Postbiootit, mitä ne ovat?

Viimeaikoina on termi "mikrobiomi" yleistynyt. Sehän viittaa pääasiassa suolistoon jota tutkitaan jatkuvasti edelleen. Jatkuvasti kasvavat tutkimusperäinen tieto vahvistaa edelleen sitä tosiasiaa, että tämän suolistossamme elävien "hyvien" ja "huonojen" bakteerien mikrokosmoksen terveys on ratkaisevan tärkeää monille terveytemme osa-alueille, aina asianmukaisesta ruoansulatuksesta vahvaan immuunipuolustukseen, mielialan säätelyyn ja aivojemme ketteryyteen (ja pitkäikäisyyteen). Ja vaikka probioottien ja jopa niitä ravitsevien prebioottien merkitys on nyt hyvin tiedossa, tiedämme vain vähän tai ei mitään postbiooteista, orgaanisista yhdisteistä, jotka esimerkiksi Harvard Health määrittelee "jäämiksi, jotka jäävät jäljelle sen jälkeen, kun keho on sulattanut sekä prebiootteja että probiootteja".

Mutta mitä postbiootit tarkalleen ottaen ovat? Ja mikä rooli niillä on terveydessämme?  Postbiootit ovat uusi aluevaltaus suoliston terveydessä. Mitä enemmän opimme suolistossamme elävistä uskomattomista mikrobeista, sitä paremmin ymmärrämme, miten ne vaikuttavat kehoomme systeemisellä tasolla. Eivätkä terveyteemme vaikuta pelkästään suolistobakteerit, vaan myös niiden tuottamat yhdisteet: postbiootit, jotka tukevat kehoa monin eri tavoin.

Mitä ovat postbiootit?

Kun suolistobakteerit fermentoivat syömämme ruoan ja hajottavat kuituja ja kasviyhdisteitä, ne tuottavat sivutuotteita ja kuona-aineita, joita kutsumme yhdessä postbiooteiksi. Monet näistä hyödyttävät terveyttämme. Kun mikrobiomimme on terve ja tasapainoinen, postbiooteilla on erittäin positiivinen vaikutus. Sitä vastoin dysbioosissa (epätasapaino hyödyllisten ja mahdollisesti haitallisten suolistobakteerien välillä) postbioottien tuotanto voi heikentyä, mikä edistää tulehdusta, immuunijärjestelmän heikkenemistä ja aineenvaihdunnan toimintahäiriöitä.

Mitä eroa on probiooteilla, prebiooteilla ja postbiooteilla?

Kuvittele suolistoasi puutarhana. Probiootit ovat kasveja. Prebiootit ovat ravinteita, jotka ravitsevat kasveja ja luovat ihanteelliset olosuhteet elämän kukoistamiselle. Mitä monimuotoisempi puutarhasi on, sitä kestävämpi, kauniimpi ja terveempi siitä tulee. Postbiootit ovat sitä, mitä kukoistava puutarha tuottaa: vapautuva happi, hedelmät, tapa, jolla terve juuristo vakauttaa ja vaikuttaa kaikkeen ympärillään. Ne ovat hyvin hoidetun mikrobiomin tulosta ja keino, jolla suolisto kommunikoi muun kehosi kanssa. Pidä huolta puutarhasta, niin hyödyt ulottuvat paljon puutarhan ulkopuolelle.

Yhteenvetona:

- Probiootit ovat eläviä bakteereja, jotka elävät suolistossa.

- Prebiootit ovat kuituja ja tiettyjä kasviyhdisteitä, jotka ruokkivat näitä bakteereja (polttoainetta).

- Postbiootit ovat sitä, mitä bakteerit tuottavat syödessään tätä polttoainetta (jätteitä).

Photo by Nadine Primeau on Unsplash

Mitä erilaisia ​​postbiootteja on olemassa?

Tämä perhe on laaja, mutta tässä alla on muutamia, mutta niitä on itse asiassa paljon enemmän:

Lyhytketjuiset rasvahapot (SCFA), kuten butyraatti, propionaatti ja asetaatti. Niitä tuotetaan suolistobakteerien fermentoimalla kuitua, ja ne ovat tutkituimpien postbioottien joukossa. Butyraatti ravitsee suoliston soluja ja sillä on voimakkaita tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia. Asetaatilla on lupaava rooli verensokerin säätelyssä ja suojassa haitallisilta bakteereilta. Propionaatilla on rooli ruokahalun säätelyssä, sillä tutkimukset viittaavat siihen, että SCFA:t ovat suoraan yhteydessä aivoihin vagushermon kautta.

