Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja kolmas jäi pysyväksi riesaksi. Arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin saatetaan blogissa sivuta. Taustaltani olen pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, ja ruodin postauksissa mm. kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
Muistan kun joskus olivat nämä uudenvuodenaatot paukkuaran koiran kanssa yhtä tuskaa. Tätä siis kesti miltei 18 vuotta. Piti yrittää käyttää koissu ulkona hyvissä ajoin ennen kuin räiskyttely alkoi. Virallisestihan ilotulitteiden aika on aattona iltakuudesta aamukahteen, mutta yleensähän siinä kävi niin, että kun ulos päästiin hyvissä ajoin ennen kuutta joku aloitti sen räiskyttelyn ja koiraparka halusi heti pelosta vinkuen takaisin sisälle.
Ja varsinkin tuossa Turun keskustassa, Aurajoen rannassa niitä räiskyttelijöitä piisasi.
Koiruus yleensä vietti sitten uudenvuoden illan joko kylppärissä tai makkarin sängyn alla (minulla on molemmat makkarit pihan puolella, talon takana, jossa yleensä oli hiljaisempaa). Siinä sitten yritin laittaa radiota päälle, että se peittäisi ulkoa tulevan paukkeen.
Siinä sitten valvottiin ja aamuyöstä yritettiin koiran kanssa uudestaan ulos, mutta yleensä menestys oli kehno. Kesti monta viikkoa, että koiruli siitä toipui ja ulkolenkit sujuivat normaalisti.
Edesmennyt Kuwaitilaisneiti, iloinen Serekoira piknikillä Vepsän saaressa Turun edustalla.
Koirulista on aika jättänyt jo (keuhkoihin levinnyt syöpä oli) jo 12 vuotta sitten, mutta yhä edelleen kuulen tassujen rapinan parketilla, missä sitten olenkaan 💔.
Tämän vuoksi toivoisin, että ihmiset edes kunnioittaisivat noita rakettien pamauttelun sallittuja aikarajoja, sillä nämä uudenvuodenaatot ovat kyllä ainakin koiranomistajille todella painajaismaisia.
Netissä on aihetta koskeva kansalaisaloitekin (linkki), käykäähän allekirjoittamassa.
En ole mikään Lumenen tuotteiden ihailija, mutta silti talvikiristelevän ihoni takia sorruin ostamaan Lumenen hajusteettoman kosteusvoiteen.
Tarkastellaanpa nyt hiukan, mitä se sisältää. Hintahan oli muistaakseni vain hiukan yli neljä euroa/75 ml, joten odotusarvotkaan eivät olleet kovin korkealla alunperinkään. Ison tuubin tuolla rahalla sentään sai.
INCI-listan kärjestä löytyvät (lähde)veden lisäksi kapryyliglyseridit, jotka ovat synteettisiä rasva-ainesosia, jotka mimikoivat luonnollisia triglyserideja (kehon luonnollisia rasvoja). Ne rasvoittavat ja tasoittavat ihoa.
Kärjessä ovat myös mm. glyseriini, rypsiöljy, kosteutta sitova setyylialkoholi, ihoa rauhoittava ja hoitava allantoiini sekä tupasvillauute (jonka tarkoitus ei ihan selvinnyt).
Voide on tarkoitettu kasvoille ja vartalolle, ja sen ainesosat ovat 95%.sti luonnollista alkuperää. Tuote on vegaaninen, valmistettu Suomessa sekä sillä on Allergia- ja Astmaliiton merkki.
Mitä tulee kosteutustehoihin, mikään valtava riemu ei siitä asiasta revennyt. Voi olla, että Suomen kylmä ilma on nyt kuivattanut omaa naamaani, mutta voisin sanoa, että tämän kosteutustehot ovat keskiluokkaa.
Mutta kuten sanottu, hintaansa nähden voide on ihan OK, huonompiakin takuulla löytyy - ainakin tästä hintaluokasta.
Lomakosmetiikan mukana toin Suomilomille matkakoon Baborin Skinovage -tuotelinjan kosteusvoiteen. Baborin tehtaanmyymälästä kun saa hyvin näitä erilaisia lasipurkkeihin pakattuja pikkukokoja.
Voidetta mainostetaan kuivalle ja kosteusköyhälle iholle sopivaksi. Vaikuttavista ainesosista voidaan poimia mm. seuraavat:
Alppiruusun uute ja merestä peräisin olevat polysakkaridit, jotka vahvistavat ihon suojakerrosta ja tukevat mikrobiomia. Alppiruusu-uute on myös antioksidanttista
Kosteuttavaa glyseriiniä.
Punaleväuute, joka kosteuttaa ja suojaa, on antioksidanttinen myös.
Hyaluronihappo: kosteuttava ja sitoo kosteutta. Tässä voiteessa sitä on useaa eri molekyylikokoa.
E-vitamiini: torjuu vapaita radikaaleja.
Luhtalitukkaöljy, seesamiöljy, joista iho saa hyviä lipidejä.
Karitevoi: vahvistaa ihon suojakerrosta.
Pantenoli, joka kosteuttaa ja rauhoittaa.
Jojobaöljy, joka kosteuttaa.
Oliiviperäistä skvalaania, joka hoitaa ihoa.
Tämä on suhteellisen kevyt voide, jota voi käyttää päivisin meikinkin alla. Yöksi tämä mielestäni vaatii alle vähintäänkin seerumin, sillä jos tätä käyttää sellaisenaan, oma naamani ainakin alkaa kiristellä.
Voiteesta on olemassa kuitenkin rasvaisempikin versio, jonka ajattelin testata seuraavaksi.
