Risteilyllä

Jouluna varmaankin puri joku risteilykärpänen, kun piti taas lähteä paatille. Turussa Viikkarin Grace on ollut se iltalaiva, ja sillä olen käynyt useamman kerran, kun olen saatellut lontoolaisen ystäväni Katin Tukholmaan siskonsa luo. Hän yleensä siis lensi kotiinsa Tukholmasta, lennotkin ovat sieltä halvempia kuin Suomesta.

Mutta nyt Grace on telakalla uusittavana tämän kuun ja Glory muutti iltalaivaksi, joten pitihän se käydä tsekkaamassa! Inhoan aamulähtöjä. Cinderella tuli tuuraamaan Glorya aamulaivana.

Kun ei kukaan kaveri ilmoittanut halukkuuttaan lähteä seuraksi, niin menin sitten yksikseni. Tiedossa oli hyvää ruokaa, hoitoja spa-osastolla ja tietty shoppailua ja tiettty livemusiikkia. Siellä olikin ihan loistava suomalainen jousibändi, joka olikin aika epätyypillistä musiikkia paatilla. Soittivat jopa Metallicaa. Upeaa! Kävin kuuntelemassa molempina päivinä.

Saatiinpa taas kolesteroliarvot kohdilleen tästä satsista....

Jälkkärinä oli joku tyrnijuttu.

Tämä ei ollut Irish Coffee vaan siinä oli jotakin likööriä, ei jäänyt mieleen mitä.

Viikkari muuten veloittaa ekstraa ikkunanvieruspöydästä. No, minähän maksoin, vaikka olikin varsin harmaa keli.

Cinderella tuli vastaan. Minulla oli ikkunallinen hytti, josta oli kiva seurata vaihtelevia maisemia.

Vaatimattomat ostokseni. Tuota Torriden Dive In -merkkistä seerumia on niin kovin kehuttu, niin pitihän se ostaa. Puhdistusbalmeja menee aina (Banila co:n setti) ja Cosrx:n Advanced Snail Peptide -silmänympärysvoiteellekin löytyy käyttöä. 

Sellainen miniloma siis oli tämä.

Matkakuumeilua

Täytyy myöntää, että viime syksynä ollessamme tuolla Reininristeilyllä, minua tosissaan puraisi jokiristeilykärpänen. Muutenkin ajattelin, että pitää käyttää nämä viimeiset kuukaudet todella hyödykseen, sillä tulen täältä Saksasta kokonaan takaisin Suomeen heinäkuun lopussa.

Niin nättejä ovat nämä Reinin maisemat, varsinkin tuolla romanttinen Rein -pätkällä. Ihan eri tavalla ne näkee laivasta kuin junasta tai autosta. Viimeksimainituilla noita rantamaisemia on tullut sahattua muutamaankin kertaan.

Kaub ja Rein-joki, Pfalzgrafensteinin linna keskellä jokea: Photo by Katja Anokhina on Unsplash

Tuli vaan mieleen, että voisi sitä Kölnistä lähteä toiseenkin suuntaan, eli pohjoiseen päin. Löysin kivoja päiväreissuja ja varfasinkin kesäkuulle päivämatkan Kölnistä (Feste) Zonsiin ja toisen Kölnistä Monheimiin. Molemmat olivat vain 49 euroa ja menomatkalla on tarjolla lounasbuffetti, joka sisältyy hintaan. Monheimissa hintaan sisältyi myös puolentoista tunnin kaupunkikierros. Hinta oli mielestäni edullinen, ja koska minulla on tuo 58 euron Deutschlandticket, niin 50 minuutin junamatkasta välillä Aachen-Köln ei tarvitse maksaa mitään.

Jos joku nyt suunnittelee kesälomareissua tänne, niin tuosta Deutschlandticketistä on aika kattava opas luettavaksi aiemmassa postauksessa täällä. Hintahan nousi alkuvuodesta yhdeksällä eurolla, mutta on se silti edullinen.

Reininristeilystä löytyy lisää juttuja täältä. En saanut ihan kaikkia postauksia matkalta niputettua tuon linkin taakse, joten niitä löytää vielä samalta aikajanalta ja täällä myös aiheesta lisää.

Mutta asiaan, eli siis päiväristeilyihin esimerkiksi Kölnistä tai Düsseldorfista. Reinillä ja Saksan muilla joilla kulkee myös reittilaivoja ja liikennöitsijöinä on paljon eri firmoja (esim. Nicko Cruises, A-Rosa).

Kölnistä laivat löytyvät pienen kävelymatkan päästä päärautatieasemasta. mene ulos asemalta - ei siitä katedraalin päästä vaan juuri päinvastaisesta päädystä. Pääset bussiasemalle, jonka läpi kuljet ja sitten oikealle ja kadun yli. Siinähän se laivojen lähtöranta ja laituri sitten onkin.

