Basel ja nykyajan toimistosuunnittelua

Olen Baselissa entisillä kotikonnuillani. Eilen pääsin käymään entisen työnantajani, Rochen uudessa tornissa Grenzacherstrassella. Aivan upea, uusi toimistorakennus, jonne minäkin olisin Gartenstrassen tiloista saanut muuttaa, jos sopimustani olisi jatkettu. Vaan ei jatkettu, kun 2018 firmassa oli isoja muutoksia, ja osa vakinaisistakin sai lähteä.

Kivitaideteos "vanhan tornin", eli Bau 1:n edessä. Bau 1:stä ja sen 37. kerroksen Pebbles-ravintolasta on tässä blogissa juttuja takavuosilta. Aina kun kävin kaupungin toisella puolella olevasta toimistostani kampuksella, pyrin piipahtamaan Pebblesissä, ja tottakai vein aina myös Suomesta tulleet vieraani sinne.

Vanha, ja uusi, paljon korkeampi torni. Nämä ovat Sveitsin korkeimmat rakennukset. Nyt kuulin, että suunnitteilla on vielä kolmas, näitäkin korkeampi torni. Siitä tulisi hiukan eri mallinen, katso suunnitelma ja havainnekuva täältä.

Uusi Rochen torni.

Alla kuvia hyvinvointikerroksesta, jossa on mm. joogatiloja, hierovia nojatuoleja ja petejä ja kaikkea muuta mukavaa. Tarjolla on aina teetä, yrttihaudukkeita ja sensellaista terveellistä. Siis täällä on hyvinvointikerros!

Katosta roikkuvia korituoleja oli paljon joka puolella, ja niissä istuen on mukava palaveerata työkaverin tai -kaverien kanssa.

Yksi hierovista nojatuoleista. Hierovat pedit olivat kaikki varattuja, joten en saanut niistä yhtään kuvaa. Entinen työkaverini, joka toimi oppaana, kertoi, että oli kokeillut 15 min yhtä petiä juuri viikolla, ja sanoi sen olleen todella rentouttava kokemus.

Täällä voi pitää vaikka kokouksen, kunhan ei pidä kovaa ääntä.

Miksi näitä vateja sanotaan? Niitä siis voi napauttaa tuolla palikalla, ja aikaansaatu ääni resonoi kehossa, kun kuppi koskettaa sitä (luulen). Takana karkeaa hiekkaa, jossa voi kävellä paljain jaloin. Hiekka (tai hieno sora?) hieroo jalkapohjia. EDIT: Kuten kommenteissa osuvasti huomautettiin, nuo "vadit" ovat siis äänimaljoja! Kiitos! Täällä lyhyesti lisää niiden käytöstä (Wikipedia).

Täällä asuu rauha.

Sitten piipahdimme tornin kahviloissa, ja lopulta 47. kerroksessa olevassa baarissa, joka on Pebblesin vastine. Unohdin kysyä, mikä sen nimi on. Baari oli pullollaan after work -drinksuilla olevaa porukkaa.

Yhdessä kahvilassa oli viherseinä, joka oli tehty ihan oikeista, elävistä viherkasveista. Näköjään se innoitti  muitakin valokuvaajia. Siellä näkyikin eilen illalla olevan paljon vierailijoita. Rochen työntekijät saavat tuoda erityisluvalla "perheensä" käymään, ja sellaisella luvalla minäkin siellä olin.

Lounasruokala ei ollut enää auki, mutta kävimme nappaamassa kuvan.

Toimistotilat ovat kolmen kerroksen komplekseissa, joissa voi liikkua joko kierreportaita pitkin tai hissillä. Tarjolla on erilaisia työtiloja aina hiljaisista yhden hengen "kopeista" erilaisiin työpöytiin. Käytössä on hotdesking, eli voit valita itse työpöytäsi ja työskentelytilasi. Tavaransa työntekijät säilyttävät erillisissä lokeroissa, joista tarvikkeet voi kantaa laatikossa valitsemaansa työpisteeseen. Saman osaston väki tekee yleensä töitään toimistolla ollessaan samassa kolmen kerroksen kompleksissa, joten tiedät aina, missä työkaverisi ovat.