Matkalla tämän toimii kyllä oikeastaan monitoimivoiteena, jota voi käyttää yöllä tai päivällä.
Kirjoittelin täällä aiemmin tästä tämän joulun jouluruokakatastrofista. Eihän parin päivän varoitusajalla saa enää mitään mistään pitopalvelusta, joten ajattelin, että tehdään osa itse ja sitten otetaan suurin osa jostakin. Täksi paikaksi valikoitui Turun Länsikeskuksen Cittari, jossa olikin loistava palvelu. En lähtökohtaisesti halunnut mitään "tavallisia" eineslaatikoita, mutta sieltä sai aika hyvin pikkufirmojenkin tuotteita, ja heidän oman keittiönsä jouluruokaa. Erityisplussaa siitä, että he soittivat ja kyselivät, että millä saa korvata tuotteet, jotka olivat loppuneet. Olen tyytyväinen.
- itse tehtyä lanttuloodaa (netissä olevalla Valion ohjeella, MUTTA tuplaa vähintään ohjeen mausteet - lisänä laitoin sipulijauhetta ja valkopippuria ja jätin olosuhteiden pakosta muskottipähkinän pois - tuli aika herkullista)
- kinkkua
- Waldorfinsalaattia, italiansalaattia
- maustekakkua, pitkopullaa, englantilaista hedelmäkakkua, porkkanakakkua ja pipareita sekä suklaata
Joulupukki toi myös juustoja ja nämä välineet niille.
Kaksi herkkupakkaustakin saatiin... Pitääkin tutkia niiden sisältö tarkemmin.
Täytyy kyllä myöntää, etten ole mikään jouluihminen ollenkaan. Tosin tänä vuonna pyhät asettuivat sopivasti keskelle viikkoa, näinniinkuin lomailun kannalta.
Tähän loppuun laitan vielä muutaman kuvan Saksan Monschaussa (Montjoie) joulutorin yhteydessä kauppahallissa olleesta itsetehtyjen jouluseimien näyttelystä. Ilmeisestikin se oli jonkinlainen kilpailu ja yleisö sai äänestää suosikkiaan. Upeita teelmyksiähän ne olivat, eikö vaan?
PS: Ja tosiaankin olinkin sitten se "meidän porukan" last woman standing tässä #whamageddon -kisassa. Huonosti tosin oli käydä, kun menin Turun Länkkärin Haloselta hakemaan tilaamaani tummansinistä villatakkia aatonaattona. Last Christmas soi heti kun astuin sisään, mutta sitten tajusin, että sehän olikin "vain" cover alkuperäisesti. En siis joutunut Whamhallaan 😂.
Vastoin postauksen otsikkoa, ei ole tarkoitus kirjoittaa tässä jouluisesta sillisalaatista, aka rosollista, vaan tämä kuuluu kategoriaan "niitänäitä", vähän jouluisemmalla otsikolla. Nyt ei siis pukkaa mitään uutta rosollireseptiä 😆.
Ihan ensinnäkin hiukan takkuisista hiuksista. Minulla menee näitten selvittelyyn rutkasti aikaa joka päivä, ja huovuttuneet takut ovat erittäin hankalia, ja käteen jää noita takkutukkoja, joten varmaan kohta olen tätä menoa kalju taas. Kyllä, käytän ennen pesua laitettavaa hoitoainetta, pesen miedolla shampoolla ja pesun jälkeen käytän K18-hoitoainetta, joka jätetään hiuksiin.
Yöksi laitan hiukset aina vieterilenkillä pään päälle sykeröksi, etteivät pääse sotkeentumaan nukkumisen aikana. Käytän myös silkkisatiinisia tyynynliinoja, ettei mitään friktiota pääse tapahtumaan yön aikana.
Alan kyllästyä näihin "uusiin" taipuisiin tai jopa kiharaisiin hiuksiini. Ennen, siis kun ne olivat piikkisuorat, ei tällaista ongelmaa ollut. Olisi hyvä, jos jollakin olisi vinkki tähän ongelmaan!
Asiasta seitsemänteen, kuinka moni tietää, mikä on #whamageddon? En tiennyt minäkään, ennen kuin Facebookin psykiatriystäväni alkoivat pelata tätä joulukuun alussa.
Jutun juonihan on se, että kaikki osallistuvat, ja kun kuulet Wham:in biisin "Last Christmas" (siis sen alkuperäisen - mitään covereita ei hyväksytä), kirjoitat someesi #whamageddon, ja wips, olet pudonnut pelistä!
Nauroin eilen illalla, kun eräs näistä "meidän porukan" osallistujista oli leuhkinut säästyneensä kuulemasta tätä joulurenkutusta, mutta oli sitten katsellut TV:stä elokuvaa, jossa joku tyyppi oli ajanut autoa, ja autoradiosta oli pärähtänyt soimaan "Last Christmas". Joten hän joutui kirjoittamaan Facebookiinsa #whamageddon ja putosi pelistä (eli joutuu Whamhallaan).
Toistaiseksi saatan olla last woman standing, mutta onhan tässä vielä pari päivää aikaa... Kisa loppuu jouluaattona päivän loppuun mennessä 😁.
*****
Meille kävi muuten sitten vähän kehvelisti jouluruokien kanssa 😡. Olin hyvissä ajoin tilannut suurimman osan jouluherkuista Xoco's-nimisestä ravintola-pitopalvelusta, ja kun tilausten deadline meni umpeen 19.12., perkasin s-postini läpi ja totesin, ettei tilauksen vahvistusmeiliä ollut tullut ollenkaan. Soitin sinne, ja sieltä sanottiin, ettei minulta ole tullut mitään tilausta, vaikka laitoin sen heidän omien nettisivujensa tilauslomakkeen kautta!
