torstai 17. lokakuuta 2019

Prahassa - ja pieniä muisteloita matkustamisesta

Juurikaan en ole työmatkoista postaillut, joten voin tehdä yhden reportaasin tänään. Hirveän kivasti sitä tulee yleensä kohdetta nähtyä, höh.

Joskus aikoinaan, kun aloitin kv. lääkealan hommat, oli matkustaminen ulkomaille hieman hohdokkaampaa kuin nykyisin, koska viikolla oli matkustettava businessluokassa  - ellet sitten halunnut palata reissultasi sunnuntaina. Jos, niin firma saattoi silloin jopa maksaa ylimääräiset viikonlopun yöpymiset, koska se nyt vaan tuli halvemmaksi! Kuka nyt kuitenkaan olisi halunnut viikonloppuaan pilata reissaamisella, paikassa, johon ei välttämättä olisi mennyt, tai jossa muutenkin joutui jatkuvasti juoksemaan? Useimmiten sitä mieluummin palasi kotiin viikonlopuksi, koska tiedossa oli kuitenkin reissua joka viikko, minulla tavallisimmin 1-3 kertaa per viikko, ja ainoastaan ulkomaille.

Harvoinpa sitä tulee nähtyä itse matkakohteesta juurikaan mitään, mitä nyt sitten taksin ikkunasta. Siksi tämän viikon Prahanreissuni kuvat ovat tätä sorttia:

Hotelli Panoraman pihakiveystä.

Hotelli Panoraman pihalla oleva kivihökötys.

Ruzynen (Vaclav Havel) lentokentällä oli hauska robotti, joka puhui ja elehti, kun sen ohi meni loungen hissille.

Reissun kohokohta, erinomaista savustettua "pork bellyä" fenkolilla maustettuna. Tarjottuna tumman luumukastikkeen ja dumplingsien kanssa. Annoksen kruununa oli tuoretta punaista chiliä (ja persiljanoksa).

Lihan kanssa sopiva viini.

Jälkiruokana ollut omenastruudeli ei yltänyt pääruoan tasolle, mutta tuli silti syödyksi.

Paluumatkan eväät. SAS on petrannut paljon ruokiensa suhteen.


Vakiojälkkäri kahvin kanssa SASin lennoilla.

Ja kas kummaa, piipahdin Arlandassa taas Bülow'lla. Piti hakea täydennystä varastoihin ja tsekkaamassa eräs asia: Ystävättäreni väitti kullanhohtoisten suolakinuskirakeiden olevan kausituotteita (talvi), ja niiden "pölyisemmän" version olevan se normaalituote. Kysyin tästä myyjättäreltä ja hän sanoi niiden olevan kaksi eri tuotetta, ja että kumpikaan niistä ei ole kausituote.



Tuo "pölisevämpi" (vaikka ei se oikeasti mitään pölise) on suolaisempi versio. Ostin molemmat ja vielä vadelmaa herkkusuuherralle kotona.


Prahan kentältä ostin hiukan tuliaisiakin, juustoja ja suklaata lähinnä. Tuollaisen narumaiset juustot ovat sielläpäin tavallisia ja niitä löytää joskus letitettyinä kauniisti. Juustot saattavat olla savustettuja tai sitten ei.


Menemme huomenna suklaa-, punaviini- ja juustoteemaisille illallisille ystävien luo, joten piti miettiä tuliaisiakin.

Orion on tsekkiläinen suklaatehdas, vähän kuin Fazer suomalaisille.

Karlsbadin oblaatit ("öylätit", sama kantasana) ovat paikkakunnalle tyypillisiä vohveleita, joita saa monen makuisina ja täytettyinä, kuten alla.



Eelleen vohveleita, joskun paksumpia ja suklaisia. Huomaa merkki.... Näissä se "vohvelimaisuus" oli hiukan samanlaista kuin Geisha-patukoissa, eli ei kerroksina vaan suklaan seassa.





Ostin sieltä myös hanhenmaksaa ja joitakin pateita, kaikkea en viitsi nyt kuvata kuitenkaan.

Hieman tosin harmitti, ettei ehtinyt käydä kaupungilla kävelemässä tämän enempää kuin hotellilta firman offiiseihin, mutta toisaalta  - onhan tuolla nyt oltu kymmeniä ja kymmeniä kertoja, eikä siellä ole mikään muuttunut sitten viime visiitin. Ehkä voisi sinne tehdä viikonloppuvisiitin Herra D:n kanssa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua!