Pieniä hankintoja pikkurahalla & paluumuuttajan puhinoita

Kävin Prismassa ja oli tarkoitus ostaa käsivoidetta. Silmäni osuivat ainakin itselleni uppo-outoon puolalaiseen kosmetiikkasarjaan nimeltä Tutti Frutti.

Päätinkin sitten ostaa pumppupullollisen vartalovoidetta, kun hinta ei päätä huimannut. Tämä osoittautuikin oikein hyväksi ostokseksi, vaikka ensikokeilulla arvelin sen sisältävän runsaasti silikoneja. Vaan ei, hyviä öljyjä siinä oli useaakin sorttia. Akrylaatteja löytyi INCI-listan loppupuolelta, eli niitäkään ei paljoa, mutta toimittavat siis omaa virkaansa kalvonmuodostajina ja kosteuden sitojina.

INCIssä on mm. manteliöljyä, sheavoita, glyseriiniä, riisinleseöljyä, gardeniankukka- ja persikkauutetta, kookosöljyä, keramideja, oliivi- ja risiiniöljyä, aminohappoja ja betaiinia. Koska tämän tuoksu on monoita, oletin sen olevan tymäkämpi kuin se sitten olikaan. Tuoksu on hyvin hentoinen.

Ostin myös saman brändin miselliveden, koska edellinen pullollinen vetelee viimeisiään. Tässä on C-vitamiinia ja hedelmähappoja sekä 5% aaloe veraa. En ole vielä testaillut, mutta eikö tuo asiansa aja siinä, missä muutkin misellivedet.

Hyllyssä näkyi olevan muitakin Tutti Frutti -tuotteita värikkäissä pakkauksissaan.

*****

Olipa pari viikkoa sitten tuskallinen paluu Suomeen. 42 kg tavaraa mukana (Air Baltic veloitti ylipainosta 60 euroa, onneksi ei enempää - minulla oli kallis flex-lippu, johon onneksi sisältyi 2 x 23 kg laukkua -mutta se toinen sitten painoi liikaa), ja vähältä piti, etten olisi ehtinyt koko koneeseen Düsseldorfissa. Syy: Saksan junien ainainen myöhästely ja peruutukset. Vuokraisäntä ja -emäntä veivät minut rautatieasemalle ja kantoivat vielä laukut asemalaiturille. Sitten yhtäkkiä olikin kaikki Düsseldorfiin menevät junat peruttu koko loppupäivältä.

Matkustin sitten Mönchengladbachin kautta (onneksi eri reittejä löytyy) ja kun sekin juna oli myöhässä rutkasti, poistuin junasta M'gladbachissa ja otin taksin kentälle. 100 euroa. Sitten kun pääsin kentälle, olikin Air Baltic 50 minuuttia myöhässä. Niin oli myös lento Riiasta Turkuun, ja aika runsaastikin. Viimeinen bussi lentokentältä oli mennyt, joten tulin taksilla. Onneksi vielä aamuyöstä oli joku takaovella tupakalla, ja tämä nuori nainen auttoi kantamaan pakaasini hissiin.

Kotona oli aikamoinen hävitys. Tiesin, että siellä on tehty ilmastoinnin huoltotöitä, mutta ilmeisesti tyhjillään ollutta asuntoa on työmiesporukka käyttänyt taukotupana, kun kaikkialla oli savisia kengänjälkiä.  Eteisessä oli pari riekaleista miesten T-paitaa.

Jääkaappipakastin oli sanonut poissaoloni aikana yhteistyösopimuksensa irti ja uutta sai odottaa miltei viikon. Kävin seuraavana päivänä ostamassa sellaisen minijääkaapin, kun ei näillä helteillä oikein ilmankaan toimeen tullut.

Tilasin samalla uuden lieden, kun vanha oli jo ollut tässä asunnossa silloin, kun tämän ostin, joten ihan hyvä uusia se samalla. Ja uuden imurin, vanhaan kun on aina työtä ja tuskaa löytää sopivia pölypusseja. Tähän ei tarvita mitään pusseja, toimii latauksella ja sillä saa myös pestyä lattiat.

Imuri sitten tuotiin lieden ja jääkaappipakastimen kanssa, MUTTA...

Tässä imurissa ei sitten ollut paketissa laturinjohtoa. Nyt se on kuulemma tilattu. Jääkaappipakastimen ovessa oli lommo, ja se vaihdettiin perjantaina uuteen, koska en hyväksynyt 80 euron alennusta hinnasta, vaan vaadin uuden.

Lieden asennustyössä tarvittiin sähkäriä, eli tuli taas parinsadan euron kulu siitä. Lieden tuojat eivät myöskään huomanneet alentaa liettä ottamalla siitä sokkelin pois (minulla on 85 cm:n työtasot ja liedestä sai kyllä matalamman). Soitin myyjälle, joka olisi halunnut veloittaa asentajan käynnistä vielä 70 euroa, vaikka olin maksanut asennuksesta, jota tuojat eivät voineet tehdä, koska siinä tarvittiin sähkäri. Vihdoin sain myyjän aspasta jonkin järkevän ihmisen kiinni ja pari miestä tuli poistamaan sen sokkelin, joten kaikki OK. Kunhan saan sen pahuksen laturin johdon tuohon Roborockiin.

Nyt pitäisi vielä löytää kapea ja matala pyykkikone ja pieni tiskikone. Vanhat olivat jo vanhoja ja ne vietiin pois. Haluan uudet.

Täällä oli häslätty jotain parvekkeellanikin. Ja työmiehet olivat nyysineet harjan ja kihvelin. Myös yläkerran naapurilta, kuulemma. Menin ostamaan uudet.

Kaiken kukkuraksi parvekkeelle oli pulupariskunta tehnyt pesän. Kaksi poikasta piipitti siellä (siis parvekkeella, eivät olleet enää pesässä). Heivasin ne entisen koiran kakkalapiolla puutarhaan. Tuo kakkamäärä parvekkeella on jo jopa tautiriski, ainakin tällaiselle immuunivammaiselle. Eikä parvekkeilla saa mitenkään hyysätä lintuja, sen sanovat jo taloyhtiön järjestyssäännötkin.

Parvekkeen puulaatat oli niin kakittu noitten pulujen toimesta, että en tiedä, saako niitä enää puhtaaksi. Varmaan on järkevintä hävittää ne ja ostaa uudet.

Maratoonarit läpsyttelivät tästä havaintoni mukaan ainoastaan kerran oli, ja sitä varten piti tyhjentää parkkipaikat kadun molemmin puolin kahdeksi päiväksi. Juuri tässä kohdassa ei ole edes asukasparkkeerausmahdollistúutta, soitin jo torstaina kaupungillekin ja närisin asiasta. Nyt olen kotipihan parkkipaikkajonossa.

Viikonloppuna oli Turussa Paavo Nurmi -maraton ja tietty kaikki autot piti siirtää tästä rannasta pois. Minulla ei ole enää sisäpihalla autopaikkaa, joten siirsin sitten autoni muualle. Perjantaiaamuna oli tuulilasissa 60 sakkolappu. Olin parkkeerannut T-risteykseen sille T-palkin suoralle ja kyllä tiedän, että vaikka se risteävä katu ei jatkukaan enää siinä toisella puolella sitä risteystä, siihen kuvitteellisen tien jatkeelle pitää jättää 5 metriä matkaa risteykseen. Siinä ei ollut suojateitä ja laskin, että se 5 metrin vapaa jalkakäytävän reuna toteutuu, kun autoni on n. 4,6 m pitkä ja siihen arvioin vielä puolisen metriä lisää. 

En tiedä, millä millimetrimitalla parkkipirkko oli sitten mitannut, että sitä vapaata aluetta ei kuulemma ollut viittä metriä ja sakot sain. Ehdin jo soittaa ja valittaa parkkivalvojallekin.

Siirsin auton muualle ja en tiedä, mikä puu siinä paikassa oikein oli ollut likaamassa autoani siirappimaisella aineella, joka houkutteli kaikenmaailman pörriäisiä ja mehiläisentapaisia. Kun kävin Prismassa tänään, auton pinta oli kantenaan näitä. Yritin mennä sisään varovasti, ettei yksikään näistä pistävistä ötököistä pääse sisään, sillä olen allerginen jopa hyttysille. Pitänee mennä vielä pesettämään kaara.

Että tällaista tällä kertaa. En tiedä pitäisikö huomenna palauttaa tuo Roborock myymälään ja ostaa uusi, josko siinä olisi se johtokin mukana.

Mutta ei niin paljon pahaa, ettei jotakin kivaakin. Oltiin viikko sitten viikonloppuna naisporukalla Turun Suomi-Espanjaseuran iltaristeilyllä (eikä kukaan meistä ole edes jäsen). Oli hyvää espanjalaista ruokaa, sangriaa, viiniä ja esiintymässä Turun oma "espanjantuliainen", Pepe Gonzales. Olé!

Dolce & Gabbana Anthology La Roue de La Fortune 10

Kaikkea sitä varastoistaan löytääkin. Enkä tiedä yhtään, mistä tämäkin on peräisin. Kyseessä on näyte Dolce & Gabbanan Anthology-kokoelman tuoksusta nimeltä La Roue de La Fortune, eli suomeksi "Onnenpyörä".

Tämä on orientaalis-kukkainen tuoksu, joka lanseerattiin jo vuonna 2009. Tuoksun luoja on Aurélien Guichard (linkistä voit lukea lisää hänestä ja sieltä myös löytyy listaus muista hänen suunnittelemistaan tuoksuista). Tuoksun päällimmäiset tuoksunuotit ovat ananas, rosépippuri ja vihreät vivahteet, mitä ne sitten ovatkaan, viitannee vihreisiin kasveihin. Keskimmäiset tuoksunuotitt ovat gardeniaa, tuberosaa ja jasmiinia, ja pohjatuoksussa on patsulia, bentsoeta, vaniljaa ja puuterimaisuutta luovaa iiristä.

Kuvakaappaus: fragrantica.com

Hurmaava tuoksu tämä on kyllä. Nuo vihreät tuoksunuotit muistuttavat hiukan vastaleikattua nurmikkoa, ja ne tunnistaa selkeästi. Samoin ananas ja valkoiset kukat. Pohjan vanilja tulee myös hyvin esille.

Kuvakaappaus: coolpriser.fi

Edellisen kuvan alla mainitulla sivustolla tämä 2 ml:n näyte maksaa miltei 12 euroa! Huhhuh! Mutta 10 ml:n matkakokoinen pullo maksaa 33 euroa ja 5 ml:n hinta on siltä väliltä. Näin äkkiä googlettaen.

Tämä on kyllä ihanan pumpulinpehmeä tuoksu, eikä ollenkaan sellainen läpitunkevaa kuin monet orientaalituoksut ovat. Hyvin naisellinen ja hiukan mausteinen ja mystinen. Vihreät nuotit tuovat siihen kepeyttä, mutta se ei tuoksu juuri hommansa suorittaneelta ruohonleikkurilta, mikä on pääasia.

Onko suun kautta otettavista kollageenilisistä mitään hyötyä?

Kahlasin taas tässä päivänä muutamana tätä aihetta koskevia tutkimuksia läpi. Tosiasia on, että tutkimuksia kyllä löytyy, mutta otanta on yleensä todella pieni, ja tutkimusmenetelmätkin varsin kyseenalaisia. 

Kollageenilisät näyttävät kuitenkin olevan on erittäin suosittuja. Tätä proteiinia, joka on tärkeä ihon ja nivelten rakenteelle, on esitetty ihmelääkkeenä kaikkeen aina rypyistä unettomuuteen.

Tämän kehon runsaslukuisimman proteiinin tuotanto hidastuu luonnollisesti iän myötä – riippumatta siitä, suojaatko ihoasi auringolta vai et. Tämän kompensoimiseksi kollageenilisistä on tullut kukoistava liiketoiminta. 