Olen todella sappeentunut, nyt ei enää ehdi mitään mistään tilata, joten laitoin paikalliselle Cittarille tilauksen menemään, toivottavasti siellä ei huomenna myydä eioota, kun tilaus pitäisi toimittaa. Joudutaan siis osittain ainakin tyytymään einesruokiin, mikä on harmillista.
Jokos teillä on joululahjat paketoitu? Minulla on jo osa toimitettukin, kun olin pariin otteeseen viikolla parin ystävättären kanssa "ulkoilemassa". Kolme pakettia olisi vielä tehtävänä ja sitten homma on hoidettu! Inhoan paketointia ja sitä lahjapaperiroskaa, mikä siitä sitten jää jäljelle. Joulussa taitaa olla parasta sen jälkeinen aika, mutta se paperiroska ei miellytä.
Saksankielisissä maissa asuessa/asuttuaan vaivaa aina enemmän tai vähemmän roskaneuroosi.
*****
Turkuunkin sitten tupsahti eilen lunta, joka tosin suli tänään vesisateen ja muutaman plusasteen myötä pois. Kaupungilla oli tolkuttoman liukasta. Mentiin kaverini kanssa Börsin kattobaariin drinksuille ja jalkakäytävä rakennuksen edessä oli niin liukas, niin liukas! Moitin asiaa baaritarjoilijalle, joka ihmetteli, ettei sitä oltu hiekoitettu. Ei ollut tosiaankaan ollenkaan. Hän kertoi heti menevänsä hotellin respaan huomauttamaan asiasta. Kun poistuimme, sinne oli käyty nakkelemassa hienoa kivimursketta, mutta sitäkään ei ollut tarpeeksi.
Tuohan on vaarallista ja rakennuksen haltijanhan pitäisi käsittääkseni pitää huolta, ettei siinä kukaan kaadu ja telo itseään. Rakennuksen taitaa jopa omistaa vakuutusyhtiö nimeltä Tapiola 😐, joten luulisi, että siihen kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Onnettomuuksissa kun tietääkseni maksaja on kiinteistön omistaja (tai vakuuttaja)
Valkoinen joulu oli ja meni täällä, eikä ainakaan ensi viikolla palaa.
Ei ollut kovin kauniin näköinen tämä ruokalaji, mutta sitäkin paremman makuinen. Nämä pyyt saivat täytteeseensä Koskenlaskija-sulatejuustoa.
Jauhelihapyyt
n. 1 dl kuohukermaa
n. 1 dl korppujauhoja
1 iso sipuli silputtuna (meillä ei nyt ollut sipuleita, joten laiton pari isoa teelusikallista kuivattua ja paahdettua sipulirouhetta) - jos käytät tuoretta sipulia, kuullota sipulisilppu pannulla pienessä öljytilkassa
300 g jauhelihaa (naudan rotukarjajauhista oli tämä)
2 munaa
runsaahkosti rouhittua mustapippuria, jauhettua valkopippuria, maustepippuria ja maun mukaan suolaa
Täytteeseen n. 1/2 pakettia Koskenlaskijaa (n. cm:n paksuina viipaleina, jotka vielä puolitetaan)
Laita korppujauhot, kerma, mausteet ja rikotut munat kulhoon odottamaan, että korppujauhot turpoavat (taisi olla n. 1/2 tuntia ja). Sekoita kaikki ainekset ja paista pannulla pikkuruinen koekakkara ja maista. Lisää tarvittaessa kermaa/mausteita tms.
Paista n. 200 C uunissa keskitasolla leivinpaperin päällä kypsiksi (olisiko ollut puolisen tuntia. Nämä pyyt vähän falskasivat ja juustoa valui ulos, mutta nostelin ne sellaisenaan kastikkeeseen noiden valumajälkien kanssa.
Kastike tehtiin tällaisesta pussista, mutta ihan tavallisen ja kermaisen ruskean kastikkeen varmaan osaa jokainen tehdä.
Olen aina sanonut, että minä en osaa tehdä pannaria, enkä lihapullia, mutta tämä "pyytaikina" onnistui ihan yli odotusten, ja oli sopivan pippuristakin vielä. Pannarin tekoakin olen opetellut, mutta sitä ei ollut tarjolla tänään, ehkä sitten huomenna.
Näitä pyitä valmistettiin (ja syötiin) yhdessä erään herrashenkilön kanssa, jonka suu napsasi vielä näitten perään koko loppuillan 😀. Huomiseksikin niitä vielä jäi. Tarjoa höyrytettyjen perunoide/perunamuusin/basmati- tai jasmiiniriisin/pastan kera. Meillä oli höyrykypsennettyjä perunoita ja juurespaloja + salaattia.
Hankin tämän siksi, että nenänpieleni punoittavat jatkuvasti ja nyt talvella asiaa on pahentanut niisteleminen.
Kyseessä on siis vihertävä voide, joka kyllä minun ihollani valitettavasti tuntuu liian tummalta, ja jopa hiukan ruskeasävyiseltä. Vai mitä olette mieltä?
Olen tätä asiaa nyt tässä "mutustellut" muutaman päivän... Nyt kun noitten kuvien ottamisen jälkeen pyyhin kämmenselkääni paperinenäliinalla, se yhtäkkiä näyttikin ihan hyvältä.
Pysyvyys on ainakin ihan loistoluokkaa, kun kämmenselkä paperinenäliinalla hankaamisen jälkeenkin näyttää edelleen tältä, vaaleampi lätiskä erottuu selkeästi. Ehkäpä sitä ei vaan saiai hölvätä iholle kovin paksua kerrosta.
