Nomakenolife - japanilainen kosmetiikkaboxi

Piti tämäkin kokeilla, kun jostakin bongasin tämän uuden, japanilaisen kosmetiikkaboxin. Katsotaanpa, mitä ensimmäisessä boxissani oli sisällä.

Aloitetaan vasemmalta: Vihertävä pullo on Profael Oil & Water W Essence, eli kaksifaasinen vartalovesi, joka soveltuu käytettäväksi myös kasvoille. Sisältää koiruohouutetta, joka antaa raikkaan tuoksun. Onpa muuten ihanaa iholla, pieni määrä riittää kosteuttamaan ison ihoalueeen.

Etualalla oleva vihreäraitainen tuubi on Color Mud Pack, joka on ihonpuhdistusaine, ja sitä saa  esitteen mukaan  neljää eri värisävyä, joista jokaisella on eri käyttötarkoituksensa. Persikkainen vaaleanpunainen sisältää persikankiveä ja damaskonruusu-uutetta ja saa ihon hehkumaan ja kosteuttaa.

Lehdenvihreä, joka oli siis tässä pakkauksessa, sisältää koiruohouutetta, joka kosteuttaa ihoa soijapapu-uutteen kera. Tämä sisältää myös kihaedan kaarnaa/kuorta ( ei hajuakaan, mikä tämä lienee), joka korjaa ihoa.

Pisaransininen versio taas sisältää ihoa kiinteyttävää passionhedelmäuutetta ja ihoa suojaavaa vuohennokkauutetta.

Hiilenmusta versio sisältäää ihoa puhdistavaa aktiivihiiltä, joka puhdistaa huokoset samalla kun sen sisältämähydrolysoitu silkki ja helmi kosteuttavat ja suojaavat ihoa. Kuvaukset ovat vapaasti käännettynä esitteestä.

Oikealla on keltainen tuubi, jossa on Country & Stream -merkkinen Honey Hand Cream (hunajakäsivoide). Voide sisältää nimensä mukaan hunajaa ja sen lisäksi orgaanista aaloeta ja tuoksuu jumalaisesti hunajalle. Tästä tykkään! Se uppoaakin ihoon nopeasti, eli ei tuhri.

Takana vasemmalla on metallinhohtoinen huulikiilto, joita boxissa on tarjolla sattumanvaraisesti kolme vaihtoehtoa, kupliva pinkki, viettelevä kirsikka ja paholaismainen kuningatarpunainen. Minulle osui tuo kirsikka. Kuvaukset taas suoraan mukana seuranneesta lehtisestä. Laitan swatchin, kunhan saan otettua kuvan päivänvalossa.

Takana oikealla on boxin merkillisin tuote: Kumawash-pesupala (ihan saippuan näköinen, mutta ei sitä kaiketi ole), joka lupaa häivyttää tummat silmänympärykset! Tämä kyllä menee heti kokeiluun tämäkin! Kuulostaa ihan huijaukselta... Tämä puhdistustuote sisältää hedelmähappoa (malic acid) ja mutaa sekä kollageenia ja lupaus on paremman näköisestä ihosta, kunhan tätä käyttää aamuisin.

Kiinnostuitko? Boxi tulee suoraan Suomeen ilman välikäsiä ja sen voi tilata täältä.

Guerlain Météorites Base - ja meikkipohjapohdintaa

Olen viime aikoina vatvonut aika paljon meikinpohjustustuotteita. Paula's Choicen tuotetta, josta kirjoittelin täällä, en näytä osaavan laittaa naamalleni niin vähäistä määrää, etteikö se alkaisi kiillellä alta aikayksikön. Se sopii varmaan kuivemmalle iholle kuin minulla on. Armanin UV Master taas muistuttaa tätä Guerlainin tuotetta koostumukseltaan ja toimivuudeltaan.

Sitten on näitä silikonikittejä, jotka pelittävät kyllä hyvin ihon tasoittamisessa, mutta paksut silikonimassat ovat taas ongelma sinänsä, niin pitkän aikaa käytettyinä kasvoille kuin luonnolle, johon ne päätyvät. Tähän primerien sarjaan kuuluvat niin Smashboxin Pore Minimizing, Annayaken primer ja Cliniquen vastaava, joiden postaukset löytyvät linkkien takaa. Smashboxin primeristä en löytänyt postausta, vaikka arvelinkin siitä kirjoitelleeni, mutta siis samaan kategoriaan menee ja ihan hyvin toimii, paksua kittiä kun on.

Suihkutettavista primereistä olen kirjoitellut aiemmin Urban Decayn tuotteesta täällä, ja ihan hiljakkoin Too Facedin tuotteesta täällä. UD:n suihke oli todella floppi, ja TF:n tuote oikeinkin hyvä.

