tiistai 16. maaliskuuta 2021

Koronarokotteet, veritulppariski ja muuta niiden turvallisuudesta

Suomessa velloo näköjään keskustelu Astra Zenecan koronarokotteen turvallisuudesta. Joidenkin väitteiden mukaan se aiheuttaisi veritulppia. Aina pitää mennä loppukäyttäjän turvallisuus edellä, ja monet maat ovat lopettaneet kyseisen rokotteen käytön. Mutta onko tämä ylireagointia?

Jos nyt katsotaan epidemiologiselta kannalta veritulppien esiintyvyyttä, niin se on 1-2 korkeintaan per 1000 henkilöä (vuodessa - siis tämä ilman rokotetta). Tämä tieto löytyy ihan asiallisilta tahoilta kun googletat hiukan. Nyt on sitten rekisteröity 11 maaliskuuta mennessä 30 veritulppaa noin viiden miljoonan jo rokotetun keskuudessa. Jokainen varmaan osaa laskea, että joku tässä ei täsmää.

Lähde: researchgate.net

Ilmaantuvuus nousee, kun mennään vanhempiin ikäryhmiin. Syitä voi olla moninaisia: ylipaino, liikkumattomuus, korkea verenpaine, tupakointi ja vajavainen nesteytys, esimerkiksi. Täältä muuten löytyy hyvinkin kansantajuinen artikkeli veritulppien ehkäisystä, kannattaa lukea. Todennäköisin syy on vanhempien ikäryhmien ensioikeus. 

En ihan ymmärrä tätä hysteriaa, mutta jos on taipumus veritulppiin, se ehkä kannattaisi ilmaista rokottajalle heti, kun aika on varmistettu.

Lääkkeistä, kuten rokotteistakin tutkitaan kyllä joka ikinen sen käytön aikana tapahtunut juttu. Vaikka nyt sitten sattuisit liukastumaan saatuasi valmistetta ja katkaisemaan koipesi. Niiden tapahtumien kausaliteetti arvioidaan huolella, ja se tapahtuma kirjataan tietokantaan. Jos samanlaisia tapahtumia alkaa tulla useita, silloin voidaan asiaa tarkastella lähemmin, kuten esim. siinä valossa, että aiheuttaako ko. valmiste esimerkiksi huimausta, joka saa aikaan kaatumisen?

Eräässä minun tutkimuksessani oli mummu, joka tuli tutkimusvastaanotolta, ja hänen päästyään kotiinsa, tipahti kattotiili päähän ulko-ovella ja hän joutui sairaalaan. Kyllä, tämäkin analysoitiin, ilmoitettiin viranomaisille ja liitettiin tietokantaan kausaliteettiarvion kanssa. Se lienee siellä edelleen.

Kuulen myös useasti arviota siitä, että nämä koronarokotteet ovat häthätää kyhättyjä ja ennen aikojaan hyväksyttyjä käyttöön. Se ei pidä paikkansa. Tietääkseni joskus aikoinaan H1N1 (sikainfluenssarokote) hyväksyttiin faasi 2:n jälkeen, mikä oli virhe. Markkinointilupaahan varten pitää läpäistä kunnialla ja sääntöjen mukaan kaikki faasit 1-3. 

Nämä nyt hyväksytythän rokotteet ovat sen tehneet.

Oletko sinä peloissasi rokotteiden takia tai tarvitsetko lisää tietoa?

4 kommenttia:

  1. Hyvä, asiallinen ja tarpeellinen kirjoitus. Otan mielelläni rokotteen sitten kun sen saan. Eeva E

    VastaaPoista
  2. Mua ei rokotteet pelota. Luotan, että ne tehdään kunnolla.

    VastaaPoista

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua!