Shoppailua #2 - ostajan opas (jatkoa)

Ostopäätöksiä voi tehdä hyvinkin monesta eri syystä. Edullisempien tuotteiden, kuten suklaapatukan osto sujuu usein silkasta mielijohteesta. Päätös on siis nopea. Kuten huomaatte, ruokakaupatkin on suunniteltu tukemaan mielijohteita. Useimmiten ostettavat hyödykkeet, kuten maitotuotteet ovat sijoitettu perälle, joten joudut kiertämään koko kaupan ja näkemään kaikki houkutukset, jolloin useimmiten koriin tulee kerättyä muutakin kuin se maitopurkki.

Aina parempi on, jos useimmiten tarvittavat tuotteet saa sijoitettua kiertosuunnassa vasemmalle jääville hyllyille. Oikeakätisillä (joita meistä suurin osa on), olisi kätevämpää, jos ne olisivat oikeanpuolisilla hyllyillä, joihin katse ja käsi eksyy helpommin. Tällä tavalla tulee siis vilkaistua hyllyt usein molemmilta puolilta. Karkkeja onkin sitten siinä sopivasti myytävänä juuri kassan tuntumassa. Jos on jonottamista ja väsynyt pieni lapsi mukana, niin...olette varmaan huomanneet, mitä siitä seuraa.

Seuraavaksi haluan käydä markkinamiesten (ja -naisten) niin kovin avaralla kädellä viljeltyjen sanojen kimppuun. Otetaan nyt esimerkiksi sanonta "kliinisesti testettu" tai "testattu ihotautilääkärien/hammaslääkärien/tms. valvonnassa". Mitä se teille kertoo? Se on varmaan monille luottamusta herättävää, mutta minulle se ei kerro kerrassaan mitään (jotenkin tuntuu, että olen tästä aiemminkin täällä kirjoittanut, mutta ei kai uusinta haittaa).

Mitä tahansa voidaan testata vaikka kenen valvonnassa, mutta juurikaan koskaan ei kerrota, minkä vuoksi testejä tehtiin, mitkä olivat tulokset ja kuinka monta koehenkilöä oli ja oliko mahdollisesti mukana jokin verrokki. Tutkimusasetelma on tärkeä. Yleisimmin kai testaillaan turvallisuutta ja tehoa jos on puhe esim. kosmetiikasta tai pesuaineista.

"98% käyttäjistä raportoi voiteen vähentäneen ryppyjä ja siloittaneen ihoa". Jaahas. Oliko alkuperäinen koekäyttäjämäärä kenties 10 vai 100? Vaiko peräti 1000, jolloin minäkin jo alkaisin uskoa voiteen toimivuuteen. Varsinkin jos väittämän toteutumisen mittaukseen olisi käytetty jotakin luotettavaa mittausvälinettä tai -tapaa.

Täytyy muistaa, että tulos voi olla ns. nollatulos vaikka siellä olisi kuka valvomassa. "Musta tuntuu" -mittarit ovat myös vähemmän absoluuttisia.

Toinen asia, mikä pännii on sanan "laadukas" viljeleminen joka yhteydessä. Mitä "laatu" merkitsee? Jossain kodinkoneitten tai autojen kanssa kun ollaan tekemisissä, laatu on usein valmistajan takaama siinä määrässä, että takuuseen sitoudutaan. Mitä pidempi takuu, sen parempi.

Vaatteiden suhteen ei takuuta löydy, mutta laatu usein tässäkin yhteydessä tarkoittaa kestävyyttä ja kankaan ja saumojen lujuutta. Jos taas ostat käsinsolmitun maton, niin sen laadun voi todeta mm. solmujen tiheydellä, käytetyllä materiaalilla ja kuvioiden tasaisuudella.

Mutta kosmetiikka, sen kanssa onkin laadun varmennus hiukan hankalampaa. Kosmetiikan mukana ei tule samanlaista analyysitodistusta kuin esim. lääkkeiden mukana on oltava. Raaka-aineiden määriä ja puhtautta ei voi tietää, eikä säilyvyystodistuksia esitetä, vaikka purkin kyljessä aina jokin aika annetaankin.

Henkilökohtaisesti arvelen, että useimmat näistä säilyvyysajoista ovat vain sen takia, että kosmetiikkafirmat saisivat tavaran kierron nopeutettua. Jos ostat ripsarin, jonka säilyvyysaika on 6 kk avaamispäivämäärästä, onko se siinä tapauksessa suljettu ilmatiiviisti tehtaalla? Jos sitä ei avaa, säilyykö se ikuisesti? Sitäpitsi monet ripsivärit eivät ole sinetöityjä, joten kuinka moni mahtaa niitä availla markettien hyllyissä ennenkuin joku sellaisen avatun tuubin ostaa.

Ruokatavaroitten suhteen laatua voi olla esim. puhtaus, jonka voi ymmärtää monellakin tavalla. Kasvimyrkkyjä ja kaikkea keinotekoista välttävälle rupinen omena, joka on saanut kasvaa luonnonmukaisesti, on laadukkaampi kuin vahattu, kaunis ja tasamuotoinen malliomena, johon on käytetty kaikki maailman myrkyt ja joka on vielä vahattu säilyvyyden parantamiseksi.

Toisille taas ruoan puhtaus voi olla ihan konkreettisesti sitä, että huomataan kaikki hygieniaan liittyvä ruoanlaitossa ja sen esillepanossa. Tällainen ihminen saattaa pitää esimerkiksi markettien itsepalvelusalaattibaarien antimia huononlaatuisina, koska ei voi olla varma, mitä viimeisen päiväyksen kananpaloja siellä on tarjolla, tai miten paljon altaan ympärillä on yskitty ja pärskitty tai käytetty sormia. Kyllä vaan, olen viimeisen nähnyt omin silmin ja samaa olen nähnyt tapahtuvat irtokarkkihyllyillä.

Entäs sitten sana "ainutlaatuinen" tai "ainutlaatuinen koostumus". Mikä sen siis tekee niin ainutlaatuiseksi? Joskus tietty löytää kukkarolleen sopivia ja suhteellisen ainutlaatuisia vaatteita, mutta jos jossakin hammastahnassa tms. on ainutlaatuinen koostumus, niin silloinhan sillä varmaankin on myös patentti? Ei kai kukaan jätä ainutaatuista keksintöä patentoimatta.

Joskus "ainutlaatuisessa" tuotteessa saatetaan käyttää ™-merkkiä (trade mark), mutta se ei vielä paljoa kerro sisällön ainulaatuisuudesta vaan on paremminkin brandin rakentamisen osa. Toisinaan taas hintatarjous on "ainutlaatuinen", mutta minä ainakin mietin, mikä sellaiseen on syynä. Aina pitää myös muistaa, ettei kukaan myy tappiokseen, ellei kyseessä ole ns. sisäänvetotuote, jolloin halvan tuotteen varjolla vedetään porukka kauppaan siten, että he varmasti ostavat sieltä muutakin. Jos pesukone maksaa 300 euroa ja on ainutlaatuinen tarjoua, luulen, että hyvinkin jonkin ajan päästä tulee jossakin uusi ja samanlainen tarjous.

On sitten tietysti eri asia, jos puhutaan vaikka jostakin ainutlaatuisesta taideteoksesta, joka oikeasti on uniikki. Siitä jo sitten saattaa maksaakin niin paljon kuin sielu sietää, jos sen oikeasti siis haluaa.

Siinäpä hiukan mietittävää shoppailua silmälläpitäen.

Silkkiä iholle ja hiuksille

Luin jostakin, että puuvillaiset tyynynliinatkin kuivattaisivat ihoa imemällä niihin rasvaa. Pitäisi kuulemma olla 100% silkkinen tyynynliina. Eikun ostoksille ja ihan hyvä löytyikin, vaikka taas kerran täytyy todella tietää, mitä ostaa ja kysyä, ellei ole ihan varma.

Siis myytävänä on pääsääntöisesti kolmen tyypin tuotteita, joista saatetaan käyttää nimea "silk":

- 100% silkki, joka on se kallein vaihtoehto
- Silkkisekoitus, jossa on luonnon mulperisilkkiä ja viskoosia (rayon, art silk)
- Feikkisilkki, -satiini, joka on polyesteriä

Viimeksimainittu on näistä halvin hinnaltaan.

Kokeeksi hankin 100% silkkiä olevan tyynynliinan, joka ei kooltaan sovi kaikissa maissa hotelleissa oleviin tyynyihin, mutta minullapa on aina oma Cocoon-merkkinen matkauntuvatyyny mukanani. Kotona olen tottunut untuvatyynyihin.

Tyynynpäällinen saapui postissa nopeasti kivassa pussukassa.