Vitamiinit: Jotkut suolistobakteerit auttavat syntetisoimaan B-vitamiineja (B12, folaatti, B6) ja K2-vitamiinia.

Fermentoinnin aikana syntyvät entsyymit, jotka tukevat ruoansulatusta ja aineenvaihduntaa.

Peptidit ja aminohapot, mukaan lukien bakteriosiinit, luonnolliset antimikrobiset peptidit, jotka ovat tärkeitä mikrobiympäristön säätelylle, ja muut bioaktiiviset peptidit, joilla on immuuni- ja signalointitehtäviä.

Eksopolysakkaridit: Mikro-organismien fermentoinnin aikana vapauttamat sokeripohjaiset yhdisteet. Tutkimukset osoittavat immuunijärjestelmää vahvistavia, kolesterolia alentavia ja verenpainetta sääteleviä vaikutuksia. Hyvä esimerkki on kefiiri, jota sen sisältämät bakteerit tuottavat.

Indolit ja urolitiinit: Uusi tutkimus osoittaa niiden roolin aivojen terveydessä.

Postbioottien hyödyt

Postbiootit osoittautuvat yhdeksi tärkeimmistä mekanismeista, joiden kautta suolisto vaikuttaa kehoon. Postbiooteilla on rooli seuraavissa asioissa:

Suoliston suojamuuri: Suoliston suojamuuri on uusi keskeinen tekijä suoliston terveydessä. Se suojaa "kotia", jossa mikrobiomi voi kukoistaa. Erityisesti butyraatti pitää suoliston seinämän vahvana ja vähentää sen läpäisevyyttä.

Immuunijärjestelmän tehokkuus: Postbiootit ovat ratkaisevan tärkeitä immuunijärjestelmän kouluttamisessa reagoimaan asianmukaisesti. Noin 70 % immuunikudoksesta sijaitsee suolistossa, ja postbiootit ovat olennainen osa prosessia, jossa se oppii erottamaan ystävän vihollisesta.

Aineenvaihdunnan terveys: Lyhytketjuiset rasvahapot (SCFA) vaikuttavat insuliiniherkkyyteen, ruokahaluhormoneihin ja rasva-aineenvaihduntaan. Asetaatin ja propionaatin tutkimus viittaa siihen, että näillä postbiooteilla voi olla rooli aineenvaihduntasairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

Tulehdusta estävä vaikutus: Monet postbiootit ovat tehokkaita tulehdusta estäviä aineita, ja niiden puuttuminen on yhteydessä kroonisiin lieviin tulehdusongelmiin. Dysbioosi (jossa myös postbioottinen tuotanto on heikentynyt) yhdistetään yhä useammin krooniseen, matala-asteiseen tulehdukseen, joka on monien nykyaikaisten sairauksien taustalla.

Aivot ja mieliala: Lyhytketjuiset rasvahapot ja muut postbioottiset yhdisteet kommunikoivat vagushermon kautta ja vaikuttavat välittäjäaineiden tuotantoon (suolisto-aivot-yhteys).

Pitäisikö meidän ottaa postbiootteja lisäravinteina vai voimmeko lisätä niitä ruokavalion avulla?

Molemmat lähestymistavat ovat hyödyllisiä, mutta ruokavaliota priorisoiva on parempi: näin tämä järjestelmä on suunniteltu toimimaan. Monipuolinen, kuitupitoinen ruokavalio, joka ravitsee tervettä mikrobiomia, luo laajemman, älykkäämmän postbioottisen maiseman.

Vinkit postbioottien lisäämiseen luonnollisesti:

Käytä monipuolisesti kasvikuituja: Eri bakteerit fermentoivat eri kuituja, jolloin syntyy erilaisia ​​postbiootteja. Siksi yritä syödä yli 30 erilaista kasviruokaa viikossa (vihanneksia, hedelmiä, palkokasveja, täysjyväviljaa, pähkinöitä, siemeniä, yrttejä).

Käytä resistenttiä tärkkelystä, jota löytyy keitetyistä ja jäähdytetyistä perunoista, vihreistä banaaneista, kaurasta ja palkokasveista. Tämä fermentoituu ensisijaisesti butyraatiksi. Resistentistä tärkkelyksestä olikin aiemmin kirjoittamani postaus täällä. 

Ravinnon tulisi sisältää fermentoituja ruokia, kuten elävää jogurttia, kefiiriä, hapankaalia, kimchiä, misoa ja tempehiä. Nämä tarjoavat sekä eläviä bakteereja (probiootteja) että joitakin valmiita postbioottisia yhdisteitä.

Käytä polyfenolipitoisia ruokia, kuten marjoja, oliiviöljyä, tummaa suklaata, kahvia, matchaa ja kaakaota. Tietyt bakteerit fermentoivat näitä yhdisteiksi.

Vähennä erittäin prosessoitujen elintarvikkeiden kulutusta, koska ne muuttavat hyödyllisiä postbiootteja tuottavia bakteerikantoja. Ajan myötä emulgointiaineet ja lisäaineet voivat vahingoittaa suoliston suojamuuria.

Vähennä napostelua: Suolistolla on oma puhdistussyklinsä, jota kutsutaan migraatiomotorikompleksiksi (MMC), joka aktivoituu aterioiden välillä poistaen kuona-aineita ja ylläpitäen tervettä mikrobiympäristöä. Tämä sykli aktivoituu vain tyhjällä vatsalla, joten napostelu keskeyttää sen. Paastoamistaukojen pitäminen aterioiden välillä on yksi helpoimmista asioista, joita voit tehdä suoliston terveyden eteen.

Priorisoi unta: Unen aikana suolisto korjaa itseään. Unen laatu vaikuttaa suoliston suojamuuriin, mikrobitasapainoon ja postbioottien tuotantoon.

Hallitse stressiä: Mikrobiomi on erittäin herkkä hermoilulle. Krooninen stressi vähentää merkittävästi butyraattia tuottavia bakteereja.

Milloin harkita ravintolisää?

Joskus pelkkä ravinto ei riitä. Antibioottihoidon jälkeen, stressin tai sairauden aikana tai kun suolisto tarvitsee kohdennetumpaa tukea, hyvin tutkittu postbioottinen ravintolisä on hyödyllinen. Etsi kantoja, joilla on kliinisesti todistettuja tuloksia. Postbiootit eivät usein vaadi jäähdytystä, erityisiä hoito-ohjeita tai monimutkaisia ​​protokollia."

Joissakin valmisteissa käytetään lämmöllä inaktivoituja bakteereja, jotka eivät ole enää elossa, mutta biologisesti aktiivisia ja kykenevät kommunikoimaan kehon kanssa. Tämä tekee niistä luonnostaan ​​stabiileja (toisin kuin monet elävään viljelmään perustuvat probioottilisät), turvallisia ja tehokkaita. Toisin kuin probiootit, joiden on selvittävä tuotannosta, varastoinnista ja vaikeasta matkasta mahahapon läpi suolistoon, postbioottiset lisäravinteet vapauttavat suoraan bioaktiivisia yhdisteitä. Kliiniset tutkimukset osoittavat ruoansulatuksen lisäksi muita hyötyjä, kuten immuunivasteiden säätelyä, terveen tulehdustasapainon tukemista ja suoliston suojakerroksen vahvistamista, joten tämä on lupaava alue suoliston terveydelle.

Mitä ovat nuo kynsissä olevat urat, ja miten ne saa häivytettyä?

Mutta oikeasti hyväkin manikyyri on vain niin hyvä kuin sen alla oleva kynsi!

Iän myötä kynnet muuttuvat – ne kuivuvat helpommin, kasvavat hitaammin ja niihin muodostuu usein pystysuoria uria kynsilevyyn. Se on yleistä, se on normaalia, ja halua hioa ne pois kannattaa vastustaa. Hiominen ohentaa kynttä ja pahentaa asioita pitkällä aikavälillä. Hyvä uutinen on, että on olemassa fiksumpia tapoja käsitellä niitä – hoitoja, jotka todella korjaavat ongelman, ja kynsilakkoja, jotka peittävät ne.

Photo by Chelson Tamares on Unsplash

Mikä aiheuttaa kynsien urat?

