maanantai 6. huhtikuuta 2026

Ihmissuhteita ja sinkkuuden "ihanuutta"

Tiesittekö, että ihmiset pääsääntöisesti tunnistavat ensin toisissa ihmisissä niitä piirteitä, joita heillä itsellään on?

Tuli vaan mieleen, kun minua taannoin haukuttiin "isoegoiseksi". Minä nyt en vaan sellaista tunnistaisi omaksi piirteekseni. Enkä kyllä kenenkään toisenkaan, ei, vaikka sellainen ihminen tuotaisiin eteeni esiteltäväksi. Syynä siihen on se, etten minä ole mikään sellainen. Enkä myöskään ole mikään ääliö näissä(kään) asioissa.

Kaikkinainen tällainen toisen, tuntemattoman ihmisen arvostelu (tai arviointi) osoittaa vaan jonkinlaista arvostelukyvyn puutetta.

Sitten kun kuvioissa on vielä rähinäviinaa tai jotakin muita nupinhimmennysaineita, niin homma kohoaa ihan omiin sfääreihinsä, ja se on ruma näky. Mielenterveysongelmaiset ovat sitten vielä oma lajinsa, tosin näistä olen aika hyvin saanut pysyteltyä erossa.

Photo by Kenny Eliason on Unsplash

Tuli vaan mieleen, kun nyt olen viettänyt hiukan normaalia vilkkaampaa seuraelämää, niin "haaviin" jää/on jäänyt vähän vaikka mitä. Ihan ilman etsimistä.

Useimmiten vieraiden ihmisten kanssa on ihan kiva jutella. Mutta sitten on näitä, yleensä vastakkaista sukupuolta olevia, ajattelevat olevansa vapaita menemään hiukan liian pitkälle. Kuten nyt taannoisella laivaristeilyllä, jonne lähdin yksin.

Se, että nainen nyt sattuu olemaan yksin risteilyllä, kuuntelemassa musiikkia ja syömässä hyvin, ei tee hänestä kenellekään vapaata riistaa. "Tuu mun hyttiini", ja kaikenlaista puolivillaista ehdotusta kyllä takuulla saa osakseen, mutta se lopputulema laivalla oli vain sitä, että halusin olla hetken yksin ja tehdä mitä haluan. Tähän ei kuulunut millään muotoa miehen pyydystys siltä paatilta.

Kieltäytymisen ja ehdotusten torjumisen jälkeen seuraa yleensä vielä pahempaa kieltä, koska nämä ehdottelijat olivat odottaneet jotakin muuta. Sitten nakellaan niskoja ja ikäänkuin kostetaan se. Jos menet mukaan siihen sanailuun, tuloksena on vaan karrelle palanut taistelukenttä, jossa ei enää kasva yhtään mitään. Paha mieli. Kannattiko? Ei takuulla.

Juttuseura olisi minulle kyllä kelvannut. Järkevä sellainen.

Minulla on netin keskustelupalstoilta tutuksi tulleita ihmisiä, joiden kanssa en ole koskaan tavannut. Enkä tiedä, tulenko edes tapaamaan. Saatan jutella näitten kanssa joka päivä. Milloin mistäkin.

Nyt viime joulun aikaan olin kolme päivää myös risteilyllä. Ei kuulu tapoihini kuulutella netissä, että asuntoni on tuon ajan tyhjillään. No mitä tekee eräskin miekkonen, joka ei kolmeen päivään saanut vastausta viestiinsä? "Pullon hengen" avulla (ilmeisesti) oli syntynyt niin räävitön tuotos, joka kuului suurinpiirtein näin: "Vedä sinä v...u päähäsi ja häivy s......n huora, ellei kunnon mies kelpaa". Eikä se ollut mikään deittipalsta, vaan keskusteltiin yhteisesti kiinnostavista aiheista. Häivy? Minne? Siellä olen edelleen ja toivon säästyväni tällaisilta Adoniksilta. Jos on joulu ja olen reissussa kaverini kanssa niin en kai minä somessa roiku kaiket päivät.

Arvostan itse hyviä käytöstapoja yli kaiken.

Photo by Priscilla Du Preez 🇨🇦 on Unsplash

Mutta jospa keskustellaan vielä noista piirteistä, jotka ensimmäisinä huomaat vieraassa ihmisessä. Kuten sanoin, ne ovat omia piirteitäsi, joita arvostat.