Kollageenia ei kuitenkaan aina ymmärretä hyvin. Vaikka onkin joitakin viitteitä siitä, että tämän molekyylin lisäravinteilla on terveyshyötyjä, tutkimus on vielä rajallista ja puolueeton sellainen jopa puutttuvaa. Suurimpana riskinä lisäravinteen ottamisessa voi olla rahan tuhlaaminen hukkaan – tunnetut vaikutukset ovat vähäisiä – mutta vastaako tieteellinen näyttö markkinoinnin väitteitä?

Miksi kollageeni on hämmentävä aine

Aloitetaan perusasioista: Kollageenia löytyy vain eläinten sidekudoksesta. Se on siis aina eläinperäistä. Olen joskus kuullut puhuttavan myös kasvikollageenista, mutta sellaista ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Kollageenituotteet ovat peräisin useista eri eläimistä: lehmistä, sioista, kanoista ja kaloista. Gelatiini, jota käytetään makeisten, hyytelöiden ja lääkekapselien valmistuksessa, on eräs kollageenin muoto. Kuten sanottu, joskus puhutaan vegaanisesta kollageenista, mutta nämä tuotteet sisältävät itse asiassa kollageenin tuotantoa edistäviä ainesosia, kuten C-vitamiinia, aminohappoja ja mineraaleja. Vegaanina kannattaa ehkä sijoittaa rahansa monipuoliseen ruokavalioon sen sijaan, että ostaisit epämääräisiä kasviperäisiä kollageenilisiä, jotka eivät todellisuudessa sisällä kollageenia.

Eri tyyppiset kollageenit näyttävät toimivan eri tavoin. Hydrolysoitu kollageeni (kollageenihydrolysaatti) on kollageenia, joka on hajotettu lyhyiksi aminohappoketjuiksi, joita kutsutaan peptideiksi. Nämä hajoavat edelleen kulkiessaan ruoansulatuskanavan läpi. Toisaalta denaturoimaton (raaka) tyypin II kollageeni on osa nivelten ympärillä olevaa rustoa. Teoriassa se voi auttaa täydentämään kollageenia nivelten ympärillä. Tämä siis vain teoriassa. Tyypin II kollageeni hajoaa myös aminohapoiksi mahassa, vaikka hydrolysoitu kollageeni imeytyy yleensä paremmin kehoon.

Eihän näistä ainesosista sitten kuitenkaan tiedä, menevätkö ne tarkoitettuun kohde-elimeen, vai käyttääkö keho ne jotenkin muuten hyväkseen.

Kollageenin monipuolisten lähteiden ja tyyppien lisäksi aine on pakattu moniin eri muotoihin, patukoista juomiin. Verrattuna jauheisiin ja nesteisiin tabletit ja purukumit sisältävät usein vähemmän kollageenia annosta kohti ja saattavat sisältää lisättyjä sokereita tai täyteaineita. Vaikka proteiinia ja C-vitamiinia sisältävien elintarvikkeiden nauttiminen yleensä auttaa kehoamme (teoriassa) tuottamaan kollageenia, kollageenin määrä esimerkiksi luuliemessä vaihtelee, eikä sitä voi ehkä edes tarkasti mitata.

Yleisesti ottaen monet suun kautta otettavia kollageenituotteita koskevat markkinointiväittämät eivät kestä tarkempaa tarkastelua. Euroopan unionissa. Yksikään kollageenilisän terveysväittämä ei ole saanut vihreää valoa, eli noita väittämiä ei saa käyttää, koska niillä ei ole mitään. tieteellistä pohjaa.

EFSA on EU:n virasto, joka arvioi uuselintarvikkeisiin liittyviä riskejä. Kun virasto tarkasteli kollageenia, se totesi, että siitä tähän mennessä esitetyt terveysväittämät eivät olleet riittävän korkealaatuisten todisteiden tukemia. Ne olivat riittämättömästi määriteltyjä, niiltä puuttui tukevia ihmisillä tehtyjä tutkimuksia tai ne perustuivat eläin- ja laboratoriotutkimuksiin, joiden perusteella ei voida ennustaa vaikutuksia ihmisiin. Väitteet, kuten ajatus siitä, että kollageeni auttaa ylläpitämään ihon kimmoisuutta tai parantaa nivelten toimintaa, eivät ole vielä saaneet riittävää tukea tieteellisissä tutkimuksissa. Tämä on tosiaan huomattavissa, jos vaan jaksaa kahlata noita tutkimuksia läpi.

