Päiväristeily Rein-joella Kölnistä Monheimiin ja takaisin

Tulipa sitten kuuma päivä risteilylle, pitkästi päälle +30 C. Joella onneksi tuuli, mikä viilensi olotilaa.

Paattina oli Ms RheinVision, joka olikin hiukan erilainen kuin se laiva, jolla rieteilimme ystäväni kanssa viime syksynä. Tässä ei tietenkään ollut hyttejä.

Meitä oli noin 160 risteilijää, ja ohjelmaan kuuluin buffettilounas.

Jouduin (pääsin) viiden suulaan saksalaisen pöytään. Näiden kanssa seurustellessa saikin koko päivän kestävän kielikylvyn, joten kuvien ottokin jäi aika vähäiselle. Yksi näistä saksalaisista oli Peter, ilmeisen tunnettu näyttelijä Saksassa. 

Ruoka oli harvinaisen hyvää, varsinkin kalavaihtoehto lämpimästä pöydästä. Sitä piti oikein hakea lisääkin.

Laiva lähti ensin hämmentävästi väärään suuntaan ja kääntyi sitten. Näin saimme hyvän kuvan Kölnistä. Hohenzollernbrücken vieressä toisella puolella Deutzissa on hotelli Hyatt (tuo ruskea leveä rakennus), jossa viruin joskus toistakymmentä vuotta sitten, kun lähdin muka päivän kokoukseen ja piti olla seuraavana päivänä Lontoossa. matka venyi hiukkasen pidemmäksi Islannin tuhkapilven takia ja köröttelin sittemmin bussilla sieltä Tukholmaan ja siitä minut oli laitettu laivalla Helsinkiin, ei Turkuun. Tästä rulianssista olen kirjoittanut aiemmin tässä postauksessa. Huoneeni oli jossain tuolla keskivaiheilla yläkerroksissa ja kaiholla katselin sieltä joen toisella puolella olevaa katedraalia ja vielä kaihoisammin alla olevaa Biergartenia, aurinko kun porotti silloinkin pilvettömältä taivaalta.

Olisi kiva käydä tsekkaamassa tuo terassi ennen kuin muutan maasta pois.

Hohenzollern-silta ja katedraalin siluetti.

Tapani mukaan kuvailin aurinkokannelta proomuja.

Täällä Monheimissakin on hauskoja liikennevaloja! 

Kuva: Wikipedia

Tyttö ja hanhi. Saksan Monheimissa sijaitsevan hanhi- ja tyttöveistoksen, erityisesti Markus Lüpertzin tekemän "Leda"-veistoksen, tarina juontaa juurensa kreikkalaiseen mytologiaan, ja se on saanut inspiraationsa myös kaupungin perinteisestä tunnuksesta, "Hanhi-Liisasta". (Gänse-Liesel) Veistoksessa on naishahmo hanhen kanssa, ja se viittaa myyttiin Leda ja joutsen. Zeus muutti itsensä joutseneksi ja vietteli Ledan, Spartan kuningas Tyndareuksen vaimon.

Leda. Kuva lainattu täältä. Samasta lähteestä voit lukea lisää teoksesta ja taiteilijasta itsestään.

Vuodesta 1939 lähtien Monheim am Rheinin kaupungin vaakunassa on ollut hanhi, jonka heraldikko Wolfgang Pagenstecher suunnitteli Johann Wilhelm Aschenbroichin vuonna 1791 käyttämän sinetin pohjalta.

Schelmenturm-tornin ohella Gänselieselbrunnen-suihkulähde kaupungintalon edessä on luultavasti Monheimin tunnetuin maamerkki. Tuskin missään paikalliseen alueeseen liittyvässä julkaisussa, kuvapostikorteista PR-esitteisiin, ei ole kuvaa pronssisesta neitokaisesta, jossa on kaksi vettä suihkuttavaa hanhea. Tästä unohtui nyt ottaa kuva.

Kuva: Monheimin kaupunginarkisto.

Vuosina 1695-1743 virassaan toimineen komissaari Johann Peter Aschenbroichin sinetissä on naishahmo, jolla on hanhi ja sen yläpuolella latinankieliset sanat "Nocet esse locutum"

Kaikkien hanheneitojen esi-isä. Se oli ensimmäinen, joka kuvasi piikaa hanhen kanssa, ja se toimi nykyisen Monheimin vaakunan mallina. 

Itse kiertokävely Monheimissa meni hiukan pipariksi hautovan kuuman sään takia. Aurinko porotti, jalat tulivat rakoille alta aikayksikön ja jätin sen kesksn. Puolet meidän ryhmästämme teki samoin ja häipyi omille teilleen.

Gänselieselbrunnen raatihuoneen takana.

Vanhassa kaupungissa liikkui hauska muutamapaikkainen pömpelibussi. Ja kyllä, ei se ollut mikään kuskiton auto.

Schelmenturm

Vanha paloasema.

Paluumatkalla ohjelma oli vapaa.

Pitkin matkaa oli upeita bhiekkarantoja. Tässä joku onnellinen oli tullut veneellä ja lekotteli privaatisti omalla rannallaan.

Vanha roomalainen akveduktikin nähtiin matkan varrella.

Takaisin Kölnissä olimme illansuussa. Viikon päästä uusiksi, ja sillä kertaa matka vie (Feste) Zonsin vanhaan pikkukaupunkiin. Toivottavasti saan sieltä enemmän kuvia kuin tältä reissulta.

Ihan se paras aurinkovoide ja piipahdus suklaanystävien paratiisiin

Kaiketi huomasitte, että lisäsin suosikkilistausta tuonne blogin oikean yläkulmaan? Tähän listaan pääsevät siis vain poikkeuksellisen hyvät kosmetiikkatuotteet. Ne, joita en hevillä toisiin vaihtaisi.

Huomasin tässä rytäkässä, että olin kokonaan unohtanut kirjoitella tästä loistavasta aurinkovoiteesta.

Jos olet ikinä etsinyt aurinkovoidetta, joka on höyhenen kevyt iholla, joka ei ole rasvainen vaan sopii myös meikin alle hyvin, ja jossa on ihoa hoitavia ja kirkastavia ominaisuuksia, se on tämä: Japanilaisen Rohto Mentholatumin valmistama Skin Aqua Tone Up UV Essence.

Netissä sanotaan siitä seuraavaa (vapaa suomennos):

"Tämä voide on kevyt ja hellävarainen iholle, sillä sen koostumus ei sisällä säilöntäaineita eikä mineraaliöljyjä. Se on monikäyttöinen, sillä se tasoittaa ihon sävyä ja suojaa samalla UV-säteiltä, ja se toimii myös samalla vedenkestävänä meikkipohjana." Mikä parasta, tämä ei ole niin rasvainen, että hikisellä iholla alkaisi meikki liukua sen päällä.

Jos ainesosia tarkastellaan, siinä on sekä fysikaalinen, että kemiallinen aurinkosuoja (spf 50+ / PA++++). Iho kirkastuu antioksidanttisen askorbyylifosfaatin avulla, ja kosteutuu natriumhyaluronaatin voimalla.

Näitüä voi hankkia mm. Yesstylestä ja Stylevanan EU -sivuilta ja hinnat 80 g:n isohkolle tuubulle liikkuvat 10-19 euron huitteilla myyjästä riippuen.

*****

Piipahdin tänään taas kaikkien suklaansyöjien paratiisissa, eli Lindtin tehtaanmyymälässä, kun oli niin "kylmä" päivä, ettei tarvinnut kovin pelätä ostosten sulamista (+25 C). Ihan vaan huomautuksena, että lämpötilat ovat täällä huidelleen jatkuvasti kymmentä astetta korkeammalla tätä, eikä silloin todellakaan minnekään suklaaostoksille mennä, kun ostokset sulavat velliksi kassissa.

Dubai-suklaata piti saada. Monet pitävät tätä (liiankin) makeana, mutta minun suussani täyte maistuu lähinnä jopa hiukan suolaiselta. Trendi jyllää kuitenkin edelleen ja toisekseen piti saada noita suklaaseen kastettuja hedelmiä, joita sitten olikin montaa sorttia.

Tuli sitten muuten halpa reissu, sillä irtsarilaareissa ei ollut ollenkaan suuresti himoitsemiani Nougat-suklaita, jotka ovat umpeensa hiukan kuin Mignon-munan massaa.