Zonsissa en muista koskaan käyneeni, tosin täällä Saksassa on sen verran ammoisina aikoina tullut roiskotettua auton kanssa, että muistini voi falskata. Täältä voit lukea lisää paikkakunnasta, joka nykyään on osa Dormagenia. 

Sama pätee Monheimiin, ja taasen saattaa muistini pettää, mutta ei se mitään. Molemmat tulevat nyt sitten tutkittua kesäkuussa. Monheimista voi lukea lisää täältä ja täältä. Nyt alkoi kummasti kiinnostaa tuo ankeriaanpyyntimuseo, ehkä siellä ehtii käydä?

Rein-joki: Photo by J M Fisher on Unsplash

Vähän surettaa se, että varsinkin suomalaiset matkustavat Saksassa niin usein Berliiniin, Müncheniin tai ehkä Hampuriin. Niin paljon nättejä paikkoja on näitten ulkopuolellakin. Tässäkin blogissa on monta postausta Aachenista, Monschausta ja yksi Kornelimünsteristä, joka sekin on nätti pikkupaikkakunta. Kaikki nuo ovat osa Aachenia.

Puhumattakaan noista mahtavista joista ja pikkukaupungeista niiden varrella. Nuo suuremmat kaupungithan kärsivät todella pahasti toisen maailmansodan pommituksissa, Kölnkin oli yhtä kivikasaa ja rakennettiin sittemmin uudelleen. Mutta nuo pikkukaupungit ovat edelleen ehjiä vanhoine rakennuksineen.

Oikealla Mosel, vasemmalla Rein. Kuva Koblenzista. Photo by Pieter van de Sande on Unsplash

Vielä kuvia Etelä-Kiinan mereltä ja Hanoista...

Nämä ovat unohtuneet laittaa tänne...

Oma parveke laivalla. Henkilökuntaa 20, asiakkaita 8. Hyvä palvelu, vaikka yhteistä kieltä ei aina löytynytkään.

Katunäkymä Hanoin vanhasta kaupungista. 

Eka synttärikakku.

Hevisti suklaata!

Litsikausi menossa. Hyvää kahvin kanssa.

Mereltä.

Mustekaloja oli joka yö narraamassa epälukuinen sakki (minä mukaanluettuna).  Aussipariskunta arveli saaliin olevan täysikuulla syvissä vesissä, koska hait saalistavat pinnalla kun on valoisaa. Me siis emme saaneet saalista (epäilen kyllä että pienen seurueemme pulina myös karkoitti saaliit hyvin), mutta onneksi kalastajat läheisistä kelluvista kalastajakylistä tulivat joka aamu veneillään kauppaamaan tuoretta kalaa pöytään.

Toka synttärikakku. Ei ihan niin hevi kuin edellinen.

Toka ruusupuska. Harmi kun ei noita ruusuja voinut ottaa lähtiessä mukaan.

Hiukopalaa privaattiparvekkeella.

Kauniita maisemia.

Kaikki syötävää! Kurkunpalaan istutettuja sipulinvarsia ja kukat tehty chilipalosta ja porkkanasta!

Uppopaistettuja wontoneita.

Piti oikein piirtää paperille simpukan kuva, että sai tilattua, kukaan ei puhunut mitään tuntemaani kieltä, eikä ruokalistaakaan ollut kuvattu tai käännetty. Olisin ottanut jotain possunlihasta tehtyä (yleensä nämä ruoat ovat kaukoidässä hyviä), mutta pelkäsin, että jos piirrän porsaan niin lautasellani saattaa olla tuolla niin himoittuja possunkorvia. Nämä simpukat ovat lemppareitani, juuri sopivasti sitruunaruoholla maustettuja.

Illanviettoa Hanoissa.

Hanoin vanhan kaupungin keskellä oleva Hoan Kiem - järvi.

Ha Noi ja Ha Long

Ha Noi tarkoittaa nousevaa lohikäärmettä, ja Halong laskevaa. Tästä voi päätellä, että hotellin respan Rouva Ha on yhtä kuin rouva Lohikäärme. muuta en vielä ole oppinutkaan, kielellisesti.

Tapasin joitan intialaisnaisia, jotka olivat kovalla tohinalla menossa kenkäostoksille. Toden totta, eilen vasta huomasinkin, että täällä on ainakin yksi katu täynnä kenkäkauppoja. Vaatteet ovat pieniä minulle, mutta kunnon sandaalit haluaisin  - siis jos näille räpylöille löytyy tarpeeksi leveitä...

Pitää huomenna tutkia tuota kauppapuolta enemmän. ainakin Etude Housen liike oli jossain, samoin silkkisiä yöasusettejä saa edullisesti.

Laitan valokuvia myöhemmin, koska tämä PuuCee ei keskustele iPhonen kanssa.

