"Kärpästen herra"

Eilen paloi proppu totaalisesti näihin pikku hyönteisiin ja olenkin sitten myrkyttänyt niitä oikein urakalla  - sillä tuloksella, että olen itse yskinyt liki alveolini pitkin seiniä. Mutta nyt alkaa helpottaa noitten öttiäisten suhteen.

Valvoin viime yönkin, koskaen vaan yksinkertaisesti osaa nukkua selälläni. Lisäksi tuntuu siltä, että oikea käsi pitäisi tuon haavasiteen takia jotenkin erityisesti asetella sivulle, joten hankalaa on. Aamulla kun nousin ylös, oli olo kuin krapulaisella, päätä kivisti ja tuntui siltä kuin kuolema olisi korjaamassa tuotapikaa.

Ilmeisestikin sitä on väsyneenä jotenkin holtiton ja kävipä sitten niin, että iskin kahvimukilla yhteen etuhampaistani, joka tietenkin lohkesi. Onneksi pääsin ennen puoltapäivää hoitoon ja nyt hampi on kuin uusi. Samalla kun hammaslääkäri kurkkasi suuhuni, hän huomasi ainakin yhden paikan, mikä pitäisi vaihtaa (tämä ei kyllä ollut mikään yllätys) ja neuvoi varaamaan ajan suuhygienistille, joka tekisi hoitoarvion ja poistaisi hammaskivet, joita tiesinkin jonkin verran olevan.

Tein työtä käskettyä kun pääsin kotiin. Ajanvarauksia hoitava henkilö huomautti, että normaalisti hoitoon ohjautuminen ei mene tällä tavalla, että varataan ensin aika suuhygienistille. Mitä ihm...???! Hammaslääkäri oli juurikin selittänyt sen olevan nykyään kunnallisella puolella käytäntö!!! Ajan varaaja kuitenkin sanoi, että sen aamullisen hammaslääkärin olisi pitänyt varata minulle suoraan aika hammaslääkärin tarkastukseen.

No eipä sielläkään oikea käsi tiedä, mitä vasen tekee, näköjään!!!

Alkaa hiukan pänniä tämä säätäminen julkisen terveydenhuollon kanssa.

Jotakin iloistakin uutista tänään, kuitenkin: Perinnöllisyyspolilta tuli kirje, jossa ilmoitettiiin, ettei minulta ole löytynyt rintasyövän riskigeenien BRCA1 tai BRCA2 mutaatioita. Hyvä tietää.

Julkinen terveydenhuolto - ota aina itse selvää asioista, itsepalvelu

Nyt kun tiistai lähenee, minua vieläkin vaivasi tuo juttu saattajan tarpeesta tuohon rekonstruktio-operaatioon. Itse asiassa koko kutsukirjeessä ei ollut mainintaa siitä, mihin operaatioon minut on kutsuttu  - tämä oli vain olettamukseni, koska tuskin tuota käsileikkausta tuosta vaan aikaistetaan, eikä sitä sitäpaitsi tuolla naapurikaupungin sairaalassa tehdä muutenkaan. Sinne ohjataan hiukan erilaisia tapauksia. Muita operaatioita ei tässä tietääkseni ole tulossa.

Kaivelin sitten pinoistani esille sen vanhan kutsun, joka oli kesäkuun ensimmäiselle päivälle (ja jonka jouduin perumaan, kun en ollut maassa). Siinä ei puhuttu mitään saattajista, koska kyse on paikallispuudutuksessa tehtävästä toimenpiteestä. Myös hinta oli määritelty polimaksun perusteella, eikä  päiväkirurgisen operaation perusteella, kuten tässä uudessa kutsukirjeessä oli. Jälkimmäinen hinta on yli kolme kertaa polimaksu.

Toisinsanoen tämä tiistainen on vaan nopea ja pieni toimenpide, ja voin mennä ja tulla omalla autolla. Ja onneksi en ehtinyt buukata ketään kuskailemaan minua kesken työpäivän sieltä kotiin.

Ei voi muuta kuin miettiä, paljonko terveydenhuollon taholta aiheutetaan sählinkiä ja turhaa säätämistä asiakkaille, tämä ei nimittäin ole likikään ensimmäinen sekaannusta aiheuttanut juttu minua koskien.

Joten: Tarkista aina mitä sinulle määrätään/kerrotaan terveydenhuollon taholta.