Laareissa oli kyllä joitain uusia pyöreänmallisia konvehtivariaatioita, mutta en pysähtynyt niitä ihmettelemään sen kummemmin.

Kesäisiä jääsuklaitakin oli uutta lajia: jogurtti-villimarja. Tätä ei tainnut viime vuonna löytyä valikoimista.

Sain minä ne hinkumani Dubai-suklaapatukatkin. Puolet jo syötykin. Alennuksessa olivat.

Kassalla kanta-asiakaskortti päästi skannatessani kummallisen äänen. Myyjä riensi hakemaan laatikon, josta sain valita arpajaisvoiton (sehän se pimpahdus oli). Hämmentyneenä valitsin pussillisen konvehteja.

Olin ihan tyytyväinen, kolmea sorttia suklaakonvehteja muiden ostosten lisäksi, eikä tämä maksanut mitään.

Huomenna kellun Reinin aalloilla koko päivän. Tosin paatilla, enkä uiden. Raporttia seuraa.

Tänään on Sommersonnenwende Saksassa

Tämä saksankielinen sana merkitsee vuodenaikojen vaihtumista ja vuoden pisintä päivää.

Die Sommersonnenwende, on saksankielinen termi kesäpäivänseisaukselle. Tämä on päivä, joka merkitsee kesän meteorologista alkua Saksassa ja pohjoisella pallonpuoliskolla.Vaihtoehtoisia nimiä päivälle ovat Sommer Solstitium, joka tulee latinankielisestä termistä, ja Mittsommer.

Kuten niin monet muutkin hienot saksankieliset sanat, myös kesäpäivänseisausta kuvaava termi on yhdyssana, joka voidaan kääntää varsin kirjaimellisesti. Se koostuu kolmesta yksinkertaisesta sanasta: Sommer (kesä), Sonnen (aurinko) ja Wende (käänne).

Kesäpäivänseisauksen saksankielisen nimen tarkoituksena on siis muistuttaa siitä, että aurinko päättää matkansa taivaalla pohjoiseen ja reitti kääntyy toiseen suuntaan. Kesäpäivänseisauksen aikana maapallon pohjoinen pallonpuolisko on siis kallistunut kohti aurinkoa. Tämän seurauksena aurinko ei laske lainkaan napapiirin yläpuolella, ja pohjoisella pallonpuoliskolla nähdään vuoden lyhin yö.

Kuten varmaan arvaatkin, talvipäivänseisauksen nimi on die Wintersonnenwende.

Tunnistat ehkä termin Wende toisesta yhdyssanasta, joka on saanut viime vuosina melko paljon huomiota - Energiewende, joka tarkoittaa energiamurrosta, on myös käytetty kuvaamaan Saksan laajoja suunnitelmia fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseksi.

Kesäpäivänseisaus osuu yleensä 21. tai 22. kesäkuuta. Tänä vuonna se osuu lauantaille 21. kesäkuuta.

Miten ”die Sommersonnenwende” -tapahtumaa vietetään Saksassa?

Ihmiset ovat huomioineet ja juhlineet kesäpäivänseisausta jo tuhansien vuosien ajan.

Arkeologien mukaan jo kivikautiset kulttuurit pystyivät määrittämään päivän. Tästä löydettiin todisteita vuonna 2004 Goseckista Sachsen-Anhaltin osavaltiosta löydetystä 7000 vuotta vanhasta aurinko-observatoriosta.

Germaanisten heimojen keskuudessa kesäpäivänseisausta vietettiin pakanallisilla kansanjuhlilla, joihin usein kuului tulirituaaleja.

Alueen kristillistymisen jälkeen katolinen kirkko yritti turhaan poistaa pakanalliset auringonseisausperinteet - lopulta se nimesi päivän Johannes Kastajan muistopäiväksi (24. kesäkuuta)  ja otti tulen Jeesuksen Kristuksen symboliksi. Tämän takia päivää kutsutaan Suomessakin juhannukseksi, Johannes Kastajan päiväksi.

Germaanisten heimojen keskuudessa kesäpäivänseisausta vietettiin pakanallisilla kansanjuhlilla, joihin usein kuului tulirituaaleja.

Suurin osa alkuperäisistä auringonseisausperinteistä on kadonnut, mutta joitakin niistä elvytetään matkailun vuoksi, erityisesti Itämeren rannikolla.

Vaikka juhannus ei ole Saksassa virallinen juhlapäivä kuten Ruotsissa tai Suomessa, se on silti monille juhlapäivä - ja koska se on vuoden pisin päivä, se tarjoaa loistavan tilaisuuden seikkailuihin ja aktiviteetteihin ulkona pitkälle iltaan.

Saksan kristityt saattavat tuntea päivän  myös Johannistagina eli Johannispäivänä, jota on perinteisesti juhlittu sytyttämällä nuotio ja viettämällä suuria juhlia.

Kuten niin monet suuret kristilliset juhlapäivät, myös Johannispäivä juontaa juurensa pakanallisiin rituaaleihin. Germaaniset heimot uskoivat, että vuoden lyhimpänä yönä Odin, jumalten isä, laskeutui maan päälle siunaamaan sen sadon. Myöhemmin, kun kristinusko oli levinnyt Saksassa laajalle, juhlapäivän "sankaruus" siirrettiin Johannes Kastajalle.

Vanhoja perinteitä on kuitenkin vaikea muuttaa, ja monin paikoin pakanalliset perinteet eivät oikeastaan loppuneet, vaan niitä muutettiin ja yhdistettiin uusiin kristillisiin perinteisiin. Nürnbergissä vuonna 1653 annetulla asetuksella annettiin ihmisille jälleen oikeus juhlia juhlapäivää nuotioilla ja muulla taikauskoisella toiminnalla, jonka tarkoituksena oli vapauttaa kaupunki pahoista hengistä.

Mielenkiintoista on, että Johannispäivä on Saksassa parsanviljelykauden päättymispäivä. Jos et siis ole vielä syönyt parsaa, sinun kannattaa hankkia sitä NYT.

Kesäpäivänseisausta edeltävinä ja seuraavina viikkoina koetut pitkät valoisat ajat tarjoavat mahdollisuuden oleskella ulkona tai harrastaa ulkoilua myöhään iltaan asti. Tähän aikaan vuodesta ympäri Saksaa järjestetään myös useita musiikkifestivaaleja.

Lähde: The Local.de

EDIT / Yliopiston almanakkatoimisto sanoo tästä päivästä seuraavaa:

Eli näin Suomessa... "Tänään 21.6. kello 5.24 on kesäpäivänseisaus. Se tarkoittaa, että aurinko paistaa nyt kohtisuoraan pohjoiselle eli Kravun kääntöpiirille. Silloin meillä pohjoisella pallonpuoliskolla on päivä pisimmillään.

Tänä aamuna aurinko on noussut Helsingissä aamuyöllä kello 3.54 ja se laskee illalla kello 22.50. Oulussa aurinko nousi kello 2.18 ja laskee seuraavan päivän puolella kello 0.22. Utsjoella eletään yötöntä yötä: aurinko nousi viimeksi toukokuun 16. päivänä kello 1.42 ja laskee seuraavan kerran vasta 27.7. kello 0.57.

Kesäpäivänseisaus aloittaa tähtitieteellisen kesän, joka jatkuu aina syyspäiväntasaukseen 22.9. saakka."

Fronleichnam Saksassa

Kirjoitanpa nyt hiukan lisää tästä pyhäpäivästä, eli Fronleichnamista, eli Corpus Christistä ja sen vietosta täällä Saksassa.

Fronleichnamia vietetään torstaina 19. kesäkuuta juhlapäivänä kahdeksassa Saksan osavaltiossa (ja kahdella muulla alueella). Tarkastellaanpa hiukan sen alkuperää ja viettoa.

Tänä vuonna siis torstaina 19. kesäkuuta vietetään katolista Fronleichnam-juhlapäivää, joka tunnetaan joskus myös nimellä Prangertag tai Blutstag. Englanniksi käytetään yksinkertaistettua latinankielistä termiä Corpus Christi eli Kristuksen ruumiin juhla. Tämä päättää touko- ja kesäkuun arkipyhäkavalkadin.

Katoliset viettävät juhlapäivää toisena torstaina helluntain jälkeen, ja se on myös yleinen vapaapäivä kahdeksassa Saksan osavaltiossa.

Näiden osavaltioiden vakituisesti palkatut työntekijät voivat siis odottaa jopa kahta ylimääräistä vapaapäivää. Koska se osuu torstaille, pyhäpäivä tarjoaa myös mahdollisuuden saada nelipäiväinen viikonloppu, sillä useimmat työnantajat antavat seuraavan päivän vapaaksi (ns. Brüggentag, bridge day tai bridging day).

Missä ja miten sitä vietetään Saksassa?

Corpus Christi on yleinen vapaapäivä Baden-Württembergissä, Baijerissa, Hessenissä, Nordrhein-Westfalenissa, Rheinland-Pfalzissa, Saarlandissa, Saksissa ja Thüringenissä - ja sitä vietetään useimmiten myös näillä alueilla.

Juhlapäivää kunnioitetaan pääasiassa Saksan suurimmaksi osaksi katolisissa osavaltioissa.

Periaatteessa saat vapaapäivän töistä, jos asut sellaisessa osassa Saksaa, jossa Martti Luther ei ollut "vallassa".

Juhlapäivää vietetään kuitenkin myös muualla Saksassa, esimerkiksi sorbialaisissa yhteisöissä. Tämä länsislaavilainen etninen ryhmä asuu Brandenburgin ja Saksin osavaltioiden itäosissa, ja enemmistö heistä on roomalaiskatolisia.

Juhlapäivän viettoon kuuluu eukaristian sisältävä messu, jota seuraa paikallisen papin johtama Fronleichnamsprozession (Fronleichnam-kulkue), jonka aikana rukoillaan ja lauletaan.

Tätä ja sitä seuraavaa grillijuhlaa pidetään Fronleichnamsfestinä. Juhlan koko vaihtelee suuresti kaupungista toiseen.

Fritzlarissa Pohjois-Hessenissä juhlat alkavat yleensä keskiviikkoiltana niin sanotulla Katzenkoppschießenillä. Tämän seremonian aikana kaupungin katedraalin kahdeksan kelloa soitetaan ja kanuunalla ammutaan, ja tämä rituaali toistetaan kolme kertaa.

Kölnissä kulkueeseen osallistuu yleensä yli 100 laivaa, ja Bambergissa 18 miestä kantaa valtavaa ristiä kaupungin läpi.

Kulkueet on usein koristeltu runsaasti koristeellisilla kukkakuvilla, joissa on Raamatun motiiveja. Juhlijat koristavat yleensä talonsa yhtä taidokkailla kuvioilla ja symboleilla, kuten raamatullisella kalalla.

Mikä on sen alkuperä?

Itse sana tulee vanhasta termistä vrône lîcham, joka tarkoittaa ”Herran ruumis”. Termi tulee sanoista vrôn (joka tarkoittaa ”se, mikä koskee Herraa”) ja lîcham (joka tarkoittaa ruumista).

Myös sanan Fronleichnam muunnelmilla on alkuperänsä. Blutstag koostuu sanoista Blut (veri) ja Tag (päivä), joten se tarkoittaa kirjaimellisesti ”veripäivää”. Tämä on järkevää, koska sillä juhlistetaan Kristuksen verta.

Prangertag sen sijaan on hieman oudompi.

Pranger tarkoittaa pylvästä, joka on puinen kehikko, jossa on reiät päätä ja käsiä varten. Sitä käytettiin rikollisten vangitsemiseen keskiajalla.

Tällainen "Pranger" on Turussakin Vanhalla Suurtorilla keskiaikamarkkinoiden aikaan.

Tässä tapauksessa Pranger ei kuitenkaan oletettavasti tarkoita vanhaa rangaistuslaitetta. Sen sanotaan viittaavan ajatukseen, jonka mukaan ”die Natur prangert in ihrem herrlichsten Kleid” (luonto tuomitsee kauniissa mekossaan).

Ainoa järkevä viesti, jonka tästä voi saada, on se, että luonto voi olla varsin kaunis tähän vuodenaikaan.

Mutta mitä Fronleichnam oikeastaan on?

Fronleichnam on liturginen juhla, jossa juhlitaan Jeesuksen Kristuksen veren ja ruumiin läsnäoloa eukaristian elementeissä.

Eli pohjimmiltaan siinä juhlitaan Jeesusta ja hänen rooliaan viimeisen ehtoollisen muiston mukaisesti.

Lähde: The Local.de

Miten käyttää peitevoidetta silmänalusilla?

Ihan ensiksi on tärkeää määritellä peitevoiteen sävy. Valitse peiteväri yhden sävyn vaaleammaksi kuin luonnollinen ihonsävysi. Liian tumma sävy voi korostaa tummia silmänalusia, kun taas liian vaalea sävy ei välttämättä peitä niitä tehokkaasti, vaan tekee "käänteispanda-efektin".

Harmillisesti monilla peitevoiteitten valmistajilla ei ole kovinkaan hyvää sävyskaalaa. Tosin yksi nyrkkisääntö pätee myös: jos haluat peittää sinertäviä silmänalusia, valitse vastaväri, joka on yleensä persikkainen tai kellertävä, riippuen tummien renkaitten sävystä.

Peitevoidetta tulisi pääsääntöisesti käyttää aina meikkivoiteen jälkeen, muuten se peittyy meikkivoiteen alle, eikä toimi kunnolla, vaan menettää sävyä korjaavan ja valaisevan vaikutuksensa. Ihanteellinen menettelytapa on siis se, että ensin levitetään kosteuttava ja suojaava ihovoide, sitten meikkivoide, BB- tai CC-voide koko kasvoille ja lopuksi peitevoide silmien alle.

Jos silmänalusiho on juonteikas, välttäisin kuitenkin tällaista kerrostamista, koska se korostaa ryppyjä jopa nuoremmillakin.

Nuoremmalla iholla ei ole niin väliä, miten peitevoiteen levittää, mutta ikääntyneemmällä se saattaa vaatia hiukan taidemaalarin taitoja.

Jos silmän ulkonurkissa on (nauru)ryppyjä, kannattaa keskittyä kirkastamaan silmän sisänurkkaa (sininen nuoli). Tässä kohdassa on yleensä vähemmän juonteita, joten kannattaa kiinnittää katse siihen. Tarpeen mukaan voi myös kirkastaa silmän sisänurkkaa silmän yläpuoleltakin.

Vanhemmiten silmät monasti uppoavat kasvoihin syvemmälle ja kasvojen luusto näkyy selvemmin. Tässä kuvassa silmät ovat painuneen sen verran, että niiden alle tulee luun myötäisesti painunut rengas (punainen nuoli). Tällöin kannattaa välttää peitevoiteen levittämistä tuohon luun reunan päälle, ettei se korosta sitä enempää. Hyvä tapa on korjata varjostuma levittämällä siveltimellä kirkastava peitevoide juuri tuohon painuneen kaaren pohjalle (varjostumaan siis), ja sitten varovasti vaikka sormin tai meikkisienellä tasoittaa se, ettei se leviä alaspäin pahasti luun reunan päälle.

Palataanpa vielä tuohon peitevoiteeseen. Kaikki silmänalusille tarkoitetut sävyä korjaavat ym. tuotteet eivät ole niinkään peittäviä, vaan ehkä vain korjaavat tummuutta tai kirkastavat katsetta. 

Esimerkiksi klassikko, YSL:n klassikko, Touche Éclat on juuri tuollainen, joka lähinnä kirkastaa, ei juurikaan peitä.

Kuten hylsystä huomaatte, tämä omani on joku Limited Edition -juttu.

Alla tuloksen näkeen ensin juuri iholle sipaistuna, ja toisessa kuvassa kun taputtelin voiteen ihoon. Valoa heijastavat pigmentit toimivat, mutta peittävyyttä ei ole, kuten huomaatte.

Yksi huomioitava seikka on silmänalusten pohjustaminen. Monet hyvätkin silmänaluspeitevoiteet (jotka myös korjaavat sävyä ja kirkastavat) saattavat jo itsessään sisältää niin paljon silikoneja, että peitevoide liikkuu laattana, jos alla oleva voide on myös silikonipitoista. Hyvänä esimerkkinä Cliniquen Airbrush Concealer. Sama laattaefekti tapahtuu, jos iho on vähänkään kostea.

Tämä peitevoide on kyllä muuten hyvä ja toimiva, mutta ellei tiedä, minkä alusvoiteen kanssa se toimii, voi meikkaamiseen kulua aikaa, eikä tulos ole kovin pysyvä. Yleensä sen huomaa tosin jo peitevoidetta levittäessä.

Mitä itse mieluiten käytän?

Pohjustamiseen, eli silmänympärysvoiteeksi laitan mielelläni Doctor Baborin Clean Performance Awakening Eye Creamia. Tämä on hiukan vihertävä voide, joka jo itsessäänkin kirkastaa ihon sävyä.

Mieluiten käytän peitevoiteena Sisleyn Stylo Lumièrea (huomatkaa, että tästä on käsittääkseni kaksi versiota, tämä on peitevoide, joka kirkastaa, ja se toinen ilmeisimmin vain kirkastava) ja sitten jotakin muuta (yleensä jompaakumpaa Cliniqueta) varjojen pohjalle. Postaus tästä Sisleystä on luettavissa täällä, eikä se toinenkaan Sisleyn peittari, josta täällä kirjoitin, huono ole. Valitsen kuitenkin näistä mieluummin tuon Stylo Lumièren.

Vain kokeilemalla oppii meikkaamaan silmänalusensa, mutta toivottavasti näistä vinkeistä oli apua!

*****

Siellä ilmeisimmin juhannus lähestyy... Meillä taas on tänään Fronleichnam*, eli Pyhän Ruumiin pyhäpäivä. Taidan risteillä Hollantiin marjaostoksille, kun Saksa on hiljainen kuin huopatossutehdas pyhisin, eikä tietenkään yhtään mikään ole auki.

Fronleichnam, eli Corpus Christi Saksassa. Kuva Pixabay.

* Fronleichnam, joka tunnetaan myös nimellä Corpus Christi, on katolinen juhla, jossa vietetään eukaristiaa, eli ehtoollista (<----- Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri leivän ja viinin muodossa). Se on yleinen juhlapäivä useissa Saksan osavaltioissa, ja sen nimi tulee keskiajan saksasta ja tarkoittaa "Herran ruumista". Juhlaan kuuluu kulkueet, joihin liittyy usein taidokkaita koristeluita ja näytöksiä, joilla muistetaan viimeistä ehtoollisateriaa ja Kristuksen läsnäoloa eukaristiassa.

Saksalaista taikauskoa

Viime viikolla oli perjantai ja 13. päivä, jota karsastetaan huonon onnen päivänä pitkin maailmaa. Mutta saksalaisilla on omat taikauskonsa.

1. Sylkeminen näyttelijätovereiden hartioille ennen näytelmän ensi-iltaa.

Teatterit ovat tunnetusti taikauskoisia paikkoja, eivätkä saksalaiset teatterit poikkea tästä. Brittiläiset ja amerikkalaiset näyttelijät kehottavat toisiaan iloisesti ”katkaisemaan jalan” (Break a leg) ennen ensi-iltaa välttääkseen huonoa onnea, mutta saksalaiset menevät vielä pidemmälle ja sylkevät toistensa vasemmalle olkapäälle.

Varmista kuitenkin, että teet niin vasta kun olet roolipuvussa, tai se ei toimi. Ja samalla on sanottava: ”Toi Toi Toi Toi.” (jos et halua sylkeä, ”toi toi toi” riittää).

2. Hyvän onnen toivottaminen

Kun englanninkieliset ristivät etu- ja keskisormensa hyvän onnen toivossa tai monet nostavat peukun pystyyn, saksalaiset pitävät peukaloitaan tai "drücken die Daumen", eli piilossa nyrkin sisällä. Tämä näyttää olevan peräisin antiikin Rooman ajoilta ja gladiaattoritaisteluista, joissa keisari osoitti, oliko hävinnyt taistelija teloitettava (peukalo ylöspäin tarkoittaa, että miekka on ulkona ja mies kuolee) vai ei (peukalo piilossa tarkoittaa, että miekka on tuppeen puettu ja mies jää henkiin).

Kuva: Wikipedia

3. Älä koskaan anna veitsiä lahjaksi

Veitsien (tai terävien esineiden, kuin saksien) antaminen saksalaiselle lahjaksi tarkoittaa, että katkaiset ystävyyden, joten pidä varasi, kun etsit tupaantuliaislahjaa. Ja vältä myös lahjoittamasta rakkaallesi kenkiä. Sanotaan, että jos he sitten karkaavat, se on sinun syytäsi, kun annoit ne kengät.