Kokeilin jo sekoittaa sitä meikki- ja peitevoiteeseenkin nenänympäryksiä varten, ja sitenkin se toimi paremmin kuin paksu kerros.
Voidetta suositellaan myös käytettäväksi primerinä, jolloin se lisää päälle laitettavien meikien peittävyyttä. ja tosiaan avainsana on ohut kerros.
Tämä voide sisältää 25spf:n, eli auringonsuojakertoimen. Ainesosista täytyy mainita ksteuttava glyseriini, ihoa hoitava rohtosammakonputkiuute. Silikoneja ja erilaisia pigmenttejä löytyy sekä iholle hehkua antavaa micaa, ja hämmästyksekseni INCI:n keskivaiheilla heti tuon rohtosammakonputken jälkeen on myös talkki. Ilmankos voide näyttää iholla mattaiselta - tosin silikoneista lähinnä johtuen jauhoista vaikutelmaa ei tule.
Pelkällä vedellä tämä ei myöskään ihosta mihinkään lähde, eikä muuten lähtenyt tuosta kämmenselästä saippuankaan kanssa.
Nyt ei tarvitse mennä risteilylle shoppaillakseen! Suosittelen tilaamaan Tallinkin verkkokaupan mainoskirjeen, sillä siellä on usein -30% tarjouksia, ja ennestäänkin hinnat ovat aika edulliset.
Tällä kertaa tilaukseen lähti K18-hiustenhoitoainetta, Biotopik-merkkistä voidetta silmäkulmien hienoisiin harakanvarpaisiin, ja kolme Erborianin voidetta, joista CC-voide onkin ennestään tuttu.
Näistä muista (Erborian CC Red Correct À La Centella Asiatica Soothing Perfector ja Erborian Skin Hero au Ginseng Bare Skin Perfector).
Tässä nyt vain pieni mainostus tästä verkkokaupasta, näistä ostoksista tulee lisää omi apostauksiaan, kunhan ehdin testata.
Nyt on hiukan ollut joulukiireita, joten tässä vaan pieni postaus, en ole teitä unohtanut 😊.
Kas kun en aiemmin ole tästä muistanut kirjoitella, monta tuubia on tullut tätä käsikosteuttajaa käytettyä. Toissapäivänä korkkasin taas yhden.
Käsivoiteitten suhteen olen todella valikoiva. Tämä The Chemistry Brandin HA3 Hand Hydrator tuntui ensin aika heppoiselta, sillä se on kevyt voide, joka kuitenkin sisältää paljon hyviä aineita, kuten useita eri molekyylikokoja hyaluronihappoa, brasilialaista acaiuutetta (tämä on muuten tarkemmin INCIä katsottuani öljynä, ei marjauutteena, joten en osaa sanoa antioksidattisista vaikutuksista mitään), mangovoita ja inca inchiä öljynä sekä pehmentävää babassuöljyä. Muista ainesosista mainittakoon kosteuttava glyseriini, ihoa hoitava glukonolaktoni, kosteuttava natrium PCA, kosteutta sitovia sokereita (fruktoosi, maltoosi, trehaloosi eli sienisokeri), lesitiini, skvalaani, nrauhoittavaa allantoiinia ja hyvinkin mielenkiintoinen aine, Pseudoalteromonas-bakteerien käymistuote.
Tästä viimeisestä sanooa INCIdecoder seuraavaa:
"Bioteknisesti johdettu ainesosa, joka tuotetaan kylmässä Etelämantereella elävän meribakteerin käymisellä. Valmistajan tietojen mukaan sillä näyttäisi olevan kaksi erilaista sarjaa hyödyllisiä ominaisuuksia:
Se saattaa auttaa suojaamaan ihoa kylmän sään aiheuttamalta kuivuudelta ja punoitukselta ja edistää ihon uudistumista ja ihon pinnan tasoittumista stimuloimalla ihon proteiinisynteesiä. Tarkemmin sanottuna nämä proteiinit ovat tyypin I ja IV kollageenia ja elastiinia, jotka kaikki ovat erittäin tärkeitä ryppyjen ehkäisyyn nuorekkaan näköisen ihon kannalta (tosin nämä tulokset ovat peräisin vain in vitro -testeistä, eivätkä ne välttämättä päde elävään ihmisen ihoon)." (varsin vapaa käännös tämä ja on tosiaan muistettava, että in vitro -tutkimukset eivät välttämättä todista tehoa elävän ihmisen iholla)
En nyt listannut ihan kaikkia ainesosia ainakaan sieltä häntäpäästä, jossa pitoisuudet saattavat olla todella pieniä.
Kauanpa tätäkin postausta piti mutustella, mutta ihan kelpo käsikosteuttaja tämä on, vaikka ohuehkolta tuntuukin! Eikä ihan riko pankkiakaan.
Sitten pieni kyssäri: Kuinka moni lukijoista käsivoidetta käsiin hierottuaan pyyhkiin kämmenet polviinsa?
Minä teen näin aina. Syy siihen on se, että joskus Rio de Janeirossa hotelliaamiaisella näin naisihmisen, jolla oli takuulla maailman ryppyisimmät polvet. Naamassaan taas oli vähemmän juonteita. Silloin vaan päätin, että omat polveni eivät kyllä takuulla tule koskaan olemaan tuon näköiset, joten niitä voidellaan säännöllisesti 😁.