Kaikki urat kynsissä eivät ole samanlaisia ​​– ja pystysuuntaisten ja vaakasuorien erojen tietäminen on ensimmäinen askel.

Pystysuuntaiset urat, jotka kulkevat kynsinauhasta vapaaseen reunaan, ovat ylivoimaisesti yleisimpiä. Ne liittyvät useimmiten luonnolliseen ikääntymiseen (samanlainen kuin ihon hienot juonteet), kynsilevyn kuivumiseen, toistuviin mikrotraumoihin liiallisesta viilaamisesta johtuen, ja joskus pieniin ravintoainevajeisiin, kuten alhaiseen hemoglobiiniin tai B-vitamiinien puutokseen. Myös elämäntapatekijöillä on merkittävä rooli: Kynsien toistuva altistuminen vedelle, voimakkaille kemikaaleille, aggressiivinen viilaaminen tai säännölliset geelimanikyyrit ja asetoninpoistot heikentävät kynsilevyä ajan myötä.

Vaakasuorien urien kohdalla on kuitenkin kyse aivan muusta. Nämä syvemmät urat kulkevat kynnen poikki ja yleensä viestivät siitä, että kynnen kasvu on keskeytynyt hetkellisesti. Tämä voi tapahtua sairauden tai jopa voimakkaan fyysisen tai emotionaalisen stressin jälkeen. Niitä kannattaa ajatella vähemmän kosmeettisena huolenaiheena ja enemmän jälkenä siitä, mitä keho on käynyt läpi.

Riippumatta siitä, mihin suuntaan kynnen harjanteet kulkevat, taustalla olevat syylliset ovat usein päällekkäisiä. Stressi, nestehukka, ravintoainepuutokset, toistuva kosketus veden tai voimakkaiden pesuaineiden kanssa ja perinteisten kynsigeelien liikakäyttö voivat kaikki osaltaan vaikuttaa kynsien uriin ja hauraisiin uurteisiin. On myös paljon vaurioita, joita toistuvat asetoninpoistot ja mekaaniset kynsiporat aiheuttavat – molemmat poistavat kynnen luonnolliset suojaavat öljyt ja heikentävät keratiinirakennetta. Kynnet osoittautuvat kestävämmiksi kuin miltä ne näyttävät – mutta vain jos käsittelet niitä tällä tavalla.

Miten kynnen uria hoidetaan?

Uurteita ei voida poistaa kokonaan, mutta niiden ulkonäköä voidaan pehmentää merkittävästi sekä välittömästi että ajan myötä. Virhe, jonka useimmat ihmiset tekevät on se, että he käyttävät suoraan kynsibufferia kynnen kiilloittamiseen. Avain on hellävarainen ja johdonmukainen hoito. Kynnen liiallinen kiillotus bufferiviilalla saattaa tilapäisesti silottaa pintaa, mutta se usein heikentää kynttä entisestään pitkällä aikavälillä.

Sen sijaan tulisi keskittyä kosteutukseen ja vahvistamiseen. Ykkösasia on kynsinauhaöljyn käyttö kahdesti päivässä. Kuivunut kynsilevy näyttää aina jäykemmältä. (ah, tämän kun muistaisikin...)

Kynnelle pitää myös rakentaa vankka pohja. Jokainen manikyyri pitäisi perustua laadukkaaseen ja hoitavaan pohjalakkaan – sellaiseen, joka todella hoitaa eikä vain täytä kynttä. Sen lisäksi ravitsevat käsivoiteet, jotka sisältävät glyseriiniä, ureaa tai keramideja, auttavat ylläpitämään kosteustasoja ympäröivässä ihossa ja kynsilevyssä. Ja kannattaa olla tietoinen siitä, kuinka usein käytät voimakkaita poistoaineita tai geeli- ja akryylilakkoja, sillä toistuva altistuminen kemikaaleille voi pahentaa ongelmaa ajan myötä. Siivotessa ja tiskatessa on myös hyvä käyttää kumikäsineitä suojaamaan kynsiä.

Tärkeintä on tasainen hoito. Uurteet reagoivat hitaasti – mutta ne reagoivat. Kosteutus tekee yleensä suurimman näkyvän eron. Se ei ole dramaattista tai välitöntä, mutta päivittäin tehtynä se todella muuttaa kynnen rakennetta ajan myötä.

Mitä kynsilakan suhteen tulisi ottaa huomioon uurteiden hoidossa?

Parhaat kynsilakkavaihtoehdot uurteisille kynsille ovat ne, jotka tasoittavat ja tasoittavat pintaa visuaalisesti. Uurteita täyttävät aluslakat, hieman paksummat tai täyteläisemmät koostumukset sekä geelimäiset kynsilakat, joilla on itsestään tasoittuvia ominaisuuksia, sopivat tähän täydellisesti.

Mitä kannattaa välttää: Erittäin ohuiden tai vetisten kynsilakkojen käyttöä, koska ne yleensä laskeutuvat uurteisiin, jolloin ne näkyvät paremmin. Mattapinta voi myös korostaa epätasaisuuksia, ja jotkut metalliset, kromi- ja hohtokynsilakat heijastavat valoa tavalla, joka korostaa kaikkia kynsien virheitä.

Toinen asia, jota kannattaa välttää, on toistuvat voimakkaat kynsilakan poistot, kuten asetonilla tai poraviiloilla tehtävät sellaiset. Vältä herkistäviä akrylaattimonomeerejä sisältäviä voimakkaita lakkakoostumuksia, sekä toistuvia asetoninpoistoja ja aggressiivista viilaamista, jotka voivat pahentaa kynsien uria ja haurautta ajan myötä.

Mitä tulee kynsilakan väriin, sen tulisi olla peittävä, sillä läpikuultavat sävyt tuovat tekstuurin esiin selkeämmin. Murretut pinkit sävyt istuvat luonnostaan ​​kauniisti kynnellä tekstuurista riippumatta. Marjaiset sävyt ovat toinen loistava vaihtoehto – täyteläiset, kylläiset ja peittävät, ja värin syvyys piilottaa kynnen tekstuurin hyvin.

Esimerkiksi Mavalan Ridge Filler tasoittaa kynnen pinnan hyvin. Kuvakaappaus: Sokos

Kuinka valita kasvoille sopivat silmälasien kehykset

Pääsääntöisesti kannattaa valita itsellesi sopivat silmälasit valitsemalla kehysten muodot, jotka ovat kontrastissa kasvojesi rakenteen kanssa, sopivat yhteen kasvojesi koon kanssa ja täydentävät ihosi ja hiustesi sävyjä. Kuvakaappaukset Pinterest/zennioptical

Pyöreät kasvot: Valitse neliönmuotoiset, suorakaiteen muotoiset tai geometriset kehykset, joissa on terävät kulmat, jotta kasvosi näyttävät selkeämmiltä ja pidemmiltä. Vältä pieniä tai pyöreitä kehyksiä.

Neliönmuotoiset kasvot: Valitse pyöreät, soikeat tai kaarevat kehykset pehmentääksesi voimakasta leukalinjaa ja leveää otsaa. Vältä laatikkomaisia ​​tai raskaita kulmikkaita kehyksiä.

Ovaalinmuotoiset kasvot: Valitse lähes mikä tahansa tyyli, erityisesti leveämmät, ylisuuret tai rohkeat kehykset, jotka sopivat kasvojesi leveimpään osaan. Vältä liian kapeita kehyksiä.

Sydämen- tai kolmiomuotoiset kasvot: Valitse reunattomat, soikeat, kissansilmä- tai alaosastaan ​​raskaat kehykset tasapainottaaksesi leveää otsaa ja kapeaa, terävää leukaa.

Timantinmuotoiset kasvot: Valitse kissansilmä-, puolipokattomat tai soikeat kehykset korostaaksesi korkeita poskipäitä ja pehmentääksesi kapeaa otsaa ja leukaa.

Pitkät kasvot: Valitse korkeammat linssit, neliönmuotoiset tai koristeelliset kehykset, jotka lisäävät leveyttä ja jakavat kasvojesi pystysuuntaista pituutta.

Päärynän malliset kasvot: Päärynänmuotoisilla kasvoilla on tyypillisesti kapeampi otsa, joka kapenee leveämmäksi, usein vahvaksi tai pyöreäksi leukalinjaksi. Se peilaa pohjimmiltaan päärynän muotoa. Monet sekoittavat tämän muodon kolmionmuotoisiin kasvoihin.

Joitakin parhaita kehyksiä päärynänmuotoisille kasvoille ovat sellaiset, jotka lisävät leveyttä kasvojen yläosaan:

Kissansilmäkehykset

Alaosattomat kehykset, joissa on rohkea ja katseenkiinnittävä yläosa

Yläosakorosteiset asetaattikehykset

Nämä kaikki ovat kehyksiä, jotka auttavat kiinnittämään huomiota kasvojen yläosaan.

Alla on esimerkkejä kehyksistä, joita kannattaa välttää:

Kapeat, alaosastaan korostuneet kehykset. Nämä kehykset antavat enemmän visuaalista painoa kasvojesi alaosalle.

Pienet pyöreät kehykset, joissa on ohuet reunat,.

Matalalla kasvoilla istuvat kehykset.

Reunattomat mallit (ns. "hengettömät"), jotka eivät lisää rakennetta.

Valitse oikea koko ja mittasuhteet

Leveys: Kehysten leveyden tulisi vastata ohimoitasi – mieluiten vain hieman kapeampi tai yhtä suuri kuin pääsi levein kohta.

Linssin korkeus: Käytä linssin korkeutta tasapainottaaksesi kasvojesi pituutta ja varmistaaksesi, että silmäsi osuvat mukavasti kehyksen keskelle.

Kulmakarvat: Kehysten yläosan tulisi mieluiten seurata luonnollista kulmakarvalinjaasi tai olla juuri sen alapuolella.

Huomioi pokien väri ja ihon sävyt

Ihon lämpimät sävyt (kultaiset, keltaiset tai pronssinväriset vivahteet): Etsi beigen, kullan, ruskean, hunajan, kilpikonnankuoren tai lämpimän vihreän sävyisiä kehyksiä.

Ihon viileät sävyt (vaaleanpunaiset, siniset tai sinertävänpunaiset vivahteet): Etsi mustan, hopean, harmaan, sinisen, violetin tai vaaleanpunaisen sävyisiä kehyksiä.

Hiusten ja silmien väri: Yhdistä tai käytä kontrastia sävyihin, jotta kehykset korostavat luonnollisia piirteitäsi sen sijaan, että ne peittäisivät sinut.

Meikinpohjustajan valinnasta, osa 2

Päästään sitten itse asiaan, eli siihen meikinpohjustajan valintaan. Homman ensimmäinen postaus löytyy täältä.  

Tämä opas jakaa pohjustusvoiteet viiteen käytännölliseen tyyppiin – kosteuttavat, mattapintaiset, tarttuvat, ihohuokosia täyttävät ja kirkastavat – ja näyttää, miten kukin niistä yhdistetään yleisiin meikkivoidetyyppeihin.

Kosteuttavat pohjustusvoiteet: parhaiten matta- ja puuterimeikkivoiteille (ja kuiville alueille)

Jos meikkivoiteesi tarttuu kellumaan ihon pintaan  tai muuttuu jauhomaiseksi, kosteuttava pohjustusvoide voi toimia joustavana tyynynä. Kyse on elastisuudesta – jotta pigmentti liikkuisi ihon mukana sen sijaan, että se halkeilisi siinä.

Kosteuttavat geelit sopivat erityisen hyvin yhteen nopeasti kuivuvien meikkivoiteiden kanssa, koska ne hidastavat tarttumista juuri sopivasti, jotta levitys pysyy tasaisena.

Pehmeät, kermaiset primerit sopivat myös,  jos tavoitteena on estää ihon kuivien kohtien ilmaantuminen meikin läpi.

Jos haluat kosteutusta, mutta myös meikittömämpää ja silottavampaa tunnetta, voi olla hyvä valita kosteuttava geeli, joka pidentää meikin kestoa ja ehkäisee kiiltoa samalla häivyttäen ihohuokosia. Tämä yhdistelmä tekee siitä hyödyllisen pohjustusaineen niille, jotka käyttävät valopigmenttejä sisältäviä meikkivoiteita.

Kuva alyerika Pixabaystä

Matta pohjustusvoide: pitkäkestoiseen meikkivoiteen alle

Mattapohjustusvoide tekee kaksi tehtävää: ne vähentävät pinnan kiiltoa ja luovat pohjan, johon meikkivoide tarttuu kiinni liukumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän halkeilevia alueita nenän sivuilla ja vähemmän epäpuhtauksia leuassa.

Päivittäisessä käytössä tämäntyyppinen mattapohjustusvoide sopii hyvin hehkua tuovien meikkivoiteiden alle, jotka muuten sulavat pois kosteassa säässä.

Käyttövinkki: Mattapohjaiset pohjustusvoiteet sopivat usein parhaiten yhteen kosteuttavien, nestemäisten ja voidemaisten meikkivoiteiden kanssa. Näitä voi käyttää myös vain siellä, missä sitä todella tarvitset (yleensä T-alueella). Koko kasvojen liiallinen mattaaminen primerillä voi saada mattapohjaisen meikkivoiteen näyttämään raskaalta.

Yhdistelmävinkki: Kosteuttavat pohjustusvoiteet sopivat parhaiten yhteen mattapitoisten nestemäisten meikkivoiteiden, pehmeiden mattavoiteiden ja puuterimaisten meikkivoiteiden kanssa. Jos käytät jo erittäin heleyttävää nestemäistä meikkivoidetta, pidä painopiste tarkasti – poskille ja suun ympärille – ja vaihda sitten mattapitoiseen pohjustusvoiteeseen kasvojen keskelle.

Meikkivoiteen tarttumista edistävät pohjustusvoiteet: kun meikkivoide liukuu, haalistuu tai rullautuu

Tällaiset pohjustusvoiteet ratkaisevat tietyn ongelman: meikkivoide, joka näyttää aluksi hyvältä, mutta sitten katoaa tai häipyy kasvoilta. Ne kuivuvat hieman tahmeaksi, joten meikkivoiteella on jotain, johon tartuttaa sen ylle tuleva tuote.

Tällainen primer toimii, koska se muodostaa kerroksen, joka lukitsee meikin paikoilleen pitkäksikin aikaa. Tärkeintä on levitys: levitä ohut kerros ja odota, kunnes se tuntuu muodostavan kalvon ja levitä vasta sitten meikkivoide. Jos levität meikkivoidetta, kun se tuntuu vielä kostealta, on olemassa riski, että kerrokset sekoittuvat, eikä primeri toimi.

Näin estät meikkivoiteen nukkaantumisen:

- Käytä alle herneen kokoinen määrä koko kasvoille

- Levitä sormenpäillä ja painele älä hiero.

- Odota 60 vähintään 60 sekuntia

- Taputtele meikkivoide päälle

Pitävät pohjustusvoiteet sopivat usein parhaiten yhteen nopeasti kuivuvien meikkivoiteiden (monet pitkäkestoiset nesteet) kanssa. Hyvin pehmentävien, öljyisten meikkivoiteiden kanssa pito voi muuttua todella huonoksi. Pidä tällöin pohjustusvoide kasvojen keskellä ja käytä kosteuttavaa pohjustusvoidetta reunoille.

Ihohuokosia häivyttävät pohjustusvoiteet

Ihohuokosia häivyttävä kuulostaa miltei pakkelilta, mutta parhaat häivyttävät pohjustusvoiteet toimivat pikemminkin pehmentävänä piirteenä. Ne asettuvat pieniin painaumiin ja täyttävät pieniä epätasaisuuksia, joten meikkivoide ei keräänny ihohuokosten tai juonteiden ympärille.

Tämän tyyppinen pohjustusvoide sopii yleensä keskipeittäville nesteille ja voiteille, jotka voivat korostaa ihon virheitä, jos ne tarttuvat liian lujasti.

Tärkeä tekniikka: levitä ihohuokosia häivyttävää pohjustusvoidetta vain niille alueille, joissa ihohuokoset näkyvät (yleensä poskien sisäpuolelle, nenään ja leukaan). Jos levität sitä kaikkialle, saatat vahingossa saada meikkivoiteen valumaan kohdille, joita ei ole koskaan tarvinnut tasoittaa.

Hehkua antavat pohjustusvoiteet

Hehkuvan meikkivoiteen pohjustusvoiteet voivat saada meikkivoiteen näyttämään raikkaammalta, mutta ne voivat myös saada sen hajoamaan nopeammin. Temppu on valita hehku, joka sopii meikkivoiteen lopputulokseen ja käyttöaikatavoitteisiisi.

Tällainen hehkua antava pohjustusvoide sopii usein hyvin yhteen satiinimaisten ja luonnollisen lopputuloksen antavien nestemäisten meikkivoiteiden kanssa, koska se lisää hehkua tekemättä rasvaista ilmettä. Sitä voi käyttää myös sellaisenaan piristämään väsyneen näköistä ihoa tai poskipäille taputeltuna hienovaraisena korostuksena.

Yhdistelmävinkki: Siis jos meikkivoiteesi näyttää jo hehkuvalta, käsittele hehkuvaa pohjustusvoidetta kuin korostusvoidetta: levitä vain poskipäille ja ihon kohokohtiin. Säilytät hehkun, mutta suojaat kestävyyttä T-alueella.

Levitä vain poskipäille ja ihon ylimpiin kohtiin. Säilytät hehkun, mutta suojaat T-alueen kestävyyttä.

Meikkivoiteen ja primerin yhteensovittaminen: nestemäinen vs. voide vs. puuteri (

Useimmat valitsevat pohjustusvoiteen ihotyypin mukaan. Meikkivoiteen koostumus on myös tärkeä. Nestemäiset, voiteet ja puuterit istuvat kukin eri tavalla iholla, joten ne tarvitsevat erilaisen pohjustusmenetelmän.

Nestemäinen meikkivoide hyötyy yleensä joko pidosta (joka tehostaa kestävyyttä) tai häivytyksestä (ihon virheiden häivytys, ns. blurring). Jos nestemäinen meikkivoide tuppaa katoamaan päivän aikana kasvoilta, aloita ohuella kerroksella.

Voidemainen meikkivoide tarvitsee usein kiillon hallintaa ja hieman tarttuvaa pitoa, koska voiteet voivat liikkua kun ne ovat päällekkäin. 

Puuterimeikkivoide tarttuu usein kuiviin kohtiin ja saattaa näyttää jauhoiselta. Se sopii yleensä parhaiten yhteen kosteuttavan tai silottavan pohjustusvoiteen kanssa.

Käytännön sovellus: vaiheittainen rutiini, joka estää meikkivoiteen tarttumisen

Paraskaan meikkivoide ei toimi, jos levität sitä liikaa, liian nopeasti ja sitten hierot sitä voimakkaasti. Useimmat meikkivoideongelmat johtuvat juuri tästä järjestyksestä.

Tee näin:

Valmistele iho ja pidä tauko. Jos käytät päivävoidetta, odota, kunnes se tuntuu imeytyneen ennen pohjustusvoidetta.

Levitä pohjustusvoidetta ohesti iholle. Häivytä/matta keskiosa, kosteuta reunoja.

Anna pohjustusvoiteen vaikuttaa 30–60 sekuntia. Pidempään kostealla säällä.

Painele meikkivoide iholle ensin. Taputteleminen vähentää kitkaa, mikä vähentää meikin rullaantumista.

Häivytä vasta sitten reunat. Lyhyitä, kevyitä vetoja. Ei hankausta.

Yleisten ongelmien paikallisratkaisut: Jos näet rullaantumista pysähdy ja taputtele alue tasaiseksi puhtailla sormilla, levitä sitten vähemmän meikkivoidetta. Jos näet erottumista, olet todennäköisesti käyttänyt liikaa voidetta alla (liikaa pohjustusvoidetta tai liikaa hehkua tuovaa voidetta) kyseisellä alueella. Vaihda seuraavalla kerralla kyseinen alue häivyttävään tai mattapintaiseen pohjustusvoiteeseen

Myös työkaluilla on merkitystä, mutta pidetäämpä asian yksinkertaisena. Jos käytät työkaluja, valitse meikkisiveltimistä ja -applikaattoreista sellainen, jota voit painella meikkivoiteen iholle hankauksen sijaan. Hankaus aiheuttaa nukkaantumista tarttuvien geelien kanssa.

Älä myöskään jätä aurinkosuojaa käyttämättä vain siksi, että talvi on suhteellisen auringoton. Jos käytät aurinkosuojaa, anna sen kuivua ennen pohjustusvoidetta ja pidä kerrokset ohuina. Paksut kerrokset aiheuttavat myös meikkivoiteen rullautumista. Sama sääntö pätee: imeytymisaika estää ongelmia.