Mitä vaikutuksia ilmastomuutoksella on kosmetiikka-alalle ja käyttäjille?

Lueskelin netistä viikonloppuna mielenkiintoisia artikkeleita, aina alkaen ilmastonmuutoksen vaikutuksista parfyymien kehitykselle. Poimin tähän muutamia yksityiskohtia.

Kuvakaappaus julkaisun kannesta, josta parfyymeja koskeva osio on poimittu.

Jos aloitetaan niistä parfyymeistä...

Tuoksuihin tarvitaan yleensä luonnollisiakin aineita, eteerisiä öljyjä, jotka tuotetaan kasveista. Maaperän laadun huononeminen vaikuttaa niin näihin eteerisiä öljyjä tuottaviin kasveihin kuin kaikkiin muihinkin kasvien tuotantoon perustuviin teollisuudenaloihin. 

Maaperä huononee koko ajan, ja sen mikrobiomi ei ole enää niin monimuotoista, kuin se joskus oli. Syynä tähän ovat lähinnä viimeiset 60 vuotta käytetyt tuholaismyrkyt, jotka tappavat elävät organismit, jotka tekivät viljelymaista reheviä ja tuottivat suurimman osan ravinteista, joita kasvit tarvitsevat kukoistaakseen ja lisääntyääkseen.

Maaperän mikrobiomin ja siten myös maaperän kasvien muuttuminen voi itse asiassa vaikuttaa suoraan niiden luonnon raaka-aineiden laatuun, joista hyvä hajuvesi syntyy. Kun maaperä kärsii, kasviuutteiden biokemiallinen koostumus voi vaihdella hyvinkin paljon - ne eivät siis ole tasalaatuisia. Tämä koskee myös kaikkea ns. luonnonkosmetiikkaa, joka perustuu kasviperäisille ainesosille.

Elävässä maaperässä on uskomaton biologinen monimuotoisuus, joka koostuu eläimistä/eliöistä ja mikro-organismeista, joita ei vielä juurikaan tunneta. Tämän ekosysteemin yhteiselo tarjoaa kasveille ravinteita, aromeja, mineraaleja ja vitamiineja. Silti nykymaailmassa arvioidaan, että yli puolet maaperästä on kuollutta maaperää, mikä on hälyttävää.

Tämä on myös huomattu viinintuottajien keskuudessa, mikä kävi ilmi keskusteluissa muutaman viinintuottajan kanssa hiukan yli viikko sitten Düsseldorfin viinimessuilla.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ihon mikrobiomiin.

Ihon mikrobiomin tasapaino riippuu sisäisestä tasapainosta, mutta myös ulkoisista tekijöistä eli ympäristöstä. Lämpötilan ja ilmankosteuden nousu voi horjuttaa mikrobiomia ja ihon pH:ta (happamuutta), joka muuttuu emäksisemmäksi, mikä lisää riskiä ihoa suojaavan hydrolipidikerroksen heikkenemiseen ja tekee siitä siten herkemmän erityisesti alkoholipohjaisille hajusteille.

Tämän lisäksi kuuma ja kostea ilmasto tekee tuoksujen päänuoteista haihtuvampia ja pohjanuoteista voimakkaampia.

Entäs kosmetiikka?

Mitä tulee ihoon yleensäkin, niin kaikki me tiedämme, että otsonikato, kasvihuonekaasupäästöt ja lämpötilan nousu aiheuttavat ilmakehän muutoksia, jotka lisäävät yksilöiden ihosyöpäriskiä altistumalla enemmän ultraviolettisäteilylle. Ympäristötekijöillä on siis suuri vaikutus. Täältä voi lukea lisää aiheesta (englanniksi).

Kosmetiikka-ala vaikuttaa ympäristöön monin tavoin. Nykyiset käytännöt voivat kuluttaa luonnonvaroja, vahingoittaa meriä, vahingoittaa villieläimiä ja tuottaa haitallisia mikromuoveja. Tästä päästäänkin alan suurimpaan haasteen, eli pakkausjätteeseen, joka saastuttaa ympäristöä lisää. 

Mitä tulee kosmetiikan raaka-aineisiin, teollisuus seuraa yleistä trendiä ja alkanut investoida ilmastonmuutosta kestäviin ainesosiin. Brändit tutkivat myös laboratoriossa kasvatettuja vaihtoehtoja esimerkiksi kollageenin kaltaisille ainesosille, mikä vähentää ilmastonmuutokselle alttiiden kasviperäisten lähteiden tarvetta. 

Koska muuntogeenisistä ainesosista on tullut  yleisemmin hyväksyttyjä (tai vähemmän pelättyjä) ja säädökset ovat lieventyneet (tiedon kertyessä), biotekniikka on tulossa tuottamaan ainesosia, jotka kestävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tämä muutos vähentää riippuvuutta perinteisistä viljelykasveista ja avaa myös uusia mahdollisuuksia tuottaa tehokkaita kasviperäisiä ainesosia valvotuissa ympäristöissä. Biologisen monimuotoisuuden väheneminen, joka on toinen ilmastonmuutoksen merkittävä seuraus, uhkaa kuitenkin myös tärkeiden kasviperäisten ainesosien saatavuutta. Sademetsät, joissa kasvaa tuhansia kosmetiikassa ja ihonhoidossa käytettäviä lajeja, tuhoutuvat hälyttävää vauhtia. 

YK:n ympäristöohjelman (UNEP) mukaan maailmassa menetetään vuosittain noin 10 miljoonaa hehtaaria metsiä, mikä vaikuttaa suoraan luonnollisten ainesosien tarjontaan. Tämä suuntaus pakottaa tuotemerkit turvautumaan synteettisiin vaihtoehtoihin tai formuloimaan tuotteita uudelleen, usein kestävyyden kustannuksella, vaikka joissakin tapauksissa synteettiset ainesosat ovatkin kestävämpiä kuin luonnolliset ainesosat.