Syntymäpäivähulinaa

Vietin 2.6. syntymäpäivääni. Meni vähän pitkäksi, kun homma jatkui vielä eilen, kun eräs miespuolinen ystävä (tämä viime viikon taidegalleriaseuralainen ja pienen päiväreissun kaveri) halusi vielä tarjota lounaan eilen.

Toisaalta, onhan minulla tavallaan kaksi syntymäpäivää. Toiseksi voi laskea helmikuun 2021 alun, jolloin sain autologisen kantasolusiirron, jonka ansiosta olen voinut elää terveen ihmisen syöpävapaata elämää. Sain uuden elämän silloin. Olen siis CR-statuksella (complete response), mikä ei tosin vielä tarkoita täydellistä paranemista. Sellaistahan ei tässä taudissa ole.

Itse synttärilounasta söin ravintola Mamissa, joka on Turussa aika pomminvarma paikka jokirannassa.

Vitello tonnato alkuruokana.

Kuhaa muhennetuilla tilliperunoilla, beurre blanc -kastiketta ja vihreää parsaa.

Naapuripöydän kutsumaton vieras.

Näkymä joen yli Pinellan pylväikköön, missä oli ammoisina aikoina höyrylaivasatama.

Suklaakakkua ja vaniljakastiketta.

Oli aika hevi lounas, joka vaati sitten kahvia sen jälkeen, olihan siinä mennyt pari lasia viiniäkin. Mami on muuten siitä mukava paikka, että siellä saa lounasta aina klo 15 saakka. Menin sinne juuri ennen sitä.

Kylmä latte ja lisää kukkia. 

Olin saanut jo edellisenä iltana kauniin kukka-asetelman, mutta siitä on hiukan hankalaa ottaa kuvaa. Se on siis asetelma, jossa on punainen ruusu, pari valkoista orkideaa ja harsokukkaa oasis-sieneen aseteltuna astiassa, jossa on sydänleikkauksia.

Latte muuten oli aika kiva etu S-kortilla. Muuten tämä olisi maksanut liki seitsemän euroa, mutta nyt siis oli ilmainen synttärietu. Samalla sain Fazerin sinisen suklaalevyn synttärilahjaksi. Mikäs siis tässä on ollessa...

Seuraavana päivänä syötiin ahventa Brasserie Améliessa, siinä edellisen päivän lounastelupaikan kupeessa.

Jäin vielä viipyilemään torille...

Päivänsankari itse. Hymy on herkässä ja lukulasit unohtuivat päähän kuvaa otettaessa.. Normaalisti siis pidän laseja vain lukiessani.

Ostin vadelmia, ne ovat hyviä vaniljakerman kanssa.

Jokirannan puissa oli taidetta. Käytiin C:n kanssa ihailemassa.

Loppuviikosta pitäisi sataa. Ottavatkohan nuo taideteokset sitten pois, vai jättävätkö kastumaan? Voisi noita käydä vielä kerran ihailemassa.

Torin pehmiskioski, eli vanha ratikka oli poistettu paikalta rakennusaitojen takia. Mahtavatko nyt korjata torin irvistelevää kivilaatoitusta länsipuolella, kun torin itäpuoli saatiin joltisenkinlaiseen kuntoon. Silti sielläkin joutuu katsomaan mihin astuu, koska osa laatoista on edelleen vinksallaan. Hmm.

Ulkomailla ei koskaan saanut pehmistä, joten nyt olisi sellainenkin maistunut.