Polyglutamiinihappo (PGA) on ehkä hieman tuntemattomampi, kosmetiikassa käytettävä humektantti verrattuna esimerkiksi hyaluronihappoon tai glyseriiniin. Polyglutamiinihappo on luonnollinen ja isokokoinen aminohappopolymeeri (eli molekyyli, joka koostuu useista toisiinsa liittyneistä pienemmistä molekyyliyksiköistä, eli monomeereista). Polyglutamiinihapolla väitetään* olevan tavallisimmin kosteusvoiteissa käytettyä hyaluronihappoa paremmat ihoa kosteuttavat ominaisuudet.
Polyglutamiinihappo on iholle kalvon muodostava polymeeri, joka parantaa sekä kosteuden sitomista (ilmasta) että sen säilyttämistä ihossa.
Polyglutamiinihappo tuotetaan fermentaatioprosessissa käyttämällä mikro-organismeja, kuten Bacillus subtilis. Aminohappo glutamiinihappo toimii esiasteena. Mikro-organismit metaboloivat glutamiinihapon polymeroimalla sen peptidisidosten muodostumisen kautta, jolloin syntyy polyglutamiinihappo. Fermentointiliemi puhdistetaan useissa vaiheissa lopputuotteen eristämiseksi ja jalostamiseksi.
Polyglutamiinihappo (polyglutamic acid) ei siis ole nimestään huolimatta happo, vaan polymeeri (lue täältä lisää polymeereistä). Jos olet japanilaisen ruoan ystävä, saatat tuntea tahmean fermentoidun soijapapuruoan nimeltä natto. Natto on yksi polyglutamiinihapon ruokana käytettävistä lähteistä, ja se on soijapapujen fermentaatioprosessin sivutuote. Polyglutamiinihappo voi olla myös täysin synteettistä, sillä sitä voidaan valmistaa myös kemiallisilla prosesseilla, eikä ainoastaan mikrobiavusteisilla bioprosesseilla.
Tarkastellaanpa sitten hiukan The Inkey List Polyglutamic Acid -seerumia. Tämä on suhteellisen paksua, hiukan sameaa konsistenssiltaan, ja se tosiaankin jättää kalvon ihon pinnalle.
Koska tämä tuote on kalvonmuodostaja, siihen alle sopii esimerkiksi kostealle iholle levitetty hyaluronihappopitoinen tuote. Polyglutamiinihappovalmisteita voi myös parittaa eri happojen ja retinolin kanssa.
*Käytän tätä sanamuotoa, sillä en löytänyt varsinaisesti mitään relevantteja kliinisiä tutkimuksia aiheesta. PGA:ta on kyllä tutkittu muissa yhteyksissä, ja sillä on käyttöaiheita mm. farmasiassa ja elintarviketeollisuudessa. Tutkimukset ovat siis lähinnä nonkliinisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!