Lomaideoita

Sisältää mainoslinkkejä, ei kaupallisia yhteistöitä.

Luulisin, että monet jo suunnittelevat Suomessa kesälomaansa? Vai miten on? Kysyisinkin, että miten tyypilliset Välimeren kohteet, kuten Espanja tai Kreikka houkuttelevat? Suomalaisillehan haluttu lomakuukausi on heinäkuu, jolloin kuumuus on noissa maissa huipussaan.

Keski-Euroopan jokiristeilyjä ei mainosteta paljoa ulkopuolisille. Esimerkiksi Saksasta on risteilyjä muuallekin, esimerkiksi Norjan vuonoille, ja ne ovat todella edullisia verrattuina Suomen hintoihin. 

Kun syys-lokakuulla oltiin ystäväni kanssa Reininristeilyllä neljä päivää, voin sanoa, että 390 eurolla ei olisi varmaankaan saanut neljän päivän reissua kuljetuksineen ja täysihoitoineen millään pelillä eikä vehkeellä siihen hintaan. Plussana tietty se, että Reinin rantaa kulkeneesta junasta tai edes autosta ei pysty katselemaan maisemia sillä tavalla kuin laivasta. 

Ihana aamiaisbuffet, neljän ruokalajin lounas, iltapäiväkaffeet klo 14-16 (tarjolla voikkareita ja makeita leivonnaisia), neljän ruokalajin illallinen ja vielä iltapalavoikkareita. Vain