Moitteita julkiselle terveydenhuollolle

Tahan mennessa tapahtunutta: Kilpirauhasen vajaatoiminta, joka on hiukan yli vuoden jalkeen asettunut laakityksella. Itse vajaatoiminta aiheuttu sita ennen jo ongelmia mm. muistamisessa ja keskittymisessa. Mutta eihan sita huomaa, koska vajaatoiminta ei kehity yhdessa yossa.

Vuosisitten alkanut artroosi, eli molemmat peukalonivelet ovat "irrallaan" ja turvonneet. Aiheuttaa toiminnallista ongelmaa.

Menin sitten viela ja luiskahdin jaisella pihalla autosta noustessa, ja jo ennestaankin kipea olkapaa sai pahemman vamman, ja koska loin kyynarvarteni auton kynnykseen, siihen tuli ulnaris(eli kyynar-)- hermon vaurio.

Sitten tama uusinut rintasyopa, joka on metastasoinut todella nopeaan, koska kevaan joukkoseulonnassa ei huomattu mitaan.

Probleemia: Tyoterveyslaakari hoiti kilpirauhasongelmaa, ja lahetti minua sitten eri alojen spesialisteille. Ortopedi hoitaa olkapaata, kasikirurgi ainoastaan katta kyynarpaahan saakka, ja sitten syopaa hoitavat kirurgit, onkologit ja plastiikkakirurgit. Toteamisessa on radiologin tyopanos ensiarvoisen tarkea. Sitten voidaan tarvita psykiatrisia konsultteja (minakin olen tehnyt liaison-psykiatriaa nuoruudessani) psyykkiseksi tueksi, varsinkin terminaalipotilaille. Tai mikseipa muillekin, jos sairaus kuormittaa psyykkisesti paljon.

Tyoterveys on maksanut joitain konsultaatiokaynteja, mutta syopa hoidetaan potilaan omaan piikkiin keskussairaalassa. Sinne meni myos yksityiselta lahete leikkausjonoon (peukalot), mutta ortopedin lahete pompautettiin sielta takaisin, "koska oikea hoitopaikka on tyoterveys". Fysioterapia ei ole auttanut tahankaan saakka, ja fysiatri on kahteen otteeseen suositellut magneettikuvausta. Tyonantaja ei maksa. Tassa puhutaan siis jo liki tuhannesta eurosta.

Syovan takia kavin jo kerran kirurgin pakeilla. Siirsin leikkausta, koska halusin tietaan kasvainten speksit. Viime viikolla siis onkologin vastaanotolla, josta siitaKIN maksoin miltei 30 euroa. Vain kuullakseni suuremman kasveimen reseptoristatuksen. Asian olisi voinut hoitaa puhelimitsekin ilman poliklinikkamaksua. Kun tiedustelin muista kaytannon asioista, han muistutti olevansa onkologi, eika han voi ottaa kantaa muiden erikoisalojen alueeseen kuuluviin juttuihin. Aivan.

Siina vaiheessa aloin jo hikeentya. No, tanaan tuli kutsu plastiikkakirurgin juttusille, ja taas ensi viikolla siihen menee sitten kolmekymppia.

Kylla syopapotilaittenkin kanssa tehdaan sairaalassa tiimityota, mutta minusta ei mitenkaan sujuvasti. Turhaa ajan ja rahan haaskausta.

Britanniassa on systeemi, etta yleislaakarit (omalaakari, GP eli general practitioner) konsultoi tarpeen mukaan muita erikoisaloja, ja myos hoitaa potilaitaan laajemmalla diagnoosiskaalalla kuin Suomessa. Potilas ainakin tietaa, etta on yksi kontakti, jolla on koko homma hoidossa.

Mina olen entisessa tyossani ollut paljonkin tekemisissa naitten GP:itten kanssa, enka voi muuta kuin ihailla heidan toimintaansa. He hoitavat kaiken gynekologisista ongelmista psykiatriaan, ja todellakin myos osaavat sen, monta vuotta muita erikoisaloja konsultoituaan.

Koskahan taallakin joku hieman viilaisi tata systeemia toimivammaksi. Niin, ja tahan polimaksujen paalle sitten tulee viikkotolkulla (minimi 5 viikkoa) polikaynteja, se kolmisenkymppia kerta, per sadehoito joka arkipaiva. Sytostaattikaynnit viela siihen paalle.

Ei se ilmaista ole Suomessakaan.