Alan mahdollinen puolueellisuus on keskeinen huolenaihe. Monet kollageenitutkimukset ovat ravintolisäyritysten rahoittamia tai näiden yritysten työntekijöiden tekemiä. Eturistiriidat on ilmoitettava akateemisissa artikkeleissa, mutta näin ei aina tapahdu. Esimerkiksi yhdessä julkaistussa artikkelissa viisi seitsemästä kirjoittajasta ilmoitti olevansa yhteydessä ravintolisäyrityksiin, mutta eturistiriitoja koskevassa osiossa ei annettu lisätietoja. 

Todellisuus on, että on vaikea löytää yhtään tutkimusta, joka olisi täysin riippumaton kollageenibisneksestä. Somevaikuttajat mainostavat joskus huonolaatuisia tutkimuksia ja saattavat edistää suurempia lisäravinteiden myyntiä jopa suuremmilla annoksilla kuin terveysviranomaiset suosittelevat. Jopa systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit – laajamittaiset todisteiden katsaukset, joissa kootaan useiden tutkimusten tulokset – voivat olla epäluotettavia taustalla olevien tutkimusten laadun vuoksi. Tutkimusten puolueettomuutta voi olla vaikea ottaa täysin huomioon, kun riippumattomia tutkimuksia ei kollageenilisistä yksinkertaisesti ole tarpeeksi.

Vaikka kollageenilisän yksilölliset terveysriskit näyttävät pieniltä, kollageenin kasvavalla kysynnällä on joitakin suurempia potentiaalisia seurauksia. Esimerkiksi naudasta tehdyt kollageenilisät on yhdistetty metsäkatoon Brasiliassa.

Samaan aikaan Euroopan komissio teetti tutkimuksen siitä, voisiko kollageeni tai gelatiini johtaa uusiin tarttuvan spongiformisen enkefalopatian (TSE eli prionitauti) tapauksiin. EFSA arvioi ihmisten altistumista infektoituneelle gelatiinille suun kautta hypoteettisissa pahimmissa skenaarioissa ja totesi, että riski oli häviävän pieni tai olematon.

Suurempi ongelma on se, että kollageenilisät saattavat sisältää myrkkyjä ja raskasmetalleja, kuten arseenia, lyijyä ja kadmiumia. Nämä epäpuhtaudet voivat päästä lisäravinteisiin hankinta- ja valmistusprosessien aikana. Pitkäaikainen altistuminen raskasmetalleille voi aiheuttaa terveysriskejä.

Kollageenia iholle, kudoksille ja nivelille

Yksi keskeinen ongelma kaikissa kollageenin hyötyjä koskevissa väitteissä on se, mitä tapahtuu, kun kollageenimolekyyli nautitaan suun kautta. Tosiasiassa on vain vähän vankkoja todisteita siitä, että se selviää ruoansulatuksen läpi, kulkeutuu verenkiertoon ja päätyy iholle. Itse asiassa, kun jokin proteiini – myös kollageeni – saapuu mahalaukkuun, se yleensä hajoaa nopeasti aminohapoiksi, jotka sitten kootaan uudelleen proteiineiksi, joita keho tarvitsee sillä hetkellä. Joten jos keho tarvitsee kollageenia, se saattaa koota nämä aminohapot uudelleen kollageeniksi, mutta takeita siitä ei ole.

Toinen ongelma on kollageenilisäravinteiden koostumus. Monissa kollageenituotteita koskevissa ihotautitutkimuksissa nämä tuotteet sisältävät myös muita ainesosia, jotka voivat hyödyttää ihon terveyttä, mikä tekee kollageenin vaikutusten todistamisen hyvin vaikeaksi.