Turkuun sitten viimein saavuin viime yönä, Saksassa juna oli vain hiukan myöhässä (n. 15 min*) ja sain vielä hinattua mukana tavarani (2 x 23 kg ruumalaukut, 8 kg repun ja ison käsilaukun). Selkää särkee moisen ponnistuksen takia.
Mutta ei se mitään, ketuttaa vaan tämä Suomen talvi, tosin täällä ei ole (ainakaan vielä) paljoa lunta.
Tänään oli kokkauspäivä. Mies on erittäin hyvä ruoanlaittaja, mutta kuten meillä kaikilla, repertuaari kummasti suppenee vuosien varrella, joten ajattelin, että näin ex-keittokirjailijana voisin olla konsulttina näinkin yksinkertaisen kuin makaronilaatikon valmistuksen kanssa. Uudet ruokavinkithän ovat aina kaikille tervetulleita.
Ja hyvää tuli, palttiarallaa seuraavalla reseptillä, johon EI keitetä makaroneja etukäteen.
Helppo makaronilooda kahdelle
200 g jauhelihaa (tai jotakin vegevastaavaa, kuten nyhtökauraa)
n. 2 dl makaronia
3 dl maitoa
1 muna
1/3 pakettia Koskenlaskijajuustoa kuutioina
(sipulisilppua - me emme käyttäneet tätä koska joku ei pidä sipulista)
Mausteita maun mukaan, kuten valko- tai mustapippuria, basilikaa, paprikaa...
Kuullota sipulisilppu ja ruskista jauheliha. Sekoita maito ja muna ja mausta seos.
Sekoita voidellussa uunivuoassa kaikki ainekset ja paista 200°C uunissa noin tunti. Sekoittele välillä, sillä raa'at makaronit helposti painuvat vuoan pohjalle. Lisää maitoa tarvittaessa.
Tomaatticoulisin saattelemana tarjoiltu looda oli muuten herkullista!
Btw... Teen itse usein "makaronilaatikon" korvaten makaronit kuutioidulla kesäkurpitsalle. Eräs ystäväni, pienten lasten äiti, valitti joskus, että muksut eivät halua syödä mitään, missä on yhtään mitään vihreää, ja söisivät pelkkää makaronia.
Laitoin koko porukalle kerran "makaroniloodaa", jossa ei siis ollut makaronia, mikä oli korvattu kuoritulla kesäkurpitsalle. Se syötiin hyvällä halulla, eikä valituksia tullut perheen junioreiltakaan! Kukaan ei hoksannut laatikossa olevaa jujua... 😆.
Voihan tähän upottaa helposti muitakin kasviksia, mukaanluettuna paprika ja tomaatti.
Ainoa juttu, mitä tätä laatikkoa tehtäessä on huomioitava, on se, että kesäkurpitsa itsessään on vetistä, joten munamaitoon pitää lisätä n. 1-2 munaa per 1 dl maitoa.
* Tähän junan pieneen myöhästymisaikaan ihan vaan selvennyksenä, että Saksan rautatieyhtiö, Deutsche Bahnhan on todella kuuluisa alituisesta epäluotettavuudestaan ja peruutuksistaan, etkä voi koskaan olla varma edes pääsystä määränpäähäsi, siksi halusin kertoa ilouutisen näinkin vähäisestä myöhästelystä kuin 15 minuuttia 😆.
Saksa on kyllä totisesti täynnä dupeparfyymien valmistajia. Silmäni osuivat taannoin brändiin nimeltä Magic Parfume / Magisches Perfume, ja kun oli taas alennuksia, hankin tuoksuteltaviksi kaksi Tom Fordin kopiota.
Nämä kaksi eivät olleet samaa tymäkkää Tom Ford -laatua, jota aitoina saisi, mutta kyllä näissäkin riittää nuuskuteltavaa. Tarkastellaanpa niiden tuoksumaailmaa hiukan.
Tuoksut on nimetty numero- ja kirjainsarjoin. Vasemmalla on 111W, eli sen pitäisi olla kopio Tom Fordin Velvet Orchid -tuoksusta. Alkuperäinen lanseerattiin vuonna 2014 ja se on - toisin kuin monet Tom Fordin tuoksuista - naisille tarkoitettu, eikä unisex-tuoksu.
Kuvakaappaus: Magische Perfume
Tässä ovat tuoksunuotit (kuvakaappaus on Fragraticasta). Pidän tästä.
Tuoksussa on jännä sekoitus ihan ensin nenään tunkevaa rommia ja hunajaa, ripauksella bergamottia. Keskituoksussa tunnen puuterisen heliotroopin ja hyasintin höystettynä ruusulla, orkidealla, narsissilla, magnolialla ja appelsiinkinkukilla. Pohjalla on mm. vaniljaa, perunbalsamia, santelipuuta ja labdanumia.
Sitten tämä vasemmanpuoleinen, eli 057W, joka on kopio Tom Fordin Black Orchid -tuoksusta.
Kuvakaappaus: Magische Perfume
Tämä on myös naisten tuoksu, joka on Givaudanin parfymöörien luoma. Se lanseerattiin jo 2006. Katsotaanpa tuoksunuotteja, jotka on taas kaapattu Fragranticasta.
Tämä on todellakin ihan erilainen kuin tuo kukkainen Velvet Orchid. On tässä tosin kukkiakin, mutta tryffeli sekoittuu gardeniaan, mustiin viinimarjoihin, ylang-ylangiin, jasmiiniin, bergamottiin, mandariiniin ja Amalfin sitruunaan.
Keskivaiheilla on orkideaa, mausteita ja enemmän kukkia.
Pohjalla on mm. tymäkkää meksikolaista suklaata, patsulia, vaniljaa, suitsuketta vetiveriä ja valkoista myskiä.