Ihan kuin työhaastattelussa, se antaa yhteistä pohjaa ja usein perustuukin arvomaailmalle ja kiinnostuksen kohteille. Niihin asioihin, joita sinä priorisoit elämässä.

Nyt kun sivuttiin parisuhteita, niin sama pätee tällaisiin. Tai ystävyyssuhteisiin yleensäkin. Kun tutustutte paremmin, alkaa hoksottimiin tarttua ne puolet, joiden suhteen teillä ei olekaan enää yhteistä. Se, miten se perusta on luotu, auttaa kestämään tämän, muutenhan se olisi aika paha breaking point. Tässä vaiheessa se saattaakin katketa.

Bruce Tuckmanin kehittämä tiimien kehitysmalli sopii erinomaisesti myös parisuhteeseen, koska parisuhde on periaatteessa kahden hengen tiimi joka pyrkii yhteiseen tavoitteeseen.. Tämä  malli on varmaan monille tuttu, mutta laitan senkin vielä tähän.

1. Forming (Muodostuminen tai tutustumisvaihe)

Tämä on rakastumisen aikaa. Osapuolet ovat kohteliaita, varovaisia ja näyttävät parhaat puolensa. Konflikteja vältellään ja keskitytään yhteisen kiinnostuksen kohteiden löytämiseen. Tavoitteena on turvallisuuden ja hyväksymisen ilmapiiri.

2. Storming (Kuohunta tai konfliktivaihe)

Todellisuus iskee, kun yksilölliset erot ja mielipiteet tulevat esiin. Syntyy valtataisteluita ja konflikteja kun testataan rajoja. Parisuhteessa ilmenevät ensimmäiset suuret riidat ja erimielisyydet arjen tavoista tai arvoista. Tässä vaiheessa monet suhteet päättyvät, koska henkilöiden välisiä eroja ei molemminpuolisesti hyväksytä.

3. Norming (Vakiintuminen tai normien luominen)

Konfliktit selvitetään ja osapuolet oppivat ymmärtämään toisiaan. Luodaan yhteiset pelisäännöt, arvostetaan yksilöiden välisiä eroja ja löydetään yhteinen sävel. Sitoutuminen syvenee ja opitaan kompromisseja, jaetaan vastuut ja luodaan yhteinen arki ja kasvatetaan luottamusta.

4. Performing (Toimiva yhteistyö ja suoriutumisvaihe)

Suhteen osapuolet toimivat yhdessä tehokkaasti ja joustavasti. Keskinäinen luottamus on korkealla ja molemminpuolinen tuki on itsestäänselvyys.Yhteinen elämä sujuu ilman jatkuvaa konfliktien selvittelyä. Kumppanuus on syvää ja molemmat tukevat toistensa kasvua, jakavat ilot ja surut ja toimivat hyvin yhdessä vaikeissakin tilanteissa.

Parisuhteen kehitys ei välttämättä ole suoraviivaista, vaan kumppanukset voivat palata Storming-vaiheeseen esimerkiksi elämänmuutosten (lapsen syntymä, muutto) myötä. Tuckerin mallin ymmärtäminen auttaa hyväksymään sen, että konfliktit (Storming) ovat normaali osa kehitystä kohti syvempää suhdetta (Norming, Performing).

*****

Minä olin herkästi päreeni polttavana (lue: temperamenttisena) ihmisenä onnellisessa asemassa tässä viimeisessä parisuhteessani. Kumppani oli onneksi varsin lempeä mies, joka ei turhista suuremmin hötkyillyt. Eikä olisi tullut pieneen mieleenikään ruveta hänen kanssaan koskaan haastamaan mitään riitaa. Asiat saatiin aina muuten sovittua.

Eipä tullut mieleenikään, että joku voisi kuolla noin ykskaks ja kyllä se yksinäisyys potkaisi aika lujasti silloin syksyllä. Nyt ovat asiat toisin ja tämäkin pääsiäisviikonloppu on mennyt ihan hauskoissa merkeissä ja paljon on tullut tavattua ihmisiä. Se on kummallista, että hihaan tarttuu uusia tuttavuuksia suurinpiirtein kaupan kasssajonosta. Kävin torstaina yhdessä täkäläisessä supermarketissa, jossa on käytössä ns. sinkkukorit. Aioin ensin ottaa sellaisen, mutta pyörsin päätökseni ja otinkin ihan tavalliset ostoskärryt. Nyt tällä hetkellä en tarvitse yhtään uutta hihasta nykijää, elämä on muutenkin täyttä. Katsotaan asiaa uudelleen sitten vaikka puolen vuoden päästä. 