Onhan se todellakin ihanan pehmeä ja mukava tyynynliina! Sen pitäisi hoitaa niin kasvojen ihoa kuin hiuksia. Ennestään minulla on myös saman merkin ötökkäsuojalakana, joka on myös 100% silkkiä (Finnair myy), mutta se ei tullut nyt reissuun mukaan kun ei mitään ötököitä tarvinnut pelätä. Myös Suomen kesän ötököitä vastaan voi suojautua saman ötökkäsuojan sisältävällä torkkupeitolla.

Koska kaikenlaiset öljyt, kuten tuo paljonpuhuttu Moroccanoil tekevät minun paksun, pitkän ja raskaan tukkani lätistyneeksi, hankin aiemmin mainitsemiltani hömppämessuilta pullollisen Farouk Systemsin Biosilk-seerumin, joka siloittaa hiusten latvat. Hyvin se sen tekikin. Olisi vaan pitänyt muistaa laittaa sitä ennen tuuleen ja tuiverrukseen menoa, mutta nyt muistin, että itse asiassa hankinkin sitä myös minipullon matkalle mukaan. Hairstore tätä minulle möi messuilla, mutta nettisivuilla ei näytä olevan mitään mainintaa. Lookfantasticin sivuilta löytyy enemmän tietoa, ja nyt tämä sarja vaikuttaisi hyvinkin kiinnostavalta, sillä siellä on erinomaisia arvioita. Eikä tämä tee tukkaa roikkuvaksi ja raskaaksi.

Vähän epäselvä kuva, mutta eipä pullokaan ole kovinkaan iso.

Sokerina pohjalla  - tämänkertaisen matkalaukkuni pohjalla on viimekertaisesta Kiinanvisiitistä lähtien lojunut pussillinen silkkiäistoukan kotiloita (sanotaanko niitä sellaisiksi?), joita voi käyttää useaan otteeseen veden kanssa kasvojen hierontaan puhdistamisen jälkeen. Niistä sitten irtoaa ihoon silkkiproteiinia.

Silkkipalleroita, joihin voi työntää sormensa.

Tällä lailla se pysyy onttona hyvin sormessa. Nekin menevät nyt kokeiluun.

Tuli vaan mieleen, pitäisikö hankkia kesäksi ihan tavallinenkin silkkinen lakana, jos siis ei ötökkäkarkoitinta tarvitse? Täällä niitä näyttää olevan myynnissä aika edullisesti.

Flunssassa ja piri-piristä sen hoidossa

Flunssa äityi siis aika pahaksi ja kehittyi sitten keuhkoputkentulehdukseksi saakka. Rohisevat keuhkot pitävät aikamoista ääntä, joka jopa haittaa nukkumista. Olenkoittanut ottaa iisisti ja olla sen verran jalkeilla, että keuhkot pääsevat tuulettumaan, vaarallinen keuhkokuume kehittyy usein juuri petipotilailla.

Siis lepoa, kuumia kylpyjä ja paljon piri-piriä! Matkalaukussani on jo jonkin aikaa kulkenut Lushin bath bomb (kylpypommi?), joka nyt pääsi käyttöön.

Merkillisiä yrttejä tms. siitä irtosi siivoojan iloksi. Yritin kyllä itse siivota suurimman osan pois, mutta osa tarttui ammeen reunaan kuin takiaiset tyhjennyksen jälkeen. Oikeassa alalaidassa kelluu muhkea pesuruusuke.

Mitäköhän virkaa noilla kylpypommeilla oikein on? Kyllä minä niitä käytän, mutta silkan huvin vuoksi.  Kylpyöljyt kyllä ymmärrän, sillä niistä jää iholle jotakin, mutta ilmeisimmin nämä pommit ovat vaan huvin vuoksi?

Ruoka täällä ei saa minua hyppimään kattoon, mutta flunssaiselle hyväksi on piri-pirin laaja käyttö. Piri-piri on väkevä "pippuri" (itse asiassa se on jonkin sortin linnunsilmächili), jonka portugalilaiset veivät heti Kolumbuksen löydettyä uuden maailman kaikkiin siirtomaihinsa Afrikkaan. Nykyään niistä on eri Afrikan maissa erilaisia variaatioita, ja varsinkin Afrikan länsiosissa sitä kasvatetaan ahkerasti. Kukapa ei olisi käynyt esimerkiksi Marokossa ja Tunisiassa ilman siihen törmäämistä.

