Ovatko itseruskettavat tuotteet riskittömiä?

Tutkailin vähän tätä asiaa.

Kaikkihan me tiedämme, että auringon säteet, sekä keinotekoinen solarium-rusketus voivat aiheuttaa ihosyöpää. Hehkuvan rusketuksen voi tietysti saada aikaan itseruskettavilla tuotteilla, mutta onko siinäkin riskejä?

Voiteilla ja seerumeilla aikaansaatu rusketus on ehdottomasti turvallisempi ihosyövän kannalta. Yleisesti tiedetään, että auringolle altistuminen ja sen ultraviolettisäteet vahingoittavat ihosolujemme DNA:ta ja altistavat meidät ihosyövälle ja ihon ikääntymiselle yleisesti, mukaan lukien aurinkoläiskät, rypyt, ihon oheneminen ja kollageenin hajoaminen.

Vaikka kosmetiikalla aikaansaatu rusketus on turvallisempaa kuin auringossa makaaminen tai solariumissa käynti, se ei ole riskitön. Sain selville seuraavaa...

Miten tällainen keinorusketus toimii?

Kosmetiikkatuotteeseen on lisätty sokeriyhdistettä nimeltä dihydroksiasetoni (DHA), joka reagoi ihon ulkokerroksen proteiineihin antaen iholle pronssisen sävyn.

DHA on väritön yhdiste. Se ei sisällä melaniini- tai UV-altistusta, vaan tekee ainoastaan ihon pintatason kemiallisen reaktion. Tämä reaktio tuottaa tilapäisen rusketuksen, joka haalistuu useiden päivien kuluessa ihosolujen uusiutuessa ja luonnollisesti kuoriutuessa.

Suurin etu on tietysti se, että saat rusketuksen altistamatta itseäsi UV-säteille. Tämä on tärkeää, sillä ihosyöpä on vahvasti yleistymään päin ympäri maailmaa.

Ihosyöpään sairastuneitten määrä ovat kasvussa, pääasiassa lisääntyneen auringolle altistumisen vuoksi. Lämpötilojen kohoamisen vuoksi vietetään enemmän aikaa ulkona. Tämä yhdistettynä kasvavaan ja ikääntyvään väestöön lisää todettujen ihosyöpien määrää. Lisäksi sairauden tunnettuus ja parantuneet diagnostiset tekniikat ovat johtaneet siihen, että useammilla ihmisillä diagnosoidaan syöpä.

Keinorusketus tuottaa myös nopeita tuloksia. Jos voiteitten ja seerumien levittäminen tuottaa epätasaisen tuloksen, on aina vaihtoehtona suihkurusketus, jossa tulos on tasaisempi.

Tässä on vain yksi MUTTA:

Esimerkiksi USA:n Elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) on hyväksynyt DHA:n käytön itseruskettavissa tuotteissa, mutta ei suihkurusketustuotteissa. Syynä on se, että DHA-sumun hengittämisen vaikutuksista ei ole riittävästi turvallisuustietoa.

Euroopassa DHA (dihydroksiasetoni), on hyväksytty käytettäväksi suihkurusketuksissa, mutta tietyin rajoituksin. EU on määrittänyt DHA:n sallitut enimmäispitoisuudet itseruskettavissa tuotteissa, mukaan lukien suihkurusketuksissa, kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (Scientific Committee of Consumer Safetyn, SCCS:n) arvioinnin perusteella.

Suurin huolenaihe on tosiaan itseruskettavien tuotteiden DHA:n kanssa on sen mahdollinen hengittäminen levityksen aikana. EU on puuttunut tähän asettamalla DHA:n enimmäispitoisuudeksi 10 % itseruskettavissa tuotteissa, mukaan lukien suihkutettavat tuotteet.

Eläin- ja soluviljelytutkimusten perusteella on syytä huoleen DHA:n hengityksen kielteisestä vaikutuksesta keuhkoihin. Ei vielä tiedetä, kuinka suuri vaikutus suihkurusketuksella olisi hengitettynä tai kuinka kauan tämä voi kestää.

Jos taas puhutaan kemikaaleista, jota ei ole testattu suihkurusketuksena käytettäväksi, hiukkasten hengittäminen voi aiheuttaa ”tuntemattoman riskin” kenelle tahansa, mutta erityisesti astmaatikoille tai raskaana oleville naisille. Myöskään DHA:n joutumisen vaikutus silmiin, suuhun tai nenään on tuntematon.

Asiantuntijat eivät myöskään ole varmoja siitä, kuinka paljon DHA:ta imeytyy elimistöön iholta tai millainen vaikutus sillä on.

DHA voi ärsyttää ihoa tai aiheuttaa allergisen reaktion. Jos on ollut ihottumaa tai herkkä iho, voi olla suositeltavaa ensin koekäyttää tuotetta pienelle ihoalalle, kuten korvantaukselle. Keinoruskettajat voivat sisältää myös hajusteita, jotka saattavat ärsyttää..