En aio kopioida tähän mitään maino-liirumlaarumia timanttipölystä ja sensellaisesta, mutta geelissä on puuterihelmiä ja valoa heijastavia hiukkasia. Koostumut on ohutta geeliä, ja mielestäni se pitää todellakin kiillon pois suhteellisen pitkään.

Niin suurta muutosta ihon ulkonäössä en pelkän primerin jälkeen huomaa, kuin se on vetäessäni kasvoille tuollaisen silikonitahnan. Hyvin silikonipitoisen primerin jälkeeniho on jo selkeästi tasaisemman näköinen, niin väriltään kuin pinnaltaan, eikä välttämättä edes kaipaa meikkivoidetta, mutta esimerkiksi Armanin tuotteen ja tämän Guerlainin jälkeen ero on pienempi.

Jotakin se kuitenkin kertoo, että minulla on nyt jo toinen pullo menossa tätä Guerlainia.

Cremelakkojen parhaimmistoa

Minä en pidä cremelakoista. Ne menettävät nopeasti kiiltonsa kynsissä ja alkavat näyttää tuhriintuneilta jo muutamassa tunnissa. Vaikka kuinka käyttäisit päällyslakkaa, niin se vaan tapahtuu.

Tässä mielessä on kovasti kehuttava Leighton Dennyn kynsilakkoja, jotka ovat korkeakiiltoisia jopa ilman päällyslakkaa, ja pysyvät hyvin kynsillä vaikka viikon. Niin pysyy myös kiilto. Peittävä jälki tulee jo ensimmäisellä kerroksella, kuten kuvassa.

Tästä en nyt muista, tuliko se jostakin boxista vai olenko sen ostanut. Ensin karsastin hiukan tuota sävyä, mutta nyt se on itse asiassa käytetyin kynsilakkani. Oikeastaan oikein kaunis marjapuuromainen nude. Eikä tarvitse korjailla tai lakata uudelleen ihan joka toinen päivä, kuten muiden kynsilakkojen kanssa. Suosittelen!

Onko merkki sinulle tuttu? Tämä sävy on muuten nimeltään Rosey Posey.

Kulttuurieroja

Kuten olen maininnut, meillä on työryhmässämme ihmisiä viittätoista eri kansallisuutta. Viihdyn näissä piireissä erinomaisesti, mutta jos jokin asia joskus nyppii, niin se on varsinkin miespuolisten kollegojen ylempalttinen pälpätys. Aiheesta kuin aiheesta saadaan aikaiseksi vähintään puoli tuntia kestävä polemiikki, jonka aikana ääni kohoaa ja kädet huitovat ilmaa. Ja siis minäkään en ole niitä maan hiljaisimpia...

Sattuipa viime viikolla, että lähellä olevaan, trinidadilaisen kollegani offiisiin meni espanjalainen  - tai siis katalonialainen, hän aina alkaa heristää sormeaan, jos kutsun häntä espenjalaiseksi - kollegani kysymään jotakin, joka koski GCP:tä, Good Clinical Practiceä, joka on tiukka ohjenuora jokaiselle kliinisten tutkimusten parissa työskentelevälle. Pulina yltyi ja ylitti jo puolen tunnin ja minun korvieni sietokyvyn rajat, joten minäkin havahduin ja menin tiedustelemaan, mistä on kysymys.

Kuultuani pulman totesin, että ei, se ei ole GCP-vaatimus ollenkaan. Jätin molemmat äijät monttu auki ja hiljentyneinä huoneeseen ja palasin omaani. Hemmetinmoinen pulina ihan pienestä asiasta, joka mielestäni oli ihan päivänselvä.

Samanlainen meininki oli kerran kokoustaessani työkaverini Jerômen kanssa statistikko Damien mukana. Kaksi ranskalaista miestä ja minä. Tarpeetonta sanoakaan, että en todellakaan saanut suunvuoroa ja koko tunnin kokous oli yhtä korotettua ääntä ja vilkasta käsien huitomista miesten osalta. Kun kokous viimein päättyi ja Damien lähti omaan työpisteeseensä kaupungin toidelle puolelle, Jerôme totesi, että Damien on kyllä kiva tyyppi, mutta kiihtyy vähän liikaa turhista asioista. Hmmm. Hiukan hymyilytti.

Toinen lukunsa on mm. espanjalaisten (niin ja katalonialaisten) ja italiaisten miesten lapsirakkaus. Jos joku kollega tulee äitiyslomaltaan käymään vauvansa kanssa, nämä miehet taatusti hössäävät lapsen ympärillä ja vauva vaihtuu nopeaan tahtiin sylistä toiseen. Naiset eivät niinkään meillä ole kiiinnostuneita. Ei samalla tavalla.

Onko sinun työpaikallasi/lähipiirissäsi havaittavissa kulttuurieroja?