On vielä yksi mutta: kaikkien lisäravinteiden kanssa on olemassa yhteisvaikutusten riski muiden ihmisten käyttämien lääkkeiden kanssa. Samaten lisääntynyt proteiinin, kuten kollageenin, saanti voi olla huolenaihe ihmisille, joilla on munuais- tai maksasairauksia, jotka vaikuttavat proteiiniaineenvaihduntaan.

Eli oli ihan plus miinus nolla tämä minun parin päivän tutkimuskatsaukseni. Kaikkensa sitä taas tekeekin, ettei tarvitsisi siivota 😂 🤣.

Ovatko kotikäyttöön tarkoitetut LED-ihonhoitolaiteet tehokkaita?

Varmaankin olet huomannut, että viime vuosina on markkinoille tullut jos jonkinlaisia LED-valoon perustuvia kauneudenhoitolaitteita. Nämä rumat naamiot ennen kaikkea.

Kuvakaappaus: Terveen Ihon Keskus

Mitä nämä oikein siis ovat? Ja toimivatko ne ihon kiinteyttämisessä, ryppyjen ja juonteiden häivyttämisessä, aknen ja punoituksen lievittämisessä, ihon värin tasoittamisessa ja kaikessa, mitä näistä sitten luvataankin.

LED on lyhenne sanoista "Light Emitting Diode", eli suomeksi valodiodi tai loistediodi. Se on puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi kulkee sähkövirta. Toisin kuin perinteiset hehkulamput, LEDit eivät sisällä hehkulankaan, eikä niissä käytetä lasia.

LEDien toiminta perustuu siihen, että kun sähkövirta kulkee puolijohteen läpi, puolijohde emittoi valoa. LEDien väri riippuu puolijohteen materiaalista. Esimerkiksi punaista, vihreää, keltaista, sinistä tai ultraviolettivaloa voidaan tuottaa. Valkoista valoa saadaan sekoittamalla perusvärejä (punainen, vihreä, sininen) tai käyttämällä fosforipinnoitetta. Yleisimmin näissä laitteissa käytetään punavaloa.

Miten punavaloterapia toimii?

Vaikka valon käyttö ihon ongelmien hoitoon saattaa tuntua liian hyvältä ollakseen totta, valohoidot ovat vakiintunut käytäntö ihotautien hoidossa. Käyttämällä hyvin tarkkoja valon aallonpituuksia ihotautilääkärit voivat hoitaa ihosairauksia, kuten ekseemaa ja psoriaasia.

Mutta miksi juuri punainen valo? Koska muut näkyvän valon spektrin värit, kuten sininen tai keltainen valo, tunkeutuvat vain ihon uloimpiin kerroksiin, punainen valo pystyy saavuttamaan ihon syvemmät kerrokset, joissa on kollageenia ja elastiinia.

Kun ihosolujen mitokondriot absorboivat punaista valoa, ne voivat lisätä energian tuotantoa ja parantaa solujen toimintaa. Teoriassa tämä lisää verenkiertoa ja kantasolujen aktiivisuutta, mikä parantaa ihon kykyä korjata itseään.

Punaisen valon uskotaan myös auttavan vähentämään hienoja juonteita ja ryppyjä stimuloimalla kollageenia tuottavia fibroblasteja ja estämällä kollageenia hajottavia entsyymejä.

Vaikka punaisen valon hoidon ei-invasiiviset edut vaikuttavat ensi silmäyksellä vaikuttavilta, kannattaa ehkä odottaa ennen kuin ryntäät ostamaan laitetta. Suuri osa siitä, mitä tiedemiehet tietävät punaisen valon vaikutuksista ihoon, perustuu teoriaan ja varhaisiin tutkimuksiin eikä lopullisiin, todistettuihin faktoihin.

Tosiasia on, että vielä ei ole tarpeeksi kovaa näyttöä punaisen valon säännöllisen käytön tueksi.

Voivatko kotikäyttöön tarkoitetut punavalolaitteet todella muuttaa ihoa?

Vaikka punavaloterapiaa koskevat tutkimukset näyttävät tällä hetkellä lupaavilta, niissä on monia keskeisiä puutteita, jotka estävät näitä tutkimuksia pönkittämästä punavaloterapian tehokkuutta.

Punavalon käytöstä ei ole plasebokontrolloituja, satunnaistettuja tutkimuksia.

Olemassa olevissa tutkimuksissa on myös toinen ongelma: useimmissa ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa on yleensä suhteellisen pieni määrä osallistujia. Kliinisissä tutkimuksissa pitäisi olla useita satoja tai tuhansia osallistujia, jotta tilastolliset tiedot olisivat luotettavia, mutta monissa näistä tutkimuksista on vain alle sata osallistujaa.

Toinen ongelma kotona tehtävissä punavaloterapioissa on vaikeus varmistaa, että annostus on tarkka. Valitettavasti tarkka valohoidon annostus on hieman monimutkaisempaa kuin paneelin kytkeminen huoneen toisella puolella ja sohvalla loikoilu.

Tehokas valohoito vaatii paitsi hyvin tarkan aallonpituuden myös oikean intensiteetin tai kirkkauden. Valitettavasti eri punavalolaitteiden valmistajat eivät ole standardoineet käyttämiään aallonpituuksia ja valon intensiteettejä, joten asiantuntijoiden mukaan voi olla vaikea varmistaa, että punavalon annos on tarkka ja tehokas.

Esimerkiksi Platinum LED Therapy Lightsin BIOMAX 900 -punavalopaneelin säteilyvoimakkuus 6 tuuman etäisyydellä on 202 mW/cm², mikä tarkoittaa, että jos ihosi on 6 tuuman etäisyydellä paneelista, jokainen valon alla oleva neliösenttimetri saa 202 milliwattia energiaa valonlähteestä.

Da Vinci Medicalin samankokoisen Red Reactive R3 -paneelin säteilyvoimakkuus 6 tuuman etäisyydellä on kuitenkin vain noin 78 mW/cm².

Ja vielä lisää sekaannusta aiheuttaa Block Blue Lightin Red Light Therapy PowerPanel MEGA, joka antaa kaksi erillistä säteilyvoimakkuusmittausta 6 tuuman etäisyydellä käyttäen kahta erillistä valomittauslaitetta, valospektrometriä ja aurinkomittaria. Valospektrometrillä mitattuna paneelin säteilyvoimakkuus on 89 mW/cm² 6 tuuman etäisyydellä. Aurinkomittarilla mitattuna säteilyvoimakkuus 6 tuuman etäisyydellä on kuitenkin 167 mW/cm². Kahden edellisen paneelin tuotetietosivuilla ei kuitenkaan mainita, mitä valomittauslaitetta on käytetty paneelien säteilyvoimakkuuden mittaamiseen.

Lisäksi tarkastellut kolme punaista valopaneelia eroavat toisistaan huomattavasti sekä aallonpituuden mittausten että laitteiden käyttämien aallonpituuksien lukumäärän osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että tavallinen kuluttaja ei pysty helposti vertaamaan eri mallien tehoa.

Ennen kuin kokeilet punavaloterapiaa kotona, tulee ottaa huomioon muutamia varotoimia

Kustannus-hyöty -näkökulmasta katsottuna on ehkä parempi valita retinoidien kaltaisia, tehokkuudeltaan tunnettuja hoitoja sen sijaan, että kuluttaisi satoja euroja laitteeseen, joka vain saattaa toimia.

Mutta kun otetaan huomioon, että useimmat kotikäyttöön tarkoitetut punavaloterapia-laitteet eivät yleensä aiheuta liikaa haittaa (lukuun ottamatta lompakkosi laihtumista), asiantuntijamme eivät välttämättä suosittelisi niiden käytön lopettamista kokonaan.

On joitakin asioita, jotka tulisi ottaa huomioon ennen tällaisen valolaitteen käyttämistä.

Tarkista, että laite on viranomaisten hyväksymä, ja noudata aina valmistajan ohjeita

Koska laiteväärennökset, kopiot ja laittomat laitteet tulvivat verkkokauppoihin, asiantuntijat suosittelevat varmistamaan, että laitteesi on virallisen tahon hyväksymä, jotta voi olla varma, että se on läpäissyt turvallisuustarkastuksen. Aina parempi, jos laitteella on tehty jotain kliinisiä tutkimuksia.

Punavalolaitteiden standardoinnin puutteen vuoksi asiantuntijat kehottavat käyttäjiä noudattamaan valmistajan ohjeita. Etenkin käyttöaika on sellainen, jota olisi noudatettava tarkkaan.

Valmistajan ohjeiden noudattaminen on erityisen tärkeää laitteiden kohdalla, jotka käyttävät myös infrapuna- tai lähi-infrapunavaloa tunkeutuakseen syvemmälle ihon dermis-kerrokseen, sillä infrapunavalon lämpö voi aiheuttaa palovammoja.

Suojaa silmäsi

Muista käyttää myös jonkinlaista silmäsuojaa, kun käytät mitä tahansa näistä laitteista. Kaikki LED-laitteet eivät ole samanlaisia eivätkä tuota saman määrän valoa.

Paremman silmäsuojan saamiseksi on suositeltavaa valita punaisen valon laite, joka voidaan asettaa mahdollisimman lähelle ihoa, jotta silmien altistuminen valolle vähenee.

Jos käytät infrapuna- tai lähi-infrapunavaloa käyttävää laitetta, tulisi käyttää infrapunasuojalaseja silmien suojaamiseksi, sillä infrapunavalon aiheuttamat palovammat voivat vahingoittaa sarveiskalvoa ja verkkokalvoa ja aiheuttaa mahdollisesti kaihia tai jopa sokeutta.

Silmien rakenteet ovat paljon herkempiä kuin iho. Vaikka ihosi sietäisikin valoa hyvin, silmät eivät siedä sitä samalla tavalla.

Kannattaa olla varovainen, etenkin, jos sinulla on valoherkkyyttä tai tummempi ihonväri

Vaikka punavaloterapia on yleensä turvallista, varovaisuus on paikallaan, jos on tiettyjä valoherkkiä ihosairauksia, kuten lupus, tai käytät valoherkkyyttä aiheuttavia lääkkeitä, kuten mikrobilääkkeenä käytettävää doksisykliiniä. Näiden kanssa punavaloterapiaa suositellaan välttämään.

Tummempia ihotyyppejä omaavien kannattaa olla varovaisia punavaloterapialaitteiden kanssa, sillä ne voivat mahdollisesti aiheuttaa hyperpigmentaatiota. Tiedetään, että jopa lämpö voi laukaista melasman tai hyperpigmentaation kaltaisia oireita tummempia ihotyyppejä omaavilla.

Muista, että punaisen valon vaikutuksista opitaan edelleen

Vaikka punaisen valon terapiasta saatavilla olevat tiedot ovat lupaavia, on tärkeää muistaa, että monet punaisen valon terapian alueet ovat vielä tutkimatta.

Punavaloterapiaa ei ehkä kannata yhdistää mihinkään kosmetiikkatuotteisiin. Tällä hetkellä ei ole tutkimuksia, jotka osoittaisivat, miten punavaloterapia toimii käytettynä tiettyjen ihonhoitotuotteiden kanssa.

Punavaloterapian pitkäaikaisista vaikutuksista ei myöskään vielä tiedetä juurikaan. Tähän mennessä näiden laitteiden käytöllä ei ole havaittu yhteyttä ihosyöpään tai minkäänlaiseen solujen vaurioitumiseen tai solujen toiminnan heikentymiseen, mutta ei kuitenkaan ole paljoa tietoa siitä, mitä tapahtuu, kun ihmiset käyttävät näitä laitteita jatkuvasti vuosien ajan, koska aiemmin LED- tai matalan tason valohoitoa oli saatavilla vain lääkärin vastaanotolla tai terveydenhuollon piirissä.