Tämä tuoksu tuo jotenkin mieleen Carolina Herreran Good Girl, joka mielestäni oli aika sekamelska. Kirjoittelin siitä aiemmin täällä. En tykkää oikein siitä, enkä tästä, mutta tuo ensiksi tässä postauksessa esitelty tuoksu oli kiva. Siinä tuoksun eri elementit eroittuivat selvemmin kuin tässä (tai tuossa Good Girlissä).
Tarkastellaanpa tänään kahta silmänympärysvoidetta. Toinen ohuenlainen, toinen paksumpi ja rasvaisempi. Omasta preferenssistäni sy-voiteiden suhteen kerroin aiemmin täällä.
Korealaista, 3W Clinic Snail Eye Creamia kohtaan oli suuria odotuksia. Muttamutta...kun tätä laittaa iholleen, saa odottaa sen kiristelevän hetken päästä. Rasvojahan tässä ei juurikaan ole, se näkyy jo voiteen ohuehkosta ulkoasusta, tosin se ihoa uudistava etanaseerumihan tässä on pääosassa. INCI-listasta voi poimia kärkisijoilla olevan glyseriinin ja tuon etanaliman.
Onhan siinä muitakin hoitavia aineksia, mutta ainakin minun kasvoilleni tämä on turhan kevyt tuote.
Sitten taas puolalaiseen kosmetiikkaan. Dr Irena Erisin Lumissima -voide taas sijoittuu likelle kärkikastia. Tämä voide on rasvaisempaa ja paksumpaa. Sekä kalliimpaa kuin tuo ensin mainittu 3W Clinicin voide.
Se sisältää kosteuttavien glyseriinin ja natriumhyaluronaatin lisäksi mm. mustaherukansiemen- ja auringonkukkaöljyä sekä kosteuttavaa ja rauhoittavaa allantoiinia, Seesaminsiemenallergikoille tämä ei sovi, mikä huomautettakoon erikseen, sillä se sisältää seesaminsiemenuutetta.
Tämä voide on ihan kelvollista verrattuna tuohon W3 Clinicin voiteeseen.
*****
Oltiin eilen brittiystäväni Clairen kanssa taas Aachenin joulumarkkinoilla. Kylläpä siellä oli porukkaa!
Halusin ostaa Aachen-aiheisen lasilyhdyn. Minulla on samanlainen kotona Baselin joulumarkkinoilta ostettu sellainen, Basel-motiivilla ja halusin sille parin. Mutta kylläpä joutui miltei kyynärpäitä käyttämään, että pääsi kojun tiskiä edes lähelle! Tuikkulyhtyni sitten viimein kyllä sain.
Kuvassa siis lyhty ja lyhdyssä Aachenin kuuluisa katedraali. Todella kaunis lyhty, kun tuikun sinne sisälle sytyttää.
Aikamoista jouluhulluutta siis ilmassa täällä. Lähden keskiviikkona Suomeen ja muuten metsästin sitä Dubai-suklaatakin tuliaisiksi (aiempi postaus aiheesta löytyy täältä). Hoksasin sitä naapurissa olevan kioskin tiskillä pari viikkoa sitten, mutta en ostanut. Lindtin uutiskirjeen mukaan sitä sai 4.12. alkaen 27:stä eri Lindtin liikkeestä Saksasta. 100 levyä per kauppa...ostorajoitus 1 levy per asiakas. No eihän niitä enää ollut jäljellä eilen tuossa entisen asuinpaikkani alakerrassa olevassa kaupassa.
Toissapäivänä kävin Hollannissa shoppailemassa ja marketissa oli Dubai-suklaasta tehtyjä suklaapötköjä, 10 eur kappale. Otin kaksi ostoskoriini, mutta kassajonossa ajattelin, että hyvänen aika, mikä hinta noilla oikein on! Laitoin ne takaisin hyllyyn ja ajattelin, että menenpä sen naapurin kioskin kautta kotiin ja ostan sieltä (samanlaiset levyt olivat World of Sweetsin nettikaupassa alle 8 eur). No eipä niitä sitten ollut naapurin kioskissakaan enää jäljellä, ja tiskin takana ollut nuori nainen voivotteli, että "niitä on jo tilattu monta kertaa lisää, mutta kun ne viedään käsistä, nyt taas odotellaan uutta satsia".
World of Sweetsistä ne ovat loppu, mistään ei niitä näy saavan. Ehkä menen huomenna sinne Lindtin tehtaanmyymälään katsomaan.
Tai sitten menen taas Hollannin puolelle ja ostan yhden Dubai-suklaapatukan kympillä, jos niitäkään nyt enää ensi viikolla on siellä.
Maailmassa on kyllä ihan suorastaan sekopäisiä perinteitä, ja tässä yksi sellainen, joka tapahtuu juuri tänäänkin, eli 5.12.2024 täällä Saksassa. Postauksen pohjana on käytetty julkaisuja The Local.de:ssä 2.12.2024 ja Deutsche Welle:ssä 12.12.2024.
Kuvakaappaus: Deutsche Welle
Saksan Borkumissa yritetään lopettaa vuosisatoja vanha perinne, jossa nuoret miehet hakkaavat naisia takapuoleen lehmänsarvilla Klaasohm-festivaalin aikana.
Huomenna, 6.12. on Pyhän Nikolauksen päivä, jonka useimmat saksalaiset yhdistävät harmittomaan perinteeseen: Lapset jättävät puhdistetut kenkänsä ulko-oven viereen joulukuun 5. päivän iltana, ja seuraavana aamuna he odottavat löytävänsä kenkänsä täynnä pieniä lahjoja ja herkkuja, jotka Nikolaus on tuonut.