Usein käytettävä itseruskettava aine voi myös johtaa DHA:n kertymiseen iholle, mikä voi aiheuttaa ihon tarpeetonta kuivumista.

Täytyy myös muistaa, että itseruskettavat tuotteet eivät suojaa ihoa UV-säteiltä, joten sen kanssa on myös käytettävä aurinkosuojaa.

Kaikki eivät kuitenkaan tee niin. Vuonna 2018 JAMA Dermatology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että itseruskettavia tuotteita käyttävät ihmisillä oli usein riskialttiita  käyttäytymismalleja, kuten he eivät hakeutuneet varjoon tai käyttäneet suojavaatteita ulkona. He ilmoittivat myös todennäköisemmin äskettäin palaneista auringossa.

Tutkimukset viittaavat myös siihen, että DHA:n levittäminen ja sitä seuraava auringonvalolle altistuminen voi johtaa vahingollisten vapaiden radikaalien muodostumiseen ihossa, mikä voi mahdollisesti johtaa ihosyöpään. Siksi aurinkovoiteen käyttö suihkurusketuksen jälkeen on ratkaisevan tärkeää.

Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että DHA voi vahingoittaa ihosolujen DNA:ta, Mark sanoi. DNA-vauriot liittyvät ihosyöpään ja voivat estää uusien solujen kasvua.

Tästä kaikesta huolimatta itseruskettavat ovat kuitenkin turvallisempia kuin ihon altistus suojaamattomana auringolle.

Vireystaso - voiko sitä säädellä?

Se on jännä juttu, että yhtenä päivänä sitä voi olla energinen ja puuhakas, ja seuraavana taas "koneen käynnistys" vaatii saavillisen kahvia, jos sitten silläkään mitään tapahtuu. Ihan kuten minulla eilen ja tänään.

Vireystaso riippuu tietty monesta eri asiasta, kuten riittävästä levosta, riittävästä määrästä toimintaa (tässä on hyvä huomata, että toiminnasta/työstä kun puhutaan, liika ja vähyys on pahasta), terveydellisistä syistä, vuodenajoista (valon määrä ja melatoniinin lisääntynyt eritys) ja jopa perinnöllisyydestä.

Uusimman tiedon mukaan vuodenaika, jona ihminen syntyy, voi vaikuttaa yleiseen vireystilaan. Hämmästyitkö? Niin minäkin. Selitys tälle on se, että eräiden (dopamiinireseptorien toimintaa ohjaavien) geenien muodostus riippuu siitä, minä vuodenaikana ihminen syntyy.

Sillä, mitä pistää suuhunsa, voi sitä myös säädellä. Kahvin (kofeiinin) jo mainitsinkin, mutta kuinka moni tietää sen, että kalaöljylläkin (Omega-3, EPA) on vireystilaa nostava vaikutus? Asiasta on varsin paljon puoltavaa tietoa ja sitä tutkitaan jatkuvasti.

Ilmeisimmin kalaöljy vaikuttaa vireystilan säätelyyn osallistuviin neurotransmittereihin vilkastamalla serotoniinin ja dopamiinin aineenvaihduntaa ja stimuloiden sitä kautta dopamiinireseptorien toimintaa. Mitä ilmeisimmin sopivin EPA-annos on 600-700 mg ja DHA:n ja EPA:n yhteisannos yli 1000 mg. Tämänhetkiset tiedot puoltavat sitä ajatusta, että EPA-annos pitäisi olla suurempi kuin DHA:n.

Syömisellä voi muutenkin säädellä vireystilaansa. Yksi ravinnosta saatava aine on tryptofaani, jota normaalisti saadaan päivittäisestä ravinnosta joidenkin tietojen mukaan keskimäärin puoli grammaa. Aterian jälkeen se kulkee veri-aivoesteen läpi ja vaikuttaa serotoniinin muodostumiseen, mikä vähentää näläntunnetta ja kohottaa mieltä. Makea jälkiruoka vauhdittaa tätä prosessia.

On muistettava, että tryptofaani on aminohappo ja sitä saa valkuaisaineista eli proteiineista. Etenkin kasvissyöjien kannattaa koostaa ateriansa siten, että ruoassa on tarpeeksi tryptofaanipitoisia aineksia. Täältä löydät linkkiä klikkaamalla eniten ja vähiten tryptofaania sisältävät ruoka-aineet.

Edellämainittujen aineiden lisäksi myös adenosiinilla on merkittävä rooli vireystilan säätelyssä. Adenosiinitrifosfaatti, eli ATP on tunnetuin tämän ryhmän aine, ja sitä käytetään esimerkiksi lisäravinteena vireystilan parantamiseen ja energian buustaamiseen.

Minä taidan pysytellä kahvissa ja mennä taas juomaan kupillisen, josko se tästä...