tiistai 1. helmikuuta 2022

2. päivä: Letkuissa, ja liikuntaakin on saatu ihan tarpeeksi

Haa. En millään keksi tarpeeksi dramaattisia otsikoita postauksiini. Miltä tämä kuulosti? Se kyllä kirjaimellisesti piti paikkansakin, sillä tänään on nesteytelty suoraan suoneen ahkerasti, koska sain sen melfalaanin.

"Luksushotellin" ikkunanäkymät tänään tiistaina 1.2.2022.

Kun on inputtia, on myös outputtia, sanoi kerran joku luennoitsija yliopistolla. Tämä jäi mieleen, joskaan en kuollaksenikaan muista mihin asia liittyi. Herra kuitenkin piirsi taululle sanomansa selvennykseksi ruohoa syövän lehmän kuvan, ja lehmänläjän otuksen peräpään viereen.

Outputtia todellakin on ollut ja munuaiset on huuhdeltu nyt erittäin hyvin pitkin päivää, ja homma jatkuu vielä huomiseen. Olo olisikin ollut turhan lokoisa, ellei olisi pitänyt tuota outputtia hoidella hyppäämällä alinomaan vessassa. Tiputusten aikana torkahtelin kuitenkin aika-ajoin sängyn päällä pitkin päivää, ja mikäs tässä on ollessa. Tosin tietty mieluummin olisin kotona.

Ns. "akkainlehdissä" on aina silloin tällöin juttua siitä, miten tärkeää on juoda paljon, sillä silloin iho voi hyvin jne., mutta kuka ajattelisi munuaisparkoja, joiden huollon pitäisi myös olla tärkeää? Niitä pitäisi puhdistaa huuhtelemalla myös! Tein joskus suoraan lääketutkimushommia tutkimuslääkäreiden kanssa, ja muistan aina, kun joku kerran huomautti, että vessassa käynnin tulisi olla iloinen asia, kun kerran munuaiset toimivat! Aika ikäväähän se olisi jos joutuisi dialyysihoitoihin, jos munuaiset sanoisivat yhteistyösopimuksensa irti. Niitäkin ihmisiä on, joille tämä on valitettavasti on arkipäivää (yksi munuaissiirtopotilas löytyy lähipiiristäkin). Niin että mennään aina "iloiselle asialle", jos pissattaa.

Kaipa minä sen melfalaanin nyt sitten sain? Ei tunnu missään... Siinä mielessä harmillista tämä syto taas, että eilen hemoglobiini oli ekaa kertaa viitervoissaan puoleen vuoteen. Nyt se, ja monet muut veriarvot tulevat sitten rytinällä alas, ja todennäköisesti ensi viikolla tiputellaan punasoluja, verihiutaleita ja jos vaikka mitä. Täytyy vaan toivoa, että kantasoluni älyäisivät ryhtyä hommiin korjaamaan tilannetta heti kun ne saan torstaina ja perjantaina. Kuulemma kuusi pussillista tavaraa on tarjolla (siis omia solujani, jotka ovat olleet täällä TYKSissä nestemäisessä typessä säilössä).

Kreatiniini (ns. "munuaisarvo") oli hiukan koholla, mutta eipä se sitten viime kevään ole normaalilukemissa ollutkaan, joten ei mikään ihme. Virtsanäytteestä löytyi kolibakteeri, ylläripylläri, oireeton kuitenkin olen ja on estolääkityskin. Herkkyysmääritykset ovat menossa, joten huomenna tiedetään, miten se voidaan hoitaa pois. Ylenmääräisen hygienian ja pesemisen seurauksena lienee bakteeri tullut, niin että ylenpalttisella itsensä puunaamisellakin voi olla haittapuolensa. Hyvä kun löytyi kuitenkin niin saadaan hoidettua se pois ennen matalasoluvaihetta, jolloin se voisi räjähtää käsiin.

*****

Toivottavasti täällä ei ole lukijoina ketään (sairaalan) laitoskeittiössä töissä olevaa... Sanon silti, että jos/kun laitosruoka on pahaa, niin se todella on sitä. Minusta vaatii melkoista lahjakkuutta saada lindströminpihveistä ja mannapuurosta miltei syömäkelvotonta. Molempia siis oli ruoaksi tänään. Pihvit lounaaksi, ja lumppuinen mannapuuro illalliseksi. 