Saksassa on kuitenkin alueita, kuten Baijeri, jossa joulupukin kaltaisella hahmolla, Pyhällä Nikolauksella, on ilkeä apuri, Krampus. Karvaisella paholaisella on eri nimet eri alueilla, ja se on osa kansanjuhlia, joihin liittyy pelottavia pukuja ja kulkueita.
AI:n generoima kuva: Pixabay
Myös Klaasohm-juhla on myös Pyhän Nikolauksen perinne, jota vietetään joka vuosi joulukuun 5. päivän yönä Pohjanmeren saarella Borkumissa, jossa asuu yli 5 000 ihmistä.
Klaasohm-festivaali, jota on vietetty saarella jo lähes kahden vuosisadan ajan, oli juuri keskipisteenä skandaalissa.
Tämä villi katujuhla järjestetään Nikolauksenpäivää edeltävänä aattona 5. joulukuuta, ja siihen kuuluu juomista, tanssia ja karnevaalimaisia pukuja. Osana juhlallisuuksia pieni joukko miehiä pukeutuu krampusmaisiksi Klaasohmin hahmoksi naamioitumalla turkiksilla ja höyhenillä päällystettyihin suuriin kypäriin.
Miesten ”apulaisten” ympäröimänä ryhmä hurjastelee kaupungin halki, metsästää nuoria naisia kiinni ja pieksee heitä lehmänsarvilla takapuoleen.
Perinteen väitetään juontavan juurensa valaanpyynnin ajoilta, jolloin miehet palasivat pitkän merellä vietetyn ajan jälkeen ja yrittivät vahvistaa jälleen valta-asemaansa yhteisössä. Nimi Klaasohm puolestaan on yhdistelmä hollanninkielisestä Pyhän Nikolauksen nimestä (”Klaas”) ja sanoista ”Ohm”, jotka tarkoittavat setää tai kunnioitettua vanhempaa hahmoa vanhassa saksankielessä.
Tänä vuonna eräs suosittu tapa itäfriisiläisellä Borkumin saarella herätti kuitenkin raivoa koko maassa sen jälkeen, kun ARD:n poliittinen uutisohjelma Panorama ja SRTG_F kertoivat siitä.
Panorama-raportissa lukuisat naiset kertoivat henkilökohtaisia kokemuksiaan väkivaltaisesta perinteestä, mukaan lukien siitä, että heille jäi tuskallisia jälkiä ja mustelmia seuraavina päivinä. Raportti, jota on katsottu YouTubessa noin 880 000 kertaa, sisälsi myös kuvamateriaalia, jossa nuoria naisia on pidetty aloillaan ja hakattu jalkoihin ja takapuoleen festivaalin aikana.
Myöhemmin eri-ikäiset Klaasohmit haastavat toisensa eräänlaiseen painiotteluun. Tämä tapahtuma on varattu saaren asukkaille, joten turistit tai toimittajat eivät saa seurata sitä.
Video aiheutti katsojien keskuudessa närkästystä, ja eräs kuvaili perinnettä ”sairaaksi” ja lisäsi: ”Olen todella järkyttynyt siitä, että tällaista tapahtuu täällä Saksassa ja että useat tahot vaikenevat siitä.”
”Mikä kauhea perinne”, eräs katsoja kommentoi sosiaalisessa mediassa. ”Kuinka syvään juurtunut naisten sorto onkaan edelleen.” Alla WDR:n vähän yli kolmen minuutin klippi, jossa on haastateltu muutamaa ihmistä Kölnissä ja näytetään pieniä pätkiä myös Borkumissä salaa kuvatuista pieksemisistä.
Juhlat jatkuvat yöhön. Toimittajat kuvaavat salaa ryhmää niin sanottuja ”sieppaajia”, jotka jahtaavat naisia ja pitävät heitä kiinni, kun Klaasohmit lyövät heitä lehmän sarvella takapuoleen. Ympärillä olevat ihmiset, myös lapset, hurraavat, kun yhtä naista lyödään.
Miten saarelaiset ovat reagoineet?
Kasvavan mediamyrskyn edessä 5 000 asukkaan saaren pormestari Jürgen Akkermann puolusti vuosikymmeniä vanhaa tapaa ja väitti, että uutisointi antaa vääristyneen kuvan festivaalista.
”Mielestäni raportointi on puolueellista ja epäilyttävää”, hän sanoi DPA:lle. ”Tämän arvion jakavat monet saaren asukkaat.”
Akkermannin mukaan videolla vain näytettiin muutama henkilö käyttäytymässä huonosti, eikä sitä ”voida missään tapauksessa käyttää todisteena siitä, että saarella suvaitaan väkivaltaa, kuten raportissa annetaan ymmärtää”.
Todistajat ja uhrit todistavat nimettöminä, koska he pelkäävät seurauksia.
NDR:n raportti sisältää nimettömiä haastatteluja kolmelta naiselta ja yhdeltä saaren entiseltä miespuoliselta asukkaalta, jotka ovat osallistuneet rituaaliin ja tuomitsevat sen nyt.
Naiset kertovat, että heidät kasvatettiin lapsina uskomaan, että kyseessä oli jännittävä piiloleikki, joka oli osa saaren asukkaiden yhteistä identiteettiä, minkä vuoksi he osallistuivat rituaaliin vapaaehtoisesti teini-ikäisinä - mutta lopulta se oli hyvin tuskallinen kokemus.
Jopa Borkumista lähtenyt nuori mies ei vieläkään voi näyttää kasvojaan kameralle, sillä hän pelkää, että rituaalin arvostelusta voisi koitua kielteisiä seurauksia hänen perheelleen: ”Jos Borkumilla puhuu avoimesti siitä, että haluaa tämän loppuvan, hänelle sanotaan, että hän ei ymmärrä festivaalia, että hän ei kunnioita perinnettä ja että hän jotenkin taipuu [saaren] ulkopuolelta tulevaan paineeseen”, hän sanoo.
NDR:n toimittajat pyysivät saaren asukkaita kommentoimaan rituaalia. Monet niistä, jotka ensin suostuivat puhumaan, vaativat myöhemmin, että heidän kommenttinsa poistetaan raportista ennen sen lähettämistä.
Järjestetäänkö Klaasohm vielä tänä vuonna?
Klaasohm-festivaali järjestetään tänäkin vuonna tavalliseen tapaan joulukuun 5. päivän yönä, mutta tällä kertaa ilman ”hakkaavaa” perinnettä.
”Olemme yhteisönä päättäneet selvästi jättää tämän perinteeseen kuuluvan näkökohdan taaksemme ja keskittyä siihen, mistä festivaalissa todella on kyse: saarelaisten yhteenkuuluvuuteen”, Borkumer Jungens sanoi lausunnossaan.
”Klaasohmin pitäisi olla festivaali, joka heijastaa tämän päivän arvoja. Väkivallalla, missä muodossa tahansa, ei ole sijaa tavoissamme.”
Saaren poliisi ilmoitti myös noudattavansa nollatoleranssia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan ja kehotti pahoinpitelyn uhreja tekemään rikosilmoituksen.
”Kenen tahansa uhriksi joutuneen ei pitäisi pelätä”, poliisin edustaja sanoi Rheinische Postille. ”Suhtaudumme asiaan hyvin vakavasti.”
Poliisin mukaan pahoinpitelyn tai vakavan ruumiinvamman kaltaisista rikoksista voi tehdä rikosilmoituksen poliisille jopa 20-30 vuoden kuluttua tapahtumasta.
Traditiolla on kuitenkin puolustajansa
Festivaalia järjestävä Borkumer Jungens (Borkumin pojat) -yhdistys vastasi kiistaan ja väitti, että NRD:n raportti ”antaa vääristyneen kuvan ja sisältää lukuisia journalistisia epätarkkuuksia”.
Yhdistys myönsi kuitenkin kieltäytyneensä haastattelupyynnöstä toimittajille, jotka olisivat voineet auttaa selvittämään nämä ”epätarkkuudet”.
Kiistan keskipisteenä olleen väkivaltaisen perinteen osalta yhdistys otti kuitenkin sovittelevamman sävyn.
”Otamme nimenomaisesti etäisyyttä kaikenlaiseen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja pyydämme anteeksi menneiden vuosien historiallisia tekoja”, järjestö sanoi lausunnossaan. ”Emme voi kiistää, että tämä oli osa festivaalia menneisyydessä.
”Tämä osa perinnettä ei kuitenkaan ole koskaan muodostanut festivaalin ydintä, vaan se oli vain minimaalinen osa, joka on viime vuosina lähes kokonaan poistettu.”
Tiedotusvälineiden huomiosta huolimatta yhdistys korosti, että perinne ei ole ”mikään turistifestivaali”, ja sanoi, että heidän ensisijaisena tavoitteenaan on suojella paikallista kokoontumista ulkopuoliselta sekaantumiselta ja kaupallistamiselta.
Sunnuntaina noin 200 bochumilaista (siis Bochumista, ei Borkumista) naista kokoontui myös osoittamaan mieltään kiistellyn perinteen säilyttämisen puolesta. Mielenosoittajat pitelivät valkoisia banderolleja, joissa luki ”Emme anna Klaasohm-festivaalin mennä pilalle”, kun he kävelivät kaupungin läpi puhaltaen lehmänsarviin.
Tämä jäi epäselväksi, että pitäisikö noitten bochumilaisnaisten mielestä naisten pieksemisen jatkua. Ihmettelen vaan, että se on saanut jatkua jo näinkin pitkään ja että asiaan on vasta nyt havahduttu.
Kaikkea sitä pitääkin kokeilla... Jos muistatte, olen aiemminkin valittanut, että oikea yläluomeni roikkuu - mutta ei niin paljoa, että ne leikattaisiin julkisella.
Mutta mitä muita jippoja sitten olisi tarjolla? Esim. korelaisilla on teippejä ja liimaa, jolla saada aikaan selkeämpi luomivako.
Noita teippejä en ole kokeillut, mutta ihan uteliaisuuttani hankin kokeeksi tähän tarkoitettua liimaa.
Pakkauksen mukana ei tullut mitään ohjetta, joten sain kaivaa sellaisen Youtubesta:
Ahaa, nyt ymmärrän, mitä pakkauksen mukana tulleella "haarukalla" tehdään!
Mutta mikä oli tulos? Hiukan huonoja kuvia taas tuli tässä pimeydessä....
Ennen...
...ja jälkeen ekan yrityksen.
Onhan siinä ehkä hiukan eroa. Ehkä harjoittelulla hyvä tulee.
Se kyllä täytyy sanoa, että silmäluomen tökkiminen tuolla haarukalla toi hieman päänsärkymäisen olon. Sellainen borderline-päänsärky.
En siksi aio yrittää enää tänään uudelleen. Päivitän toki postausta, jos tulokset osoittautuvat paremmiksi kuin tämä, joka ei ollut mitenkään hurrattava.
Ehkä ne tarrat toimivat paremmin? Alla vielä pieni videoklippi niistä ja niiden käytöstä
