Maanantain menoa

Kyllä on hellettä! Vaikka ei saisi valittaa, Dublinissa on 17 C ja vettä tulee, eli siis ihan normaali kesäsää.

Istun täällä tiskivuoren keskellä, sillä meillä oli vieraita Brysselistä viikonloppuna. EU:lla töissä oleva suomalais-walesilainen pariskunta koirineen. Siinä meni muutama pullo kuoharia, punaviiniä ja jääkahvia ja keittiö on nyt kuin atomipommin jäljiltä. En vaan jaksaisi tiskata noita kultakoristeisia lautasia ja pöytähopeita käsin. Nyt on liian kuumakin tiskata tai tehdä mitään fyysistä.

Pääruoaksi oli coeur de filet, uunissa paahdettuna puikulaperunoita, brokkolinia ja kukkakaalta pippurikastikkeella höystettynä, joten halusin alkuruoasta hiukan kevyemmän. Päädyin tekemään vesimelonista "voileipiä", joiden väliin tuli kerros kreikkalaista fetajuustoa. Tarjoilin ne oliiviöljy ja balsamicon sekä mintunlehtien kanssa jääkaappikylminä. 

Hieman haasteellista on ruoanlaitto nyt, kun tuo menossa oleva syöpälääke on vaikuttanut makuaistiin, eli siis hävittänyt liki koko makuaistin. Mies ja vieraat kuitenkin vakuuttivat, että alkupalat olivat herkullisia.

No toisaalta olen noita ennenkin tehnyt ja ne hyviksi havainnut.

Winnie Brysselistä kyläili myös meillä viikonloppuna.

Tänään olisi ollut labrapäivä, mutta olin unohtanut sen autuaallisesti. Tällä viikolla ei ole piikkilääkitystäkään, mutta hemapoli on sitten perjantaina - ja koronarokotteen tehostepiikki. 

Noista ihon alle annettavista syöpälääkepiikeistä jää vatsanahkaan "kivasti" soikioita lämisköjä, eli keskivartalo on kivan kirjava kuin gepardilla. Mietin, että mahtavatko ne häipyä ajan mittaan? Toivottavasti, vaikka en ajatellutkaan bikineissä minnekään rantsulle mennä tänä(kään) kesänä.

Tuo makuaistin menetys harmittaa. Söin äsken lihapullia ja muusia, ja sai oikeasti tehdä töitä että annoksen sai alas. Viimeiset kaksi-kolme viikkoa olenkin syönyt miltei yksinomaan sushia johon laitan yliannostellen wasabia. Se on oikeastaan ainoa, joka joltakin minun suussani maistuu.

Vaikka ei saisi valittaa! Ensi viikolla tietääkseni alkaa syklofosfamidi-sytostaatti, ja se voi jopa tehdä huonovointiseksi. Suunnitelmana olisi kuitenkin jatkaa töitä normaalisti, mutta katsotaan, miten käy. En nyt oikein haluaisi sairaslomailemaankaan ruveta - ei ainakaan kovin löyhin perustein.

Mutta katsotaan, mitä tapahtuu.