Näkymä Reinille 47. kerroksen baarista.

Kaiken huippuna kuva yhden toimistokerroksen naistenvessan oven sisäpuolelta. Ovessa on pieni hylly, johon voit asettaa vaikka puhelimen tai tabletin ja katsella sieltä jotakin pöntölläistumisen aikana.

Mitäs tykkäsit? Kyllä minulle tällainen toimisto kelpaisi!

Herkuttelua

Bonbons kahvin kanssa aterian päätteeksi.

Brioche-leipää.

Tässä oli pieni bloggaustauko, olin flunssassa ja mies täällä pidennetyn viikonlopun. Piti hiukan kiirettä, kun ohjelmassa oli hiukan kotiseutumatkailua parhaimmillaan, eli Baselin joulutorit, hiukan shoppailua ja hyvää ruokaa + tänään Fondation Beyelerin taidenäyttely, jossa oli mm. suosikkini Wassily Kandinskyn varhaisen vaiheen töitä ja Franz Marcin tauluja(ja tästä lisää myöhemmin). Upeita kaikki!

Näyttelystä hiukan myöhemmin, mutta kun meillä oli anniversary tänään, mutta kun  vietettiin sitä eilen, niin tässä vähän siitä.

Aloitettiin Rochen tornista, jonne ei pääse kuka tahansa, mutta jossa on kuuluisa ravintola, jonka nimi tulee ohikulkevan Reinin mukaan: Pebbles Lounge.

Syötiin siellä leikkelelautanen (unohdin ottaa kuvia  - tosin näkymiä sieltä on ollut blogissani aiemminkin.

Siitä sitten jatkoimme ainoaan, maanantaina auki olevaan Michelin-tähtiraflaan, eli Pullman-hotellin Les Quatre Saisonsiin. Täällä ovat ravintolat usein kiinni sekä sunnuntaina, että maanantaina.

Ravintola olikin ihan kuin varattu vain meille, sillä tänään, Suomen "itsepäisyyspäivänä" on täällä katolinen "joulupukin päivä"n(ja niitä pukkeja sitten riittikin joka puolella kaupunkia..).

Mutta niin, ruoasta - muutamia kuvia ja lasku oli liki 600 euroa (ottaen huomioon, että vain minä join suunnitellut viinit). Olin kuitenkin  tarjoutunut maksamaan....

Kaksi alkuruokaa  - ylempi miehen, jossa hanhenmaksaa monissa muodoissa, kuten paistettunan(ja terriininä, mikä oli myös erinomaista) pienemmällä lautasella (oli todella ihanaa!). Minulla taas kampasimpukkacarpaccio, jossa piparjuurikastike olisi voinut olla hiukan mausteisempaa.

Amuse bouche oli luonnollisestikin ennen, mutta mainitsen sen nyt tässä.

Sitten kala, se oli molemmilla ruijanpallasta ja kalaruokahan tulee ennen liharuokaa.Monta lajia perunaa seurana!

Pääruoan jaoimme kahtia, eli mies söi vasikkaa ja minä ankkaa, joka normaalisti valmistetaan vain kahdelle hengelle, mutta koska koko ravintola oli meidän, niin....

Ihmeellisen iso vasikan ulkofile, ja se oli valmistettu höyryttämällä. Eerinomaisen hyvää ja mureata

Juustokärrystä voi vaan sanoa, että oli loistava! Särpimen seurassa oli saksanpähkinäitä, pähkinä&hedelmäleipää ja kuivattuja hedelmiä.

Tässä taas on ankkaa, rintapalat! Violetti juttu on tehty samanvärisistä Perigord-perunoista. Ihmeellistä! Sitten tämän jälkeen tuli vielä koipipalat omassa annoksessaan ja salaatin  kanssa. Jaoimme.

Jälkkärinä aprikoosia eri muodoissaan +kermajäädykettä mantelikuoressa.

Pre-dessert - oops kun muistaisin kaikki -  maistuvia pikkupaloja kuitenkin!