Torstaitapäivää

Mistä johtuu, että juuri niinä päivinä kun kuvittelee hoitaneensa kaikki rästissä olevat hommat mallikkaasti, tulee mieleen päivän päätteeksi liuta niitä asioita, jotka olisi pitänyt MYÖS hoitaa?

Noh, muistin sentään, että huomenna on viimeinen päivä katsastaa autoni. Yleensä olen vaihtanut auton uuteen jo ennen ekaa katsastusta (siis käyttöönottokatsastuksesta lukien siinä ekassa), mutta nyt kun en vietä aikaani ratissa joka ikinen päivä, niin en ole sitä vaivautunut tekemään. Miltei uusihan tuokin on.

Vajaan vartin homma, 63 euroa. Ihan hyvälle tuntipalkalle tuossa kaiketi pääsee, kaupungin laitamilla kun ei hallin vuokrakaan liene ihan niitä suurimpia.

Olen tässä jo vuoden suunnitellut auton vahaamista, ja viime viikolla pääsin jo niin pitkälle, että sain auton pesetettyä (Grouponin tarjouskupongilla tuossa miltei naapurissa, liettualainen kaveri puunasi ja kiillotti sen hyvin), mutta arvatkaas vaan, olenko ollut sen jälkeen noin 10 kertaa ostamassa autovahaa, mutta tänään katsastuksen jälkeen sain sitten senkin hankittua.

Onneksi Prismassa oli Autoglymin vahaa. Nuorimman siskon mies ei suostunut autojaan muulla vahaamaan, joten minutkin on aivopesty ajattelemaan, että se on autovahojen Rolls Royce.

AutoGlymin tuotteita oli Prismassa onneksi pitkä rivi. Myös autoshampoota hoitoaineella (?!!!)

Kun sitten kotiin palattuani katsoin ostamaani vahapulloa (siinä oli nätti punainen kiillotusliina mukana), ilmeni, että juuri tämä vaha on esikäsittelyvaha varsinaiselle kovakiiltovahalle.

Noh, toinen vajaan 15 euron meno, onneksi Grouponin kupongissa on vielä toinen pesu jäljellä, sillä autopaikkani yllä oleva lehmus on jo ehtinyt tahmastaa auton.

Nyt pitäisi sitten ruveta miettimään, mistä saan pääartikkelin toimittamalleni julkaisulle. Lehden pitää ilmestyä ensi kuun loppuun mennessä.

Huoh. Olin aamulla hieronnassa, ja nyt kun veri kiertää selässä kunnolla, on todella raukaiseva olo.

Autonomistajan iloja

Noniin, viime perjantaina auton huolto, 400 euroa, ja tanaan katsastus 63 euroa. Kuukauden paasta ajoneuvovero, joka taitaa olla hiukan paalle 120 euroa. Tyyrista lystia, varsinkin kun en ajele silla kuin about 4000 km per vuosi, ja menovesikin maksaa. Ennen vaihdoin auton n. joka kolmas vuosi, ennen ensimmaista katsastusta, mutta nyt ajattelin, etta hullun touhuahan se on. Silla rahalla ajelisi jo taksilla aikalailla monta kilometria.

Sitten naissa uusissa autoissa on kaikenlaista kivaa pikkukremppaa. Siis sellaista, jota ei nykyaan osaa korjata muuta kuin merkkiliikkeen porukka laittamalla autoon tietokoneen kaapelit kiinni ja sen valityksella kyselemalla, etta missa vika.

Tosin en voi vaittaa, etta tassa autossa olisi paljon vikoja ollut. Mita nyt viime talvena pyyhkijoidensulat vaan sanoivat yhteistyosopimuksen irti muutamaan otteeseen, mutta samalla asialla nakyi olevan valittajia markkiliikkeessa kosolti muitakin kuin mina. Pienella saadolla nekin tulivat kuntoon  - tosin viime syksyna niihin vaihdettiin moottori. Sen lisaksi on ollut yksi sahkovika, joka lukitsi pysyvasti apukuskinpuolisen oven.

Huollossa olivat nakojaan pesseet koko auton ja siivonneet sisaltakin. Ihan hyva, koska lepyttaa minua hiukan, koska se tuulilasinpyyhkijoiden kanssa siella tramppaaminen kylla kiukutti jonkin verran, ja sanoinkin sen suoraan.

Mutta ehka tama auto, Meksikossa on on tortillanpurijoiden kokoama, ei oikein vaan tykkaa talvista ja kenkutteli noitten lasinpyyhkijoiden kanssa silla tavalla.