Niitänäitä

Ajattelin eilen lähteä hiukan aikaisemmin töistä ja hoitaa nyt sitten tuon ajokorttihomman. Täällä Sveitsissä siis pitää maahan muuttamisesta 12 kk:n aikana vaihtaa ajokortti paikalliseen. Alkuperäinen sitten otetaan pois. Autoni on Suomessa edelleen, mutta jospa nyt kesällä tulis yhtäkkiä hinku lähteä jonnekin. Parempi tehdä se vaihto nyt, eikä odottaa tuota elokuuta, jolloin voi tulla kiire. Ellei tätä vaihtoa muuten tee tuon 12 kk:n aikana, silloin joutuu käymään autokoulun uudelleen, kuten kävi brittiläis-sveitsiläiselle kollegalleni, joka ajoi aikoinaan korttinsa Englannissa.

Täällä Baselissa risteillee joitain antiikkiratikoita, tässä partymalli Aeschenplatzilla, jonka lähellä on työpaikkani.

Täällä on torstai sellainen shoppailupäivä, jolloin kaupat ovat ostoskeskuksissa ja ihan keskustassa auki myöhempään, jopa siis ad klo 20.00. Menin siis Fielmannin optikolle, ajatuksenani hankkia se näkötodistus, joka ajokortin vaihtamiseen tarvitaan. Jonottelin siellä aikani, kolmen Fielmannin asiakaspalvelijan juoruillessa selkäni takana ja edessäni olevan asiakkaan ollessa "high mainenance -tyyppi", joka vei uusine rilleineen tiskin takana olevan henkilön aikaa.

Kun sitten joku tuli kysymään, mitä minulle saisi olla, oli jo tovi kulunut. Kerroin asiani, ja hän kysyi, että onko minulla "lomake" mukana. Olin hiukan hölmistynyt. Siis minulla pitäisi olla lomake, jonka saa poliisiasemalta. Kysyin, että eikö teillä sitten niitä ole, ja vastaus oli "ei". Poliisiasema ei tietty ollut enää auki. Lukekaapa, mitä seuraavaksi  - Fielmannilta ei sitten mitenkään voitu mennä nettin ja printata niitä planketteja :(
.
Menin sitten harmistuksissani "tuhannen kaupan" kautta kotiin ja totesin, että sen samperin planketinhan löytää netistä! Samalla hoksasin, että se poliisiasema, josta näitä kaavakkeita saa, ei ole Spiegelhofilla (kuten se kaupan ihminen neuvoi, vaan Claraplatzilla (kumpaa tässä nyt uskoisi?). Ehkä olisi tänä aamuna jonotellut turhaan Spiegelhofissa ja tullut sitten ohjatuksi Claraplatzille, en tiedä. Etäisyys ei ole mikään jäätävän suuri, mutta kuitenkin.

Ah ja voi, alan uskoa puolalaista kollegaani Justynaa, joka aina jotakin asiaa ihmetellessäni sanoo, että "niin, mutta hei, mehän ollaan Sveitsissä, eikä täällä mikään asia saa sujua liian helposti!".

Das Magazinilla on ilmestynyt Suomi-numero, tässä kansikuva.  Jos siellä screenin toisella puolella on saksankielentaitoisia, tai Google Translatorin käyttäjiä, laittakaa viestiä email-osoitteeneen, niin voin lähettää jutut pdf-tiedostona teille, sain sen nimittäin kustantajalta tänään! Kivoja juttuja (joista en kaikkea allekirjoita).

Tämmöistä tänään!