Mitä huulipunasi sisältää?

Daily Mailissa oli hauska juttu huulipunan ainesosista. Bournemouthilainen kemian opettaja oli laatinut asiasta selvityksen. Referoin tekstiä tähän lyhyesti.

Lempparini Sensain Long Lasting Lipstick, joita piti taas eilen ostaa yksi uusi väri.

Yhdessä huulipunassa voi olla useita satoja eri kemikaaleja, joista jotkut ovat luonnollisia. Punainen väriaine on usein tehty murskatusta kokkinelli-ötökästä, samaa väriä käytetään elintarvikkeissa. Väriä kutsutaan karmiiniksi (karmiinipunainen tai karmiinihappo), ja se saadaan irti murskatuista, kaktuksissa elelevistä  kirvoista keittämälla niitä ammoniakissa tai natriumkarbonaattiseoksessa.

Eosiinia taas käytetään vamppimaisen tummissa sävyissä ja se myös parantaa sävyn kestävyyttä reagoimalla ihon kanssa. Tämä väri muuttuu hiukan reagoidessaan huulten amiinihappojen kanssa ja muodostaa sinertävän vivahteen.

Muut pigmentit muodostavat yleensä vain noin viisi prosenttia punan sisältämistä pigmenteistä. Titaanioksidi, joka on valkoista ainetta, vaalentaa punat erilaisiksi karkki- ja pastellisävyiksi. Titaanioksidi toimii myös fysikaalisena aurinkosuojana.

Kapsaisiinia, jota löytyy chileistä, taas käytetään ihon mietona ärsyttäjänä, joka saa aikaan huulia turvottavaa vaikutusta. Öljyt ja vahat taas saavat aikaan huulipuikon liukuvuudenja pysyvyyden huulten  iholla.

Mehiläisvaha sisältää noin 300 eri kemikaalia, käytetään usein kandelillavahan kanssa vaihtoehtoisesti huulipunien valmistamiseen ja sen sisältämien ainesten sitomiseen. Karnaubavahan käyttö  taas nostaa huulipunan sulamispistettä, eikä se sula niin helposti esimerkiksi auringossa. Vahoista saadaan myös kiiltoa.

Öljyt, kuten risiiniöljy, toimivat hoitavana ainesosana, ja niiden määrä huulipunassa on noin 65 %. Lisäksi huulipunissa voiu olla eteerisiä öljyjä tai tuoksuaineita.

Viime vuosina on puhuttu paljon joidenkin huulipunien sisältämistä raskasmetalleista. Eräässä Kalifornian yliopistossa, Berkeleyssa tehdyssä tutkimuksessa 32:n kosmetiikkabrändin huulipunissa havaittiin olevan lyijyä, kromia, alumiinia ja manganeesia. Tutkimus perustui syötyihin huulipuikkoihin ja niiden metaboliaan, ja määrien katsottiin olevan vaarattoman pieniä.

Lioelestä lisää

Lioele on yksi niitä korealaisia merkkejä, joita jonkin verran käytän. Esimerkiksi tämä on todella hyvä ja ihon mattana pitävä puuteri, jossa on myös kätevä pakkaus.

Pakkaus on korealaiseen tapaan pikkutyttömäisen korea.

Vippa on jo hiukan kulahtanut, sillä olen käyttänyt tätä puuteria jo suhteellisen pitkään.

Vipan alta paljastuu kätevä kansi, jonka voi kääntää syrjään. Kansi on tukevaa muovia, joka ei ihan heti rispaannu.

Puuterin ja ripsivärin lisäksi minulla on kaksi Lioelen huulipunaa, jotka ovat ihan hyviä varsinkin, jos pitää suhteellisen pigmentoiduista ja täyteläisistä punista, nämä ovat todellinen napakymppi.

Kaunis putkilo (vaikka en minä pakkauksista kovin perusta…).

Putkilon malli riippuu näköjään hiukan siitä, mistä maasta puna on ostettu.

Ei tällä punalla nyt mikään ihan mahdottoman hyvä pysyvyys ole, eikä pigmentin määräkään ihan hillitön, mutta kelpo käyttöpuna nyt kun minäkin raaskin pari ostaa. Markkinoille tullessaanhan hinta oli aika huima. Mukavan kosteuttava tuo puna kyllä on, eivätkä värit ole ihan noin kirkuvan kirkkaita kuin yläpuolella olevissa kuvissa. Tuoksua niissä on hiukkasen.

Palladiumia huulilla

Uteliaisuudestani hankin Oriflamelta kimallehuulipunan, Power Shine Palladium Lipstickin, jossa on nimensä mukaan palladiumia. Mielenkiintoista… Väri on Sparkling Purple, joka näyttää miltei mustalta, mutta loihtii lähinnä fuksianpunaiset huulet. Puna levittyy hyvin ja on sen muotoinen ja ohut puikko, jotta rajauksia ei välttämättä tarvita, sillä viistolla päällä saa tarkkaa jälkeä.

Ohuen ja pienen huulipuikon etu on myös se, että se menee hyvin iltalaukkuun.

Sävy muistuttaa tässä hiukan Clarinsin klassikkoa Black Honey.

Ihan mukavasti pigmenttiä, sekä kimaltavaa palladiumia.

Sanoisin, että iltameikkiin hyvä puna, mutta en voi kyllä kehua sen kestävyyttä kovinkaan. Väri on kaunis.

Itse puna maksoi alle 9 euroa ja on edelleen tarjouksessa samalla hinnalla. Sävyjä on kaikkiaan viisi.

Pinkkiä!

Lokakuu on pinkin nauhan kuukausi, eli edistetään rintasyöpätietoisuutta. Olen mukana paikallisen syöpäyhdistyksen toiminnassa, mutta kaksi kertaa kyseisen syövän läpikäyneenä (eikä se toinen kierros edes ole kunnolla ohi) en oikein tiedä, miten asiaan suhtautuisin.

Ostin kuitenkin pinkin huulipunan Wiklundin alennuksesta. Vaaleanpunainen....olen tahallani menneissä värianalyysipostauksissani vältellyt tätä, sillä tavallaan sen on inhokkini.

Tästä se siis repesi - no oliko edullinen? Öh, ei kai....

Kuten näkyy, pigmenttiäkään ei ole paljon. Kiiltoa oli kuitenkin. Ei luulisi minun huulipunakseni, mutta....

Ei se nyt ihan tohelon näköinen ollut huulilla (Lumenen Cranberry Kiss -kynän kanssa).

Rouge Addict väri Diorissimo.

Vähän piti nyhtää ennenkuin tajusin mistä se puikko putkahtaa esiin.

Onhan se hiukan huulikiiltomainen, mutta ei kuitenkaan mitään löysää tavaraa ja pysyy huulilla suhteellisen hyvin. Ei kuitenkaan peittoa yhtäkään lempihuulipunistani (en linkkaa niitä arvioita nyt tähän, pitäisi löytyä haulla).

Hmm. Voisin sanoa, että keskinkertaisen yläpuolella reilusti, ja tulen käyttämään tämän varmaan loppuun saakka.

Toinen lempparihuulipuna

Minulla on ollut aiemmin Kanebon/Sensain huulipunia, mutta en aiemmin ole niistä hirveämmin innostunut yhtä lukuunottamatta, jonka valmistus lopetettiin jo 90-luvulla. Ei olisi kovin kevyesti tullut mieleen ostaa uutta huulipunaa - ja varsinkaan ensisijaisesti Sensain, sillä Cliniquelta on löytynyt toistaiseksi paras huulipunani ja toinen, jota olen käyttänyt tyytyväisenä on Elizabeth Ardenin Ceramide Plump Perfect Lipstick.

Molemmat pysyvät hyvin huulilla. Nyt puhun siis ns. tavallisista huulipunista, enkä vertaa esimerkiksi LipInkiin, josta voi lukea lisää täältä.

Sitten joku mainitsi jotakin positiivista Sensain Rouge Intense Lasting Colourista, ja netissä törmäsin mm. tähän kirjoitukseen. 

Se oli sitten menoa, sillä sellainen piti saada. Sokoksella hinta ei ollut mikään ihan tainnuttava, 31,50 euroa. Nettikaupastakin näkyy saavan.

Ostin värin numero 113, Utsuroikiku.

Kirkas, mutta kuitenkin pehmeä punainen. Olin ensin taipuvainen väriin 110, mutta loppujen lopuksi se olikin aika kylmä väri.

Tässä punassa on juuri jotakin samanlaista kuin tuossa Cliniquen lempparipunassani: kukaan ei voi väittää, etteikö se lähtisi huuulilta kovin hankaamalla, mutta kumpikaan ei taatusti leviä itsekseen pitkin naamaa tai tartu hampaisiin. Kiilto on kaunis ja väri kestää koko päivän. Ei tarvitse olla punaa koko ajan lisäämässä tai miettimässä onko se levinnyt/tuhrustunut.

Ehdottomasti toinen lempituotteeni huulipunien joukossa, Arden tulee hyvänä kakkosena jaetun ykkössijan jälkeen.

Huulirasvaa värin kanssa - vai oliko se jotakin kalliimpaakin?

Tuli hankittua kaksi huulipunaa, jotka taatusti sulavat pitkin naamaa helteillä. Jos tykkää huulikiilloista ja öljyisistä huulirasvoista, nämä sopivat varmaan ihan kuin nenä päähän. Minä taas en tykkää huulillani mistään tahmaavasta ja tuhriintuvasta, joten olisin ihan hyvin voinut pysyä näistäkin erossa. Mutta tulipa kokeiltua.

Chanelin Rouge Allure ja Rouge Allure Velvet siis ovat kyseessä.

Itse huulipuna pumpsahtaa päästä painaessa hauskasti hylsystä ulos, mutta olen satavarma, että näin se aukeaa taatusti jossain välissä käsilaukussa ja tuhrii kaikki laukussa olevan ja laukun vuorin.

Vasemmalla oranssihtava Rouge Alluren sävy Coromandel (98) ja oikealla punaisempi Rouge Allure Velvet sävy  La Fascinante (38).

Nämä punat onneksi kuluvat nopeasti, sillä niitä pitää olla kokoajan lisäämässä huulille. Väri on huulilla kummassakin ohut, tosin Rouge Allure tietty kiiltää enemmän kuin Velvet, mutta yhtäkaikki, minusta nämä ovat paremminkin värillisiä huulirasvoja. Pettymys.

Joo, voi olla, että mulla on huono päiväkin tänään, mutta en tykkää kuitenkaan huulipunista, jotka takuuvarmasti tarttuvat kaikkialle muualle kuin huuliin.

Huulipuna, joka PYSYY!

Lupasin taannoin kirjoittaa pienen katsauksen huulipunasta, joka todella pysyy. Itseasiassa tässä on nyt testattu kahta huuliväriä, jotka molemmat ovat mielestäni aika hyvin huulilla pysyviä. Olen valinnut molemmista samankaltaiset sävyt.

Allaolevissa kuvissa siis vasemmalla Covergirlin Outlast Lipstain (väri Teasing Blush 415), ja oikealla LipInk väri Guava. Molempia löytyy eBaysta ja LipInkiä voi myös tilata heidän omalta nettisivultaan.

Covergirl ja LipInk. Covergirlin putkilossa on sivellinlevitin ja LipInkillä taas vaahtomuovipäinen levitin, jollainen on usein huulikiiltoputkiloissa.

Lähtötilanne: Molempia on laitettu yksi kerros. LipInkin tuotetta voi kerrostaa, joten väri tulee peittävämmäksi ja kirkkaammaksi.

Tässä kuvassa on sormella pyyhitty viivojen alaosasta oikealta vasemmalle, ja yläosassa vasemmalta oikealle. Covergirl näyttää hiukan levinneen, mutta LipInk on säilynyt ihan selvärajaisena.

Tässä kuvassa on hierottu voimakkaasti sormin koko aluetta.

Tässä vielä sen jälkeen, kun väri on yritetty poistaa paperinenäliinalla hankaamalla.

Youtubesta löytyy montakin esittelyvideota, tässä yksi kattavimmista.

LipInk on näköjään luomu, vegaaninen, luonnollinen ja kosher-tuote, eikä niitä ole testattu elämillä. Merkillä on muitakin meikkejä, mutta tähän mennessä olen itse kokeillut vasta tätä huuliväriä ja sen myös hyväksi havainnut. Kannattaa tilata aloituspakkaus, sillä siinä on mukana hyvät ohjeet ja myös poistoainetta, vaikkakaan LipInk ei ole mikään TÄYSIN pysyvä huuliväri, eli sen saa kyllä ajan myötä pois ilmankin.