Mannapuuroa nyt vielä jotenkin söi (sekoittelin suolan kanssa ja laitoin voisilmän, mehukeiton söin erikseen), mutta noita pihvejä en olisi ruoaksi edes tunnistanut sokkona. Täällä on sitten vielä kummallinen villitys laittaa kasviksiksi keltaista maissia, joka on ilmeisimmin säilöttyä. Joskus sitä on vielä kulhollinen ruoan ohella. Se menee täysin yli ymmärrykseni. 

4 kommenttia:

  1. K sanoi jossain vaiheessa että eniten häntä pelottaisi sairaalaan uudelleen joutumisessa että taas joutuisi syömään sairaalaruokaa. Hän ei ole erityisen nirso, joten uskon että se on oikeasti aika ällöä.

    "Luksushotelli", heh, no on se sitä ainakin hinnan puolesta jos joutuisi itse maksamaan kaikki toimenpiteet.

    Kiva kun päivität kuulumisia! EE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei täällä ole oikein täysin syömäkelpoista muuta kuin aamiainen. Tykkään kun saa sämpylän ja puuroa aamulla, hehheh, en siinä suhteessa ole nirsoilija (no onhan siinä aamiaisessa muutakin useimmiten...). Yhden ainoan kerran olen viime kesänä saanut aamiaisten lisäksi aterian, joka oikeasti jopa maistui, ja se oli lounaaksi tarjoiltu merimiespihvi-annos. Yllättävää, en tykkää niistä normaalisti, mutta silloin annoksessa oli todella mureaa lihaa ja mausteitakin käytetty. Muu ruoka on pääsääntöisesti ihan roskaa.

      Mulle kelpaisi kasvisten sijaan ihan vaikka lantturaaste, joka olisikin halpaa, mutta ei, noita purkkimaisseja en vaan tajua. Tai sitten lisukkeena on jotakin kurpitsapikkelsiä, nytkin jo toista päivää samaa. Turhan sokerista minulle.

      Poista
  2. Aika erikoisia ovat minusta niin riisipuuro, purkkimaissi kuin kurpitsapikkelssi. Siitä lantturaasteestakin saisi roimasti enemmän kuituja ja varmaan ravinteitakin. Luulisi että sairaalassa olisi tärkeää huolehtia ruuan ravintoarvosta ja toisaalta tehdä sen verran maukasta että potilaat pystyvät syömään. EE

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan. AVA-ruokavaliolla (alentuneen vastustuskyvyn potilaitten ruokavalio) on rajoituksensa, eli esimerkiksi useita kypsentämättömiä ruoka-aineita ei saa syödä. Silti jaksan ihmetellä näitten säilöttyjen juttujen määrää. Tänään (ke) oli lounaalla mautonta ja väritöntä makkarakeittoa ja viereisell lautasella kasa säilöttyjä kurkkuviipaleita. Lisänä pala pehmeää vaaleaa leipää ja margariininappi (olisi edes voinappi!). Siihen leivällekö ne kurkut olisi pitänyt kasata? Leivästä en tykkää muutenkaan, tosin aamiaissämpylän syön, kun se on tuore ja rapeakuorinen.

      Aamiaiselle tulee aika usein mukaan pieni purkki tuoreita kurkkuviipaleita. Ei niissäkään juuri ole ravinteita. Tomaattikin olisi parempaa sekä maultaan, että ravintoarvoiltaan.

      Iltapalat ovat sitten aika lailla pohjasakkaa näistä ruoista. Pääsääntöisesti kuivuneiksi korpuiksi lämmitettyjä piirakoita ja pizzanpaloja. Purkkihedelmäsalaattia. Skippaan yleensä ja pyydän vaikka viilin sen sijaan.

      Niin ja noita ylimakeita jogurtteja ja vanukkaita kammoan myös, ja niitä ja makeita mehuja (saatan satunnaiset appelsiinituoremehun juoda ja senkin harvoin) on aina tyrkyllä ja tarjolla.

      En käsitä kuka nämäkin ruokalistat laatii ja millä koulutuksella.

      Poista

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!