaampaa sävyä ja tasaisempaa rakennetta.

Keräsin tähän alle muutaman tuotteen, joita en itse ole vielä kokeillut, mutta jotka vaikuttavat kiinnostavilta.

Kuvakaappaus on valmistajan sivuilta.

Anua Rice Enzyme Brightening Cleansing Powder on jauhemainen, veteen sekoitettava ihonpuhdistustuote, joka sisältää mm. maitohappoa, C-vitamiinia, riisiuutetta, keramideja ja arbutiinia. Kätevän jauhemainen, joka ei vie turhaa nesteitten tilaa lentomatkaillessa. Tällaisen puhditustuotteen vaan tarvitsee olla tarpeeksi kauan iholla toimiakseen.

Kuvakaappaus: Valmistaja

Elemis Dynamic Gentle Resurfacing Pads with Lactic Acid. Nämä laput sisältävät maitohapon lisäksi lactococcus-bakteerin fermentoitua lysaattia (lysaatti on liukenemisen, eli lyysin tuote), joka toimii postbioottisesti ja sen arvellaan parantavan ihoa.

Kuvakaappaus: Valmistaja

The Ordinarylla on maitohappotuotteita hiukan joka lähtöön. On 5% ja 10% maitohapposeerumia ja happosekoitusta tottuneemmille käyttäjille. Näissä kahdessa ensimmäisessä maitohappoa sisältävissä tuotteissa on myös kosteuttavaa hyaluronihappoa.

*****

PS: Olipa pieni postaustauko! Johtuu pienestä turbulenssista henkilökohtaisessa elämässäni. Sitä sattuu. Aina välillä.