Toisaalta eihän siihen parisuhteeseen tarvita kuin se yksi hyvä ❤️. Ja tämä sydän oli sitten eräälle tietylle henkilölle. #tiedätkylläkukaolet

Jos tätä tahtia mennään, niin elämä voi olla silloin puolen vuoden päästä päälaellaan ihan toisella tavalla. Toivottavasti positiivisesti 🤔. Ainakin haluan uskoa näin.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2026

Suoliston terveys

Suoliston mikrobiomi on bakteerien ja muiden mikro-organismien muodostama monimutkainen ekosysteemi. Yhdessä ne tukevat keskeisellä tavalla koko kehon hyvinvointia ja vaikuttavat kaikkeen immuunijärjestelmästä ruoansulatukseen ja mielialaan. Näiden mikro-organismien joukossa ovat probiootit, jotka auttavat pitämään suoliston bakteeriflooran tasapainossa. Niitä voi saada probioottilisistä ravintolisistä, mutta parempi ja terveellisempi vaihtoehto on yksinkertaisesti noudattaa terveellistä ruokavaliota, joka sisältää runsaasti luonnostaan probioottipitoisia elintarvikkeita. Uskon, että noista ravintolisistä ei oikeastaan ole kovinkaan paljoa hyötyä loppupeleissä.

Photo by Sasun Bughdaryan on Unsplash

Mitä probiootit ovat?

Yksinkertaisesti sanottuna probiootit ovat eläviä hiivoja ja bakteereja. Nämä mikro-organismit elävät kehossamme luonnostaan, ja (kun niitä on sopiva määrä) ne edistävät terveyttämme torjumalla muita, haitallisia mikro-organismeja, kuten bakteereja. Probiootteja on pääasiassa kahta sukua, Lactobacillus ja Bifidobacterium. Nämä kaksi sukua käsittävät laajan valikoiman kantoja, joista olet ehkä kuullut, kuten L. acidophilus, L. casei, Bifidobacterium longum, Bifidobacterium breve ja muita.

Nämä probiootit elävät ruoansulatuskanavassa, johon kuuluvat mahalaukku, suolisto ja paksusuoli, ja parantavat suolistoflooran tasapainoa, mikä puolestaan edistää tervettä ruoansulatusta ja yleistä immuunijärjestelmän terveyttä monimutkaisen suoli-aivoakselin kautta. 

Suolistobakteerit osallistuvat aivojen toimintaa säätelevien välittäjäaineiden, kuten serotoniinin ja dopamiinin tuotantoon. Noin 90-95% serotoniinista, joka vaikuttaa mielialaan, syntyy suolistossa.

Suoliston hyvä bakteerikanta pitää myös suolen seinämän tiiviinä, mikä estää haitallisten aineiden pääsyn verenkiertoon. Tämä vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta, joka on yhdistetty masennukseen ja ahdistukseen.

Suolistobakteerit voivat vaikuttaa hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori -akseliin (HPA-akseli), joka säätelee elimistön stressihormoni kortisolin eritystä. Tasapainoinen suoliston mikrobiomi auttaa hillitsemään liiallista stressiä.

Bakterit tuottavat kuitupitoisesta ruoasta butyraattia ja muita lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka suojaavat aivojen terveyttä ja jotka voivat vaikuttaa positiivisesti mielialaan.

Suoli on myös yhteyksissä aivoihin vagushermon välityksellä ja bakteerit voivat välittää mieltä rauhoittavia suoria signaaleja aivoihin.

Suolistoa kutsutaankin usein ”toiseksi aivoiksi”, koska kuten huomaat suoliston terveys vaikuttaa kaikkeen mielialasta ahdistukseen.

Hyvät suolistobakteerit voivat tietystikin myös auttaa ehkäisemään tai hoitamaan suolistosairauksia, kuten ärtyneen suolen oireyhtymää (IBS) ja infektioita. 

