Hiukan työstäni ja lääkkeiden käytöstä

Vuonna 1995 päädyin työssäni yllättäen lääketutkimuksen piiriin. Se on ollut pitkä oppimisen matka. Hyvin mielenkiintoinen sellainen, enkä olisi kuvitellutkaan eteneväni näinkin pitkälle.

Sanotaan lääkefirmoista mitä tahansa, niin lääkkeitä tarvitaan. Paljon on myös puhetta siitä, että indikaatioita keksimällä keksitään, mutta mitäs jos ei niin tehtäisi? Olisi paljon kärsiviä potilaita, joille ei olisi apua tarjolla. Sairauksien indikaatiot on luotu ihan muualla kuin lääketeollisuudessa, ja standardeja löytyy kyllä netistä, joten siitä ei sen enempää.

Lääkäri tietty määrää lääkkeen käytöstä. Apteekki taas Suomessa voi vaihtaa määrätyn lääkkeen edullisempaan vaihtoehtoon, jos lääkäri ja potilas (inhoan tätä sanaa) suostuvat. Ainoa ongelma edullisemman (siis yleensä halvemman, ns. geneerisen) lääkkeen käytössä on se, että se ei välttämättä toimi ihan yhtä hyvin kuin alkuperäinen, sillä sellaisen lääkkeen rekisteröimiseen vaadittavan ns. bioavailabiliteetin (olisiko sopiva käännös hyötyosuus) on tietyn deltan (ikkunan) sisässä, eli voisi sanoa, että "noinniinkuin", eikä tarkalleen sama kuin alkuperäisen. Toivottavasti tämä on ymmärrettävä selostus. Tiedän lääkkeitä, joiden geneeristen vastineiden käyttö vaatii esim. korkeampaa annosta. Mutta älä ikinä säädä annosta itse, vaan ota yhteys joko apteekkiin tai hoitavaan lääkäriin! Joskus voi olla kyse asiasta toisinpäin, ja lisäoireita saattaa sattua sen takia.

On aika mutkikasta selittää, mistä lääkkeet saavat alkunsa, enkä edes yritä tehdä sitä tässä. Olen kuitenkin ylpeä siitä, mitä täällä tehdään esimerkiksi juuri syöpäsairaille. kehitys menee eteenpäin vinhaa vauhtia ja ollaan siirtymässä vanhanaikaisista ns. pienistä molekyyleistä (synteettisistä) ns. suuriin molekyyleihin, jotka ovat biologisia.

Käytännössä tämä tarkoittaa biologisia aineita, kuten nämä. Tottakai nämä kiinnostavat minua henkilökohtaisestikin, mutta myös siksi, että syöpä vaan yleistyy, ja mitä vanhemmaksi eletään, sitä todennäköisemmäksi se muuttuu. Nykyiset hoidot saattavat olla aika rankkojakin.

Olen oikeastaan aika ylpeäkin siitä, että olen näiden lääkkeiden kehitystiimissä! Firman motto onkin, että "tehdään nyt sitä, mitä potilaat tarvitsevat seuraavaksi". Syövästä itsekin kärsineenä/kärsivänä tämä on hieno asia.

Erase / Rewind

Afrikkalaisia rytmejä kuuntelemassa.

Huhhuh. Olin eilen ulkona kuuntelemassa afrikkalaisia rytmejä ystäväni kanssa. Voisi sanoa, että kovin oli lennokas ilta.

Huomenna synttärit. On kyllä aika väsähtänyt olo. Kävin eilen myös käsikirurgilla ja olipa yllättävä tuomio: Koko oikea rannenivel tuusannuuskana. Jossain vaiheessa joudutaan siis poistamaan luu ulkosyrjältäkin. Eikä tämä kyllä naurata, koska käsileikkauksen jälkeinen saikkari jatkuu vielä syyskuuhun. Ei ole vielä puristusvoimaa, vaikkakin se voima oli kyllä viime kerrasta tuplaantunut. No, terapiavahaa vaan leipomaan.

Tuli hiukan tuuleteltua erinäisiä asioita. Muun muassa näitä lääkkeistä johtuvia oireita, ystävällä myös alkanut olla vaihdevuosioireita ja saanut siihen hormonikorvaushoidon. Vähänkös olen kade! Olen oikeasti ajatellut jättää nämä syöpälääkkeet pois kokonaan. Tämä on välillä niin yhtä tuskaa. Pahin juttu oli tuossa talvella, alkuvuodesta, kun olin opettamassa. Olin juuri ollut kampaajalla, ja kampaaja oli laittanut tukkaani kevytvärin, joka tietystikin roiskui hien mukana valkoiselle paidalle ja jopa lattialle, ja koko luokkahuone näytti ihan oikeasti teurastamolta. Viime viikolla ei todellakaan laitettu mitään kevytvärejä!

Silloin ajattelin ensimmäistä kertaa, että tämä loppuu nyt kyllä tähän. Viimeinen niitti oli kyllä kosmetologin arvio ihoni ohuudesta. Ja näille oireille ei ole loppua.

Siis nyt ymmärrän, miksi tästä puhutaan monikossa! Ymmärrän kyllä, että kaksi kertaa syövän läpikäyneenä lääkkeiden poisjättö on aika riskaabelia.

Entisessä työpaikassani tehtiin hormonikorvaushoidoille yhdeksän vuoden seurantatutkimus. Juttelin kerran Roomassa päätutkijan kanssa, ja hän (vanha miesgynekologi) ja hän kauhisteli kuinka naiset rupsahtavat jo vuodessa jätettyään hormonikorvaushoidon pois. Häntä uskon kyllä!

Minä kun luulin, että nämä oireet tasaantuvat vuodessa! No ei todellakaan, aina vaan pahempaa!

Ensi viikolla sitten toinen "tuomio" näitten lääkkeitten aiheuttamasta haitasta. Jonkinlaiseen leikkaukseen joudun joka tapauksessa, se, miten iso se on, selviää maanantaina. Voi kun voisin palata takaisin siihen päivään, kun tämä lääke määrättiin! Olin vaatinut toista lääkitystä, mutta erikoistuvan lääkärin mielestä juuri tämä on se käypä hoito. Sillä vaatimallani lääkkellä on ihan sama toimintamekanismi, mutta indikaatio levinneeseen rintasyöpään. Indikaatio on pelkkää politiikkaa, sitä voi käyttää ihan samalla tavalla, mutta siinä ei ole niin pahoja haittoja. Nyt sitä sitten onkologi minulle ehdotti... Olisi pitänyt pitää pintansa ja vaatia se lääke jo alunalkaen!

Mitä indikaatiolla on väliä, jos lääkäri on lukenut farmakologiankurssinsa? No, lääketehtaan vastuu tietty ei ole "off label" -käytössä voimassa, mutta tämä on jo niin vanha lääke, että so what?