4. Älä koskaan toivota toiselle hyvää syntymäpäivää ennen varsinaista päivää

Muualla maailmassa pidetään melko normaalina sitä, että toivottaa jollekulle hyvää syntymäpäivää ennen varsinaista päivää. Jos et aio nähdä kyseistä henkilöä kyseisenä päivänä tai vain siksi, että saatat unohtaa, toivotat hyvää syntymäpäivää etukäteen. Saksassa tämän katsotaan kuitenkin yleisesti tuovan huonoa onnea, vaikka syntymäpäiväonnittelut tehtäisiinkin vain muutaman minuutin etuajassa. 

Saksassa perinteisesti "reinfeiern" eli kirjaimellisesti "juhlitaan sisään" tarkoittaa sitä, että vieraat kokoontuvat jonkun syntymäpäivää edeltävänä iltana juhlimaan ja toivottavat syntymäpäivää viettävälle stereotyyppiseen saksalaiseen tapaan hyvää syntymäpäivää juuri silloin, kun kello lyö keskiyöllä.

5. Ota aina katsekontakti muihin, jos jollekin kohotetaan malja

Aina kun kilistelet maljoja jonkun kanssa, muista aina pitää katsekontakti, tai sinut saatetaan kirota huonolla seksillä. Riippumatta siitä, kenen kanssa olet tai mitä juot, pidä tämä mielessä, sillä kirous kestää seitsemän vuotta.

Kukaan ei oikeastaan tiedä, mistä tämä taikausko on peräisin, mutta jotkut sanovat, että se saattaa juontaa juurensa keskiajalle, jolloin myrkytykset olivat hyvin yleisiä. Katsekontaktin piti luoda isäntien ja vieraiden välille luottamus siihen, että mitään ei myrkytetty. Silloin seuraukset olisivat olleet hieman pahemmat kuin muutaman vuoden huono seksi, nimittäin kuolema.

6. Älä koskaan sytytä savukkeita kynttilöistä

Koska tupakointi on kielletty monissa julkisissa tiloissa (paitsi berliiniläisissä pubeissa) ja koska kynttilät ja tulitikut on korvattu sytyttimillä savukkeiden sytyttämistapana, tätä sääntöä et todennäköisesti tule rikkomaan lähiaikoina. Hyvä niin, sillä sanotaan, että joka kerta kun teet niin, yksi merimies kuolee.

Syy tähän taikauskoon on itse asiassa varsin looginen, sillä ennen vanhaan merimiehet valmistivat tulitikkuja myydäkseen niitä talvikuukausina, jolloin he eivät voineet lähteä merelle. Käyttämällä kynttilää tulitikun sijasta riistit siis merimiehiltä heidän tilapäisen toimeentulonsa.

7. Koputa aina pöytään, kun istut pubissa tuoliin

Aina kun saavut pubiin tai baariin, kannattaa koputtaa aina kaksi kertaa pöytään. Miksi? Osoittaaksesi ystävillesi, ettet ole paholainen tietenkään!

Legendan mukaan Stammtisch, kapakan kanta-asiakkaiden pöytä, oli perinteisesti tehty tammesta, johon paholainen ei voinut koskea, koska puu oli pyhä. Pöytään koputtaminen todisti, ettet ollut paholainen valepuvussa. Onhan aina hyvä olla varma asiasta ☺️.

Kuva: Pixabay

8. Savupiipun nuohooja koskettaa sinua

Jos olet rikkonut jotakin näistä säännöistä ja kerännyt huonoa tuuria matkan varrella, harkitse ehkä ystävystymistä paikallisen nuohoojan kanssa, jotta vältyt ikäviltä onnettomuuksilta.

Nuohoojia pidetään onnekkaina, sillä heidän palvelustensa ansiosta ihmiset pystyivät jälleen valmistamaan ruokaa tukkeutuneen savupiipun jälkeen ja nuohoominen pienensi myös talon palamisen riskiä. Ja jos saat savupiipun nuohouksen tuhkan kasvoillesi, sitä pidetään onnekkaana.

Lähde: The Local.de