Monet elintarvikkeet sisältävät probiootteja luonnostaan. Jos siis haluat lisätä suolistosi luonnollisten probioottien määrää, valitse elintarvikkeita, jotka sisältävät eniten erilaisia probioottikantoja. Probiootit ovat tekijöitä, jotka tarjoavat tehokkaan strategian monien sairauksien ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi.

Missä elintarvikkeissa on probiootteja?

Probiootteja löytyy pääasiassa fermentoiduista, eli hapatetuista elintarvikkeista. Fermentointiprosessin aikana hyvät bakteerit lisääntyvät ja rikastuttavat elintarviketta elävillä mikro-organismeilla.

Yleisimmin kulutettu fermentoitu elintarvike on luultavasti jogurtti, mutta fermentoituja elintarvikkeita on monia muita, kuten miso, hapankaali, kirnupiimä, hapatettu voi (huom. maailmalla kaikki voi ei olet tehty hapatetusta kermasta ja sen huomaa jo mausta - olen itse joutunut etsimään näitä maista, joissa olen asunut), kefiiri ja kombucha. Kun ostat fermentoituja elintarvikkeita ruokakaupasta, etsi tuotteita, joissa on merkintä ”sisältää eläviä bakteerikulttuureja” tai ”sisältää aktiivisia probiootteja”, jotta niistä saisi mahdollisimman paljon hyödyllisiä eläviä mikro-organismeja.

Tässä on luettelo 10 parhaasta probioottipitoisesta elintarvikkeesta terveen suolistomikrobiomin ylläpitämiseksi

1. Jogurtti

Jogurtti on yksi suosituimmista ja helpoimmin saatavilla olevista probioottipitoisista elintarvikkeista. Se valmistetaan maitoa fermentoimalla, ja se sisältää runsaasti Lactobacillus- ja Bifidobacterium-bakteereita, jotka molemmat auttavat tasapainottamaan suolistoflooraa ja edistävät ruoansulatusta. Parhaan hyödyn saamiseksi valitse luonnollista jogurttia, mieluiten luomua, joka ei sisällä lisättyä sokeria tai keinotekoisia lisäaineita. Kreikkalainen jogurtti on yleensä probioottipitoisin, koska siinä on runsaasti proteiinia ja maitoentsyymejä.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että meillä Suomessa jogurtit ovat useimmiten pastöroituja eli kuumakäsiteltyjä, jolloin prosessi tappaa hyviäkin bakteereja, jolloin tuote ei ole enää probioottinen. Joissain jogurteissa tosin on niihin lisättyjä eläviä bakteriviljelmiä, jolloin siitä on merkintä pakkauksen kyljessä ja maininta siihen lisätyn bakteerikannan lajista, esim. L. acidophilus.

2. Kefiiri

Kefiiri on maidosta valmistettu fermentoitu juoma. Vaikka markkinoilla on myös kookosmaitosta valmistettuja (ainakin Saksassa näitä näin, varmaan Suomestakin löytyy - myös soijamaidosta voi kefiirinsiemenellä tehdä juomaa), maitotuotteita sisältämättömiä versioita, suurin osa kefiiristä valmistetaan maidosta. Kummassakin tapauksessa kefiiri sisältää monenlaisia bakteerikantoja ja hiivoja, mikä tekee siitä yhden probioottirikkaimmista lähteistä. Kefiirin hyödyt ulottuvat ruoansulatushäiriöiden aiheuttamien turvotusten lievittämisen ja vahvan immuunijärjestelmän ylläpitämisen lisäksi myös luuston terveyden parantamiseen sen korkean kalsiumpitoisuuden ansiosta.

Parmesaania. Photo by Kelly Visel on Unsplash

3. Kypsytetyt juustot

Yllättävää kyllä, kypsytetyt juustot, kuten parmesan, gouda ja cheddar, sisältävät fermentointiprosessin ansiosta luonnollisia probiootteja. Vaikka ne eivät sisällä yhtä paljon eläviä mikro-organismeja kuin jogurtti tai kefiiri, kypsytetyt juustot ovat silti hyvä hyödyllisten bakteerien lähde. Niillä on myös toinen etu: ne ovat runsaasti kalsiumia ja rasvaliukoisia vitamiineja, jotka edistävät luuston terveyttä.

4. Omenaviinietikka

Omenaviinietikka on paitsi suosittu verensokeria tasapainottava mauste, myös probioottien lähde. Omenaviinietikka on etikkahappobakteerien (AAB) fermentoimaa, ja näillä bakteereilla on suolistolle hyödyllisiä ominaisuuksia. Pastöroimattoman omenaviinietikan (mieluiten luomun) nauttiminen edistää hyvien bakteerien kasvua ja parantaa ruoansulatusta. Se voi myös auttaa tasapainottamaan kehon pH-tasoa, mikä edistää terveellisempää mikrobiomia.

5. Kimchi

Kimchi on perinteinen korealainen ruokalaji, joka valmistetaan fermentoimalla kaalia tai muita vihanneksia ja maustamalla sitä esimerkiksi chilillä, valkosipulilla ja inkiväärillä. Fermentointiprosessin aikana syntyy laktobasillibakteereja, jotka rikastuttavat kimchiä probiooteilla. Se on paitsi probioottipitoista, myös täynnä vitamiineja ja kivennäisaineita, minkä ansiosta se auttaa vahvistamaan immuunijärjestelmää ja parantamaan ruoansulatusta.

Kombuchaa. Photo by Tim-Oliver Metz on Unsplash

6. Kombucha

Kombucha on fermentoitu, teepohjainen juoma, joka sisältää hyödyllisiä bakteereja ja hiivoja. Kombucha tunnetaan tulehdusta hillitsevistä ominaisuuksistaan, ja se on myös erinomainen probioottien lähde. Teen fermentointi ”scobyllä” (bakteerien ja hiivojen symbioottinen pesäke*) rikastuttaa juomaa monilla suoliston terveydelle hyödyllisillä bakteerikannoilla.

Valitettevasti suuri määrä kaupassa myytäviä kombuchajuomia on pastöroitu, joten niistä ei ole suolistolle mitään iloa. Kemikaalicoctail-blogissa oli tästä juttua (linkki).

* SCOBY (Symbiotic Culture of Bacteria and Yeast, eli elävä bakteeri- ja hiivakasvusto, jota tarvitaan kombuchan valmistuksessa. Se näyttää kumimaiselta, vaalealta kiekolta, joka kelluu teen pinnalla. Se toimii katalysaattorina, joka fermentoi makean teen happamanmakeaksi, hiilihappoiseksi probioottijuomaksi. Scoby kasvaa ja lisääntyy joka käyttökerralla.

7. Miso

Miso, soijapavuista valmistettu fermentoitu tahna, on japanilaisen keittiön perusraaka-aine. Aspergillus oryzae -sienen avulla tapahtuvan fermentaation ansiosta miso sisältää runsaasti probiootteja ja voi edistää ruoansulatusta, parantaa suolistoflooraa ja vahvistaa immuunijärjestelmää. Se on erityisen hyödyllinen kasvis- ja vegaaniruokavaliossa proteiinin, B12-vitamiinin, kivennäisaineiden ja myös probioottien lähteenä.

Näistäkin halvimmat ja pitkään säilyvät misot ovat yleensä pastöroituja. laadukas, eläviä probiootteja sisältävä miso löytyy yleensä kylmähyllystä. 

Kun käytät misoa ruoanlaitossa, älä kuumenna sitä vaan lisää se ruoanvalmistuksen loppuvaiheessa. Sama tietystikin pätee kaikkiin eläviä probiootteja sisältäviin ruoka-aineisiin.

Tempeh. CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=58076

8. Tempeh

Tempeh on toinen fermentoitu soijatuote, mutta toisin kuin miso, se on kiinteässä muodossa, tofun tapaan. Tempehin fermentointi edistää probioottisten bakteerien kasvua, jotka parantavat ruoansulatusta ja edistävät suolistoflooran terveyttä. Tempeh on erinomainen kasviproteiinin lähde ja sisältää runsaasti rautaa ja kalsiumia, minkä vuoksi se sopii erinomaisesti kasvisruokavaliota noudattaville.

9. Hapankaali

Hapankaali on fermentoitua kaalia, joka sisältää kimchin tavoin Lactobacillus-bakteereja. Tämä ruoka on erinomainen luonnollisten probioottien sekä C- ja K-vitamiinien lähde. Hapankaalin säännöllinen nauttiminen voi parantaa ruoansulatusta ja suoliston terveyttä sekä edistää immuunijärjestelmän terveyttä.

