Raha-asioista

Suojaa omaisuutesi vahingoilta.

Tänään vähän tylsempi aihe rahasta...johtuen siitä, että olin viikko sitten päivityttämässä vakuutuksiani. Viimeaikoina olen saanut lukuisia yhteydenottoja eri vakuutusfirmoista, ja oli oikeastaan hyväkin, että oma, tämänhetkinen vakuutusfirmanikin halusi buukata minulle ajan keskustella vakuutuksistani.

Maailman tylsin juttu, mutta... Esimerkiksi minun kotivakuutukseni on peräisin joltain vuodelta kivi ja kirves, ja se on tarkistettu viime kerran kun ostin nykyisen asuntoni. Se oli siis vuonna 1990 tai jotakin sinnepäin.

Toinen rahasyöppö, eli auton (täys)kasko on onneksi tsekattu aina autoa vaihtaessani, eli kohtuullisen usein. Kuitenkin niin kodille kuin autolle sattuneet vesivahinko- ja ilkivalta (tässä järjestyksessä) ovat vielä tuoreessa muistissa, joten vaikka kuinka laiskotti lähteä vakuutusyhtiölle, niin loppujen lopuksi olen nyt iloinen, että asia tuli hoidettua.

Kotivakuutuksen suhteen kannattaa tsekata ainakin seuraavat asiat: miten vakuutus korvaa pamahtaneet kodinkoneet, asumisen keskeytyksen ja esimerkiksi vesivahingon jälkeiset kustannukset (esim. lattiamateriaalit tai keittiönkaapit taloyhtiön taso vs. asunnossa juuri ennen vahinkoa ollut taso). Omavastuun tarkistus ja kodinkoneiden arvoalennuspoistot kannattaa tarkistaa huolellisesti. Samaten irtaimen vakuutussummat per kodin alue (esim. keittiö/kylppäri).

On todella hermojarepivää ruveta asiaa selvittelemään vasta kun vahinko on jo tapahtunut, kuten minulle kävi vesivahingon kanssa.

Matkavakuutus on oma juttunsa paljon reissun päällä oleville. Nykyisin on varsin tavallista omatoimimatkalla koostaa lippu monen eri lentoyhtiön lipuista, jolloin matkatavaraa ei saa yleensä poletoitua määränpäähän saakka, ja kaikkea voi sattua aikataulun muutoksista lähtien. Tietystikin yleinen tapa on hakea lentofirmalta korvausta ensisijaisesti, mutta kokemus on opettanut, että paljon luvataan, mutta korvauksia ei useinkaan näy.

Luonnonkatastrofien suhteen vakuutuksen säännöt kannattaa lukea pilkuntarkasti. Se ainoa kerta elämässäni, jolloin olen kerrankin lähtenyt parin päivän kokousmatkalle Kölniin huolettomasti pienen laukun ja minimaalisen tavaramäärän kanssa päättyi tuntemattoman islantilaistulivuoren pössähdykseen, jonka seurauksena matka venyi viikoksi ja tuli bussilla reissattua ympäri Eurooppaa. Oli onneksi työmatka, joten en joutunut itse maksamaan, mutta olisipa ollut tyyristä lystiä, jos koko "hauskuus" olisi mennyt omasta lompsastani.

Niin, vakuutukset ovat välttämätön paha. Mieluummin maksan hiukan kerrallaan kun revin vahingon satuttua suuren summan jostakin asian korjaamiseen.

Kun nyt raha-asioista tuli puhe, pitää mainita, että tänään paikkoja pöyhiessäni löysin avaamattoman ja unohtuneen verotoimiston kirjeen, jossa kertovat palauttavani minulle pari tonnia veroja vuoden lopussa. Onpa järkevää, kun juuri maksoin pari tonnia lisäveroja tämän vuoden alussa.

Noh, taas palmupuun kuvat silmissä suunnittelen jotakin erikoisempaa loppuvuodeksi sillä rahalla.

Messuilua

Päädyin tänään kahden ystävättäreni kanssa naisten hömppämessuille, jonne mennessä olin jo päättänyt, etten osta mitään. No arvaahan sen, miten siinä kävi...

Kaikista hauskin juttu oli aurakuvaus! Mulla on kuulemma "herkän ihmisen aura". Siinä olikin sitten hauskaa näitä kuvia vertaillessa, kavereillani kun oli ihan eri värikirjo kuvissaan kuin mulla!

Tässä puolikas kuvasta. Minulla oli takki päällä, siitä noin muodoton hahmo :D

Tämä kuvahan siis pitää säästää ja kuvauttaa itsensä vaikka ensi vuonna samoilla messuilla, ja sitten verrata tuloksia. Muistan lukeneeni joskus 70-luvulla, jolloin kaikkea muutakin New Age -juttuja harrastettiin, että aurakuvausta oli oikein tutkittukin jossain silloisessa Neuvostoliitossa, mutta en muista mihin konkluusioon asiassa oli tultu. Jokatapauksessa hauska juttu tämä!

En ole ennen käyttänyt Bellápierren kosmetiikkaa, mutta nyt oli niin hauska virolainen meikkaaja-myyjätär, joka laittoi meidän pärstämme kuntoon ja sai myytyä satojen eurojen arvosta meikkejä meille. Minä tosin ostin vain poskipunan ("messutarjous, VAIN 40 e"!!!!). Oli aika hyvä nudehko väri. Mineraalimeikkejä minun varastoistani kyllä sitten muuten löytyy (Bare Minerals, LilyLolo ja jotakin muutakin), joten sellaisen ostoon en haksahtanut.

Pyysin vilkasta myyjää tekemään minulle silmämeikin sellaisilla väreillä, joita en normaalisti käytä, ja hän valitsi mustan, valkoisen ja kalpean vaaleanpunaisen(normaalisti käytän lilan tai ruskean/nudesävyjä), ja se olikin aika räyhäkkä smoky eyes. Pitäisi opetella tekemään sellainen itsekin. Luomivärejä kyllä varastoista löytyy! Pahus kun en muistanut ottaa siitä kuvaa, koska kuukahdin petiin heti kun pääsin kotiin.

Ihan uusi merkki, väittävät, että mineraalimeikeistä se puhtain.

Hiukan pinkihtävää vaihteeksi. Käytän yleensä maanläheisiä värejä, eli käytännössä  bronzeria.

Uusi tuttavuus oli australialainen Botanical Extracts, ja siitä sai vitosella mukaansa kuuden stepin minipullot. Ostin kaksi pakkausta, toisen sekaiholle, toisen herkälle couperosa-iholle.

Ihan uusi merkki minulle tämäkin! Ei sisällä mitään parabeeneja, sulfaatteja sun muita haitallisia aineita.

Tässä ohjeet ja pakkauksen sisältö.

Erikoista näissä tuotteissa oli se, että tarvitaan esipuhdistaja (Cleanser Prep), jonka jälkeen puhdistus (Cleanser) ja sen jälkeen ei kasvovettä, vaan kuten aasialaisissa sarjoissa "essence", eli suihkutettava Regenerator, jonka jälkeen kosteusvoide.

Sen jälkeen seerumia ongelmakohdille ja aika-ajoin puhdistuksen jälkeen ja ennen Regeneratoria naamio.

Kun käyttää näitä tuotteita, ei pitäisi käyttää mitää muuta (meikki tietty OK), koska yhteensopivuus ei ole varma. Noh, kokeillaan!

Yksi positiivinen puoli näissä tuotteissa oli se, että ne olivat hyvin hygieenisesti pakattuja. Voidepurkitkin toimivat pumppusysteemillä, joten sinnekään ei joudu sormista mitään pilaantumista nopeuttavia likoja. Myös aasialaisessa kosmetiikassa olen huomannut saman pakkaustavan, jonka soisi leviävän muuallekin maailmaan.

Siinähän ne rahat menivät ja viimeisillä killingeillä piti vielä poistuessa ostaa ulkoa teltasta muurikkalettu hillolla ja kermavaahdolla :D

Huomioikaa muuten jos ostatte jotakin kosmetiikkaa messuilta ja kiireen keskeltä, että tarkistatte saavanne avaamattomat ja sinetöidyt purkit! Ystävilleni myytiin osin käytettyä Bellápierren kosmetiikkaa ja minun toinen Botanical-pakkaukseni oli auki ja siinä luki "Testerit". Saavat lähettää minulle uuden, kokonaisesta kun olen maksanut, eikä ole mitään tietoa paljonko näistä pulloista on jo käytetty. Laitoin jo meiliä putiikkiin.

Siinä hulinassa emme huomanneet penkoa käteen annettua kassia ja tarkistaa tuotteitten koskemattomuus.

Ostin myös joitain hiustuotteita (hain itse asiassa kosteussuojasuihketta, mutta eihän sellaista löytynyt, pitää taas tilata Joicoa jostakin maan ääristä), mutta niistä lisää myöhemmin.

Holika Holika Miracle Real Skin Finish - CC-voide vai ei?

Olen ollut aika tyytyväinen tuohon Tonymolyn CC-voiteeseen ja käyttänytkin sitä joka päivä. Samoihin aikoihin kun sen hankin, tuli ostettua Holika Holikan Miracle Real Skin Finish, josta en oikein tiennyt, mitä se on. Näitä on kahta sorttia, toinen (vaaleanpunainen purkki) kuivalle ja normaalille iholle, ja toinen (lilanvärinen purkki) seka- ja rasvaiselle iholle.

Ostin sekaihon version voiteesta.

Luin sitten oston jälkeen vasta tästä voiteesta lisää. Se on siis niinsanottu "multi-tasking" -voide, jota voi käyttää niin primerinä kuin kosteusvoiteenakin. Se sisältää kosteuttavia ainesosia ja aurinkosuojan, kirkastaa ihoa ja tuoksuu jonkin verran, joskin tuoksu häipyy äkkiä.

