Postiloodasta löytynyttä ja muuta

Taas viime viikolla tupsahti muutama näyte postilaatikkooni. Katsotaanpa, mitä ne olivat.

Ylimpänä on laatikossa tulleet Dior Capture OX-C Treatment -tuotelinjan kaksi tuubia, joista toisessa oli Le Sérum (sereumi) ja toisessa Crème Jour (päivävoide). Tuotelinja on tarkoitettu siloittamaan juonteita ja kiinteyttämään. Mielelläni kokeilen.

Alhaalla vasemmalla on ihan tuntematonta brändiä minulle... Dr. Levy Intense Stem Cell Eye Booster Concentrate, eli silmänympärysseerumi, joka sisältäää mm. "patentoitua kantasoluteknologiaa" (mitä se sitten lieneekään?), hyaluronihappoa, niasiiniamidia ja lupiini- sekä alfalfauutetta. Silmänympärystuotteet kelpaavat aina!

Alhaalla keskellä on tuubillinen Elmex Sensitive Repair & Prevent -hammastahnaa. Tuosta jo pesee muutamaankin kerran.

Alla oikealla on näyte Dr. Barbara Sturm -merkkisestä Super Anti-Aging Dual Serumista. Ensimmäinen vaihe seerumista kosteuttaa, ja toinen vaihe on lipidipitoinen, eli rasvainen, jonka luvataan uudistavan ihoa.

Ensimmäisessä faasissa on tehoaineina vuohennokkaa, kolmea eri molekyylikokoa hyaluronihappoa ja portulakkaa sekä glutationia.

Kakkosfaasissa on tehoaineina biomimeettisiä polypeptidejä, ihoidenttisiä keramideja ja muuritatarta.

Yhdestä näytepussukasta ei varmaan paljoa ole hyötyä, mutta mielelläni kokeilen silti.

*****

Takaisin Suomeen muutto alkaa häämöttää heinäkuun lopussa ja nyt jo alkaa mennä yöunet kaikkien järjestelyjen takia. Siinä kun taas on oma paperisavottansa.

Olen nukkunut todella huonosti viime viikot ja ylimääräistä hommaa on muutenkin riittänyt paljon. Onneksi nuo pienet ilta- ja viikonloppureissut ovat vieneet ajatuksia muualle.

Toissa lauantaina vielä hoksasin lattialla teeläikkiä (minulla on paha tapa täyttää teemukini ihan äyräitään myöten - tapa, mikä on isänperintöä, hänellä kun oli sama tapa kahvikuppinsa kanssa) ja ajattelin mopata ne lämiskät heti lankkulattiasta.

En suosittele muuten ollenkaan liukkaan lankkulattian moppaamista villasukat jalassa. Liukastuin ja kuinkas ollakaan löin pääni huonekalun terävään kulmaan. Nyt on otsassa järkyn näköinen "reikä" ja seuraavana päivänä menivät tietty silmänalusetkin mustiksi. Viimeksimainitut paranivat äkkiä, mutta tuo otsa on aika pelottavan näköinen edelleen.

Se on kumma, että kun otsansa tärskäyttää jonnekin, niin silmänaluset mustuvat. Sattuipa kerran Rooman lentokentällä, kun oltiin lähdössä eräästä tutkijankokouksesta kotiin, juttelin tutkijalääkäreitteni kanssa ja eräs ranskalainen halusi hyvästellä minut poskisuudelmin. En heti ensin tajunnut aikeita (luulin, että luvassa oli vain kädenpuristus hyvästiksi), ja tämän pitkän miehen leuka kopsahti kulmakarvan tienoille.

Ei se mitenkään kovin edes sattunut (ja poskisuudelmat saatiin vaihdettua ja kumpikin lähti lähtöporteilleen), mutta apua, kun lennon aikana kävin vessassa niin siinähän se oli, maailman komein musta silmä! Siinä sai käyttää kaikki taiteilijan kykynsä, että sitä sai edes jotenkin häivytettyä meikillä.

Tekevälle sattuu.