Natto. Tekijä: User:Gleam - Tiedoston alkuperäisen tallentajan oma teos, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=110873576

10. Natto

Natto on tahmeaa ruokaa, joka vaatii usein totuttelua, mutta sen terveellisten ominaisuuksien ansiosta se on totuttautumisen arvoista. Natto on perinteinen japanilainen ruoka, joka valmistetaan Bacillus subtilis -bakteerin avulla fermentoiduista soijapavuista. Se tunnetaan korkeasta K2-vitamiinipitoisuudestaan ja runsaasta probioottipitoisuudestaan. Natto edistää ruoansulatusta ja voi parantaa luuston sekä sydän- ja verisuoniterveyttä sen sisältämien luonnollisten proteiinien ja hyödyllisten entsyymien ansiosta.

Japanissa nattoa syödään yleisesti riisin kanssa aamiaisella. Siinä on omintakeinen, hieman pähkinäinen ja juustomainen maku. Riisin lisäksi sitä voi käyttää esierkiksi sushirullissa ja maustamaan vaikkapa nuudeleita.

torstai 2. huhtikuuta 2026

Eksosomit ihonhoidossa

Eksosomit, eli erilaisten solutyyppien erittämät nanokokoiset vesikkelit, ovat nousseet esiin solujen välisen viestinnän, kudosten korjautumisen ja sairauksien patogeneesin keskeisinä välittäjinä. Niiden merkitys ihotautien alalla tunnustetaan yhä laajemmin, sillä ne vaikuttavat ihon terveyteen ja erilaisten ihosairauksien etenemiseen. Tarkastellaanpa nyt hiukan niitä lähemmin sekä niiden merkitystä ihotautien tutkimuksessa ja kliinisessä käytössä. 

Eksosomit ovat pieniä, soluista peräisin olevia vesikkeleitä ikään kuin biologisia ”viestikuplia”, joita solut vapauttavat välittääkseen signaaleja toistensa välillä. Niillä on keskeinen rooli solujen välisessä viestinnässä, ja ne auttavat säätelemään uudistumista, haavojen paranemista ja solujen korjautumista. Niitä voisi verrata ihosolujen välillä lähetettyihin "tekstiviesteihin", jotka välittävät ohjeita korjaamiseen ja uudistumiseen. Mutta kaikki eksosomit eivät ole samanlaisia, vaan niiden lähde määrää, mitä viestejä ne kuljettavat. Ihonhoidossa käytetään vain erittäin puhdistettuja, laboratoriossa viljeltyjä eksosomeja, joiden turvallisuus ja tasalaatuisuus varmistetaan tiukkojen valmistus- ja suodatusprosessien avulla.

1980-luvulla löydettyjä eksosomeja (termi muuten otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1987) pidettiin aluksi solujen jätteinä. Kesti noin kymmenen vuotta, ennen kuin tutkijat ymmärsivät niiden aktiivisen roolin solujen toiminnassa ja viestinnässä. 

Eksosomeilla on ominaisia piirteitä, kuten niiden pieni koko, minkä vuoksi ne ovat pienempiä kuin muut solunulkoiset vesikkelit, kuten mikrovesikkelit ja apoptoottiset (ohjelmoituun solukuolemaan liittyvät) kappaleet. Lipidikerroksisella kalvolla ympäröityjen eksosomien sisältö on eristetty solunulkoisesta ympäristöstä, ja se koostuu erilaisista lipideistä, kuten kolesterolista, sfingolipideistä ja fosfolipideistä. Ne sisältävät ainutlaatuisen joukon proteiineja, jotka ovat tärkeitä eksosomien biogeneesille, lastin lajittelulle ja solujen väliselle viestinnälle.

Eksosomit kuljettavat monipuolista lastia, mukaan lukien proteiineja, lipidejä, nukleiinihappoja (DNA, RNA) ja bioaktiivisia molekyylejä, ja niiden tarkka koostumus vaihtelee alkuperäisen solun ja solukontekstin mukaan. Erityisen stabiilit eksosomit soveltuvat kuljetettaviksi kehon nesteissä, suojaten lastiaan hajoamiselta.

Eksosomit ovat vuorovaikutuksessa kohdesolujen kanssa sitoutumalla tiettyihin solupinnan reseptoreihin tai fuusioitumalla suoraan kohdesolun plasmamembraaniin. Tämä vuorovaikutus helpottaa niiden kantaman lastin siirtoa, joka koostuu signalointimolekyyleistä, geneettisestä materiaalista ja proteiineista, vaikuttamalla vastaanottaviin soluihin ja moduloimalla erilaisia soluprosesseja. Solujen välisen viestinnän välttämättöminä välittäjinä eksosomit ovat keskeisessä roolissa dermatologiassa, vaikuttamalla ihon biologiaan, haavojen paranemiseen, immuunivasteisiin ja dermatologisten sairauksien patofysiologiaan 

Tähän vielä huomautuksena, että jotkut eksosomit saattavat olla myös haitallisia esimerkiksi jos ne ovat peräisin syöpäsolusta tai tulehdussolusta. Mutta jos ne ovat peräisin verihiutaleiden kaltaisesta uudistavasta solusta, niillä voi olla myönteisiä uudistavia vaikutuksia.

Koska suurin osa soluista erittää eksosomeja, niitä voidaan saada monenlaisista viljelmistä, kuten ihmiskudoksesta (yleensä rasvakudoksesta, verihiutaleista tai kantasoluista), kasveista kuten cica-kasvista tai vihreän teen lehdistä sekä hedelmistä kuten greipistä tai vesimelonista. Markkinoiden edullisimmat seerumit sisältävät kasviperäisiä eksosomeja, kun taas kalleimmat tuotteet saattavat sisältää ihmisperäisiä eksosomeja.

Ihmisperäiset eksosomit valmistetaan biologisesti käyttämällä soluja, jotka on hankittu terveysviranomaisten vaatimusten mukaisista veripankeista tai rekistereistä. Lähdesolut asetetaan inkubaattoriin ja päällystetään nestemäisellä väliaineella, minkä jälkeen ne puhdistetaan ja kylmäkuivataan jauheeksi.

Se, mikä minua kiinnostaa nyt, koskee kliinisiä tutkimuksia tällä saralla. 

Ratkaiseva kysymys on, pystyvätkö eksosomit tunkeutumaan ihon suojakerroksen läpi, kun niitä levitetään iholle. Tutkimusten mukaan on yhä enemmän näyttöä siitä, että nanokokoiset eksosomihiukkaset pystyvät kuljettamaan lastinsa riittävän syvälle, jotta niillä olisi tehoa. Vuoden 2024 kirjallisuuskatsaus korostaa varhaisia kliinisiä testejä, jotka osoittavat positiivisia muutoksia hienoissa juonteissa ja ryppyissä, ihon kimmoisuudessa ja viskoelastisuudessa, tekstuurissa, paksuudessa ja jopa nopeutetussa haavojen paranemisessa. Tutkimus on vielä rajallista, joten ollaan vasta alkuvaiheessa niiden täyden potentiaalin ymmärtämisessä, mutta merkit ovat lupaavia.

Eksosomeilla lienee suuri potentiaali ja ne tulevat varmaankin lopulta yleistymään kauneus- ja ravintolisätuotteissa. 

Tässä muutamia kosmetiikkatuotteita, jotka sisältävät eksosomeja: 

Dr. Barbara Sturm Exoso-Metic Face Serum. Kuvakaappaus valmistajan sivuilta. Seerumi sisältää mm. laboratoriossa syntetisoituja eksosomeja ja epidermaalista kasvutekijää (EGF).

Medicube One Day Exosome Shot 7500. Kuvakaappaus iHerb.com. Sisältää mm. laktobasillien solunulkoisia vesikkeleitä.

The Inkey List Exoxome Hydro-Glow Complex. Kuvakaaappaus Stockmann. Sisältää mm. 1% kasviperäisiä eksosomeja, ektoiinia, hyaluronihappoa ja ubikinonia.

Dermalogica Phyto Nature E2 Exosom Treatment. Kuvakaappaus Niche-Beauty. Sisältää mm. eksosomeja ja kuorivaa kurpitsaentsyymiä.


Medicube Exosome Cica Serum. Kuvakaappaus iHerb. Seerumi sisältää mm. Centella-eksosomeja (cica, rohtosammakonputki) ja 60% Centella asiatican lehtivettä

PS: Viimeisen arvonnan voittaja selvisi. Pahoittelen viivästynyttä tiedottamista, on ollut vähän turhan(kin) vilkasta sosiaalista elämää viimeaikoina ja jopa pientä "pää pilvissä" -elämistä. Voittajan voi siis tsekata täältä.

maanantai 30. maaliskuuta 2026

Viime viikolopun touhuja Turussa

Eräs ulkopaikkakuntalainen ystäväni kävi täällä Turussa lauantaina. Tarkoitus oli mennä Ruissaloon kuvaamaan mm. noita kuuluisia pitsihuviloita, mutta toisin kuin edeltävänä päivänä, sää oli todella pilvinen ja tuuli aivan järkyttävän pureva. Parkkeerattiin auto kansanpuiston rantaan ja siitä käppäiltiin rantatietä pitkin, nähtiin ne huvilat reitin varrella ja muutama merimetso.





Todella huonoja kuvia tuli. Tuo viimeinen jätskikioski oli joku uusi tulokas, en ollut ennen nähnytkään, mutta kaiketi siitä viime kerrasta kun tuolla kävin on ainakin parikymmentä vuotta. Koirulin kanssa kävimme tuolla aina silloin tällöin kävelemässä.


Honkapirtti on hiukan matkaa kansanpuistosta eteenpäin ja jähmettynein näpein menimme sinne juuri sen avauduttua kello 11 kuumalle kahville ja ihan vastapaistetuille rinkelimunkeille, jotka lienevät Turun parhaimmistoa (Cafe Ankan lisäksi).



Siitä jatkoimme Turun keskustaan. Tässä esimerkki Turun Telakkarannan rivitaloista, joissa on omat laiturit veneille. Siis nuo mustat talot. Noista kerrostaloista on mukava näköala toisella puolella joen alajuoksua olevalle Turun linnalle.



Kävimme sitten myös katsomassa Meyer Turun telakkaa, jossa kohta valmistuva Icon-luokan laiva Legend of the Seas seisoi viittä vaille valmiina. Ihan mielettömän iso paatti!


Tämän jälkeen menimme lounaalle Kakolanmäelle, jossa siis enää ei sitä vankilaa ole, vaan graniittilinnat on muutettu asunnoiksi ja uuttakin rakennettu. Hieno alue. Siellä mäen päällä on kauppoja, ravintoloita, leipomo sun muuta ja sinne pääsee joko autolla, portaita (mm. meidän takapihalta menee yhdet) tai tuolla surullisenkuuluisalla funikulaarilla, joka on ilmainen ja kulkee aamutuimista myöhään yöhön. Se toimi hyvin ainakin lauantaina.

Kakolanruusu on Turun ainoan Michelin-tähtiravintolan Kaskiksen kanssa samojen ravintoloitsijoitten paikka. Se näkyy ruoan laadussa. Konsepti on myös hieman poikkeava ns. ravintoloitten valtavirrasta, eli kaikki annokset on tehty jaettaviksi.

Funikulaarilla päästiin ylöspäin...


Savustettua kirjolohta, paahdettua kermaa
ja pikkelöityjä kasviksia

Ylikypsää peuraa, soijamajoneesia ja vihreää omenaa

Grillattua ylikypsää naudanpaistia
ja Cafe de Paris-kastiketta. Unohdin ottaa kuvan tarjoiluvadilta, joten tämä on omalta lautaselta, jossa oli myös...

Grillattua fenkolia, vuohenjuustoa
ja tyrniä

Briossivanukas, taatelia, hasselpähkinää ja itsetehtyä jäätelöä. Jälkkäri oli myös jaettava, ja tuossa vaniljajätskin alla olevassa pähkinäjutskassa oli kehäkukkaa.

Todellakin tämä on yksi suosikkiravintoloistani täällä Turussa. Funikulaari toimi vielä takaisintulomatkallakin alaspäin 😂. Seuralaisen auto oli parkissa Linnankadulla ja itse siis asun tuossa jokirannassa kivenheiton päässä kaupunkiin päin.


Tämähän on todellakin ainoa funikulaari lajissaan Suomessa ja (hehheh) hyvä vastine Linnanmäen vuoristoradalle 🙈. Silloin, kun se toimii.