Aika paksua voidetta, joka imeytyy hyvin ja jättää matan pinnan. Kädenselällä keskivaiheella voidetta iholla.

Itse asiassa tykkäsin tästä kovasti! Ihan vaan arkikäytössä kelpo päivävoide, joka tasoittaa ihon pikkuvirheet hyvin ja häivyttää myös isot ihohuokoset hämmästyttävällä tavalla. Olematta kuitenkaan mikään CC-voide tai värivoide. Tämä jää kyllä ehdottomasti käyttöön.

Ihan hauska pakkauskin, kuten tällä merkillä yleensäkin, hintakaan ei päätä pyörrytä (n. 10 e postikuluineen).

Hintaansa nähden hyvä, ja siinä missä Tonymolyn CC-voide jättää hiukan kosteannäköisen ihon, tämä tekee ihon aika mataksi. Kas kun eivät ole nimenneet tätä voidetta CC-voiteeksi, sillä periaatteessa ominaisuudet ovat samat.

Tykkään. Tosiaan tykkään. Jostain löysin voiteesta kuvauksen sanoilla "bare skin enhancer", ja sitä kai se onkin. Eniten pidän siitä, ettei se tuhrusta valkoisiin kauluksiin ihonvärisiä rantuja, niinkuin monet peitepigmenttejä sisältävät voiteet tekevät.

Matkailua mielessä

Eilinen ilta meni kokoustaessa syyrian pakolaisten hyväksi, ja tämä päivä on puoliksi mennyt syöpäpotilaille. Jäljemmässä kokouksessa eräs rouvashenkilö mainitsi "aina hyppäävänsä joko bussiin tai junaan ja menevänsä käymään jossain ihan vieraassa paikassa", jotta pääsisi eroon arkihuolistaan. Minäkin kaipaisin irtiottoa.

Kuulostaa pöhköltä, mutta siinä on ideaa. Voisinko kuitenkin vain häippäistäkuvioista hetkeksi aikaa? Aloin miettiä tätä matkustuskieltoani ja tuli hiukan sellainen olo, että hitotko siitä. Että inhosinkin töissä ollessa sitä lentokentillä ja lentokoneessa istumista, mutta kun sitä on pitkästi toistakymmentä vuotta viikoittain tehnyt, niin myönnettävä se on, ettei siitä ihan irtikään pääse.

Häippäisen sitten näihin maisemiin lähiaikoina läppärini kanssa viikoksi.

Yksi toinenkin rasite tulee entisen työn (tai ehkä iänkin) mukana; ihan millaisissa tahansa luukuissa ei viitsi asua reissussa. Nuorempana ei ollut niin hirveästi vaatimuksia, mutta nyt on. Tosin nuorempana ei tarvinnut esimerkiksi WI-FIä huoneessa, kun ei ollut läppäreitä eikä älypuhelimia. Eikä siellä huoneessakaan paljoa tullut aikaa vietettyä. Tässä iässä pitää olla parveke näköalalla, ilmastointi ja huonepalvelu, sillä koko ajan ei jaksa olla menossa jonnekin.

Tutkin tarkkaan esimerkiksi hotellin ennenkuin sen varaan. Tripadvisor on ihan ensimmäinen tiedonlähde, tosin hotellien varaussivuiltakin luen arvioita. Condé Nastin Johansens on myös hyvä, ainakin silloin kun on rahaa :D Ja Condé Nastin Traveller, josta löytää myös hyviä ruokapaikkoja. Ai niin, ja Fodors!!!!

Siis lomailuhan vaatii hyvää ruokaa! Michelininhän kaikki tietävät, mutta hyvien ravintoloiden ja hotellien etsimisen lisäksi sieltä saa myös erinomaiset karttapalvelut ja reititykset, liikkui sitten missä hyvänsä. Ei aina tarvitse gepsiä. Samoin sivuilla on sääpalvelu, josta tosin minä en paljoa perusta.

Näiden lisäksi Zagatin opasta selaan usein. Ja tiiraan sekä Michelinin, Johansensin ja Zagatin merkkejä ravintoloiden ovissa tai seinillä. Jonkinlainen laadun tae. Eikä tarvitse olla Michelinin tähtiä, ne haarukankuvatkin käyvät. Itse asiassa näissä haarukankuvilla varustetuissa paikoissa olen varmaankin elämäni parhaimpia aterioita syönytkin. Edullisesti.

Meneekö liian vaikeaksi? Tietty tällaisten tietojen kaivelemisessa on oma vaivansa, mutta jos lähden lomalle, niin haluan, että se on hyvä loma ja vailla pettymyksiä. Sitäpaitsi  - täytyy myöntää, että kun TV:stä on katsonut tiettyjä kokkiohjelmia, kuten Gordon Ramsayn Kitchen Nightmares, on tullut hiukan epäluuloiseksi kaikenmaailman kuppiloitten suhteen. Vai olenko ainoa, johon tuollaiset ohjelmat ovat vaikuttaneet noin?