Nyt on väsy, koska ollaan oltu pari yötä onkimassa mustekaloja, ja se kostautuu. Saalista ei tosin saatu, koska täysikuulla ne eivät tule kovin pintaan koska hait niitä vaanivat. Ei saatu kyllä haitakaan, mutta hauskaa oli senkin edestä!

Olisin varmaan hypännyt säikähdyksestä mereen siitä pikkupaatista, jos joku olisi siellä merestä mustekalan nostanut!

Matkasähläystä

Halong Bay; näitä näkymiä odotan!

Onpas taas ollut häslinkiä kerrakseen. Sain vihdoin ja viimein varattua Halong Bayn risteilyn, oli itse asiassa yllättävän vaikeaa löytää mieleistäni ja kyllähän se maksoikin; varmaan hyväpalkkaisen vietnamilaisen kuukausipalkan. Mutta kun halusin sviitin parvekkeella...!

Olin ensin varannut matkan syntymäpäiväkseni, mutta sitten minulle ilmoitettiin, että ko. laiva on yksityiskäytössä silloin, siispä lähden 3.6. ja palaan parin yön jälkeen.

Olen lukenut paljon alueen saasteisuudesta ja turistilaumoista, mutta kuulemma Bai Tu Longin lahti, jonne laiva ensiksi suuntaa, on vähemmän turistipaikka. Se sitten nähdään...

Eilen kun sain varauksen vihdoin ja viimein tehtyä ja etumaksun maksettuani, piti vielä antaa matkanjärjestäjälle henkilötiedot mukaanlukien passi. Kas, huomasinkin ykskaks, että passini menee umpeen juuri paria päivää sen jälkeen kun olen tullut maahan (suomalaiset eivät tarvitse viisumia alle 15. pvän matkoille, jos passi on voimassa 90 päivää maahan tulon jälkeen). Uh, ja lähtö on jo aikaisin tiistaina.

Ajattelin sitten, että jospa hankin visa on arrivalin (saa netistä), mutta siinä olisi passin ollut oltava voimassa 6 kk.

Oli jo iltamyöhä eilen (torstaina), ja tein pikaisesti suunnitelman: aamulla kukonlaulun aikaan rautatieasemalle, missä on valokuva-automaatti passikuvien ottoon. Sitten poliisiasemalle oven eteen jonottamaan jo ennen klo kahdeksaa.

Joku muukin oli keksinyt saman jonotussysteemin, eli aikast paljon oli porukkaa luukuttamassa sisäänpääsyä. Jonotusta ja odottelua...

Kun pääsin lukulle, minulle kerrottiin, että tietoliikennesysteemit ovat nurin, joten he eivät voi auttaa. Express-passin kun saa, jos sen tilaa ennen klo 11 jo samana päivänä klo 15 jälkeen. Se vaan pitää noutaa joko Helsinki-Vantaan liikkuvan poliisin toimipisteestä tai Pasilan poliisitalolta.

Haku lentokentältä sopi hyvin, sillä lähden sieltä tällä kertaa (kerran muuten kävi niin, että olin lähdössä työmatkalle Intiaan, ja sihteeri hankki viisumin hiukan viimetipassa, joten hän toi passini H-V:n lentoasemalle  - ei muuten mitään, mutta vaikka lensin Hesan ja Frankfurtin kautta, en päässyt Turun lähtöselvityksessä Hesaa pidemmälle, eli siellä piti ottaa laukut ulos ja tsekata sisään uudelleen sen passini ja viisumini kanssa). Ettei vaan enää asia vaikeammaksi menisi...

Noniin, aamuiseen... Virkailija ohjasi minut sitten naapurikaupungin poliisilaitokselle, joten kipitin kotiin hakemaan autoni ja sitten sinne jonottelemaan. Siinä vaiheessa kaikki sujuikin ihan OK, passikuvakin (kamalan näköinen!) kelpasi, kun olin yömyöhällä opiskellut kuvaa koskevat säännöt läpi ja millimetrimitalla mittailin naaman ennen lähtöä rautatieasemalta.

Passin pitäisi ollla valmis jo maanantaina.

Olisivat nyt voineet laittaa siitä tietoliikennehäikästä jonkin lapun oveen! Monikohan siellä nyt odotteli ihan turhaan, kuten minä.

Nyt puuttuu enää rahanvaihto, mahatautilääkkeet varoiksi ja pakkaaminen. Aurinkohattukin olisi kiva, jos sellainen mukiinmenevä löytyy. Hajotin näet olkihattuni viime kesänä. Pitää etsiä jostakin kelluva kaulapussi kännykälle, muistaakseni olen sellaisen saanut jostain kylkiäisinä, ja nyt sillä saattaisi olla käyttöä.

Yäks taas pakkaamiselle.