Kuivattua piri-piriä.

Vaikka tätä maustetta ei pystykään ihan teollisia määriä syömään, niin yleisesti voi todeta, että kaikissa chileissä kuten paprikoissakin on suuri määrä C-vitamiinia, provitamiini A:ta, suurin osa B-vitamiineistäkin on edustettuna, etenkin B6. kaliumia, magnesiumia ja rautaa.

Chilit myös sisältävät kapsaisiinia, joka auttaa ruoansulatuksessa, toimii kipulääkkeenä ja edistää kehon rasvanpolttoa. Kapsaisiini auttaa myös ruokien säilymisessä ja se myös saattaa estää ns. turistiripulia ja suojata mahahaavalta (sopivina annoksina jälkimmäisessä tapauksessa).

MUTTA: Mikä tärkeintä, piri-piri lievittää nuhan symptomaattisia oireita (kukapa ei olisi huomannut tulisen ruoan ensin avaavan nokan ja sitten saavan sen juoksmaan) ja sisäisesti käytettynä sen pitäisi myös ohentaa nenän ja keuhkoputkien limaa siten, että niistäminen ja yskiminen (liman poisto ja poistuminen) on helpompaa.

Luonnon helmassa kasvanutta pihviä ja vihanneksia.

Todella hyvää mustekalaa, mutta mitä nuo peruna ja riisi tekevät lautasellani?

Flan, vai mikä lienee maitovanukas. Hyvää kuitenkin oli.

Pientä iltapurtavaa paikallisten juustojen muodossa. Ohessa guavamarmeladia.

Keskiviikkoa - ja luuletteluja

Sain toissapäivänä jonkinlaisen "röykkytaudin" ja eilen illalla piti hakea siihen antibioottikuuri kun ei enää nukkumisesta ollut tulla mitään. Eikä koko ajan yskivä kaveri pienellä paatilla ole hauska nukkumiskumppani.

Tänään päivä hiukan parempi ja edelleen hotellissa muiden huidellessa jossakin merellä. Totesin tarvitsevani uuden matkakäsilaukun (ihanko totta, uusi käsilaukku, enpä olisi mitenkään arvannut....!).

Tai olisihan sieltä löytynyt montakin kivaa ja tarpeeksi suurta, joka vetää myös sisälleen tämän MacBookin, mutta sain hillittyä itseni - onhan noita laukkuja jo ihan tuskaksi saakka kotona ja nettihuutokauppaankin laitoin jo niitä myytäväksi. Tähän veskaan saa passin ja paperit hyvin sivutaskuun, josta niitä ei ihan helposti kukaan kuitenkaan vohki.

Ollessani hortoilemassa tuolla ostoskeskuksessa, tein yhtäkkiä sellaisen havainnon, että nuorilla (joita siellä oli tänään paljon) ei oikeastaan kenelläkään ollut huono iho. Tai siis sellaista en nähnyt kenelläkään vastaantulleella. Johtuneeko siitä, että näillä saarilla on puhdas ilma, ruoka tuotetaan paikallisesti, syödään paljon kalaa ja se lihakin, mitä tuotetaan laiduntelee vehreissä maisemissa kesät, talvet, eikä tarvitse keinorehua. Ei ole mitään hormonilihaa. Samoin vilja, kasvikset ja hedelmät kasvavat suhtkoht itsekseen tuliperäisessä maassa. Johtuneeko puhtaasta ruoasta ja katolisesta uskosta, joka ei hyvällä katso esiaviollisia suhteita ja niinpä e-pillereitäkään ei niin tarvitse (tämä viimeinen siis oma mielikuvani, voi osua ihan harhaankin).

Sää on myös kostea, ja vaikka kovatkin tuulenpuuskat tuirevtelevat ja kuivattavat ihoa, tuntuu ihan siltä kuin olisi kasvohoidossa (-hieronnassa!) käyneeltä kun tulee sisälle. Posket punoittavat ja veri kiertää. Vesi on mineraalipitoista ja puhdasta. Täällähän pitäisi olla kylpylä, ja yhtä ruvettiinkin rakentamaan, mutta rahat loppuivat kesken kaiken, ja pankeilta ei lainoitusta tipu.

Kävin katsastamassa muutaman kaupan, joissa oli kyllä rasvaisen ihon tuotteita myynnissä, mutta ei varsinaisesti mitään aknen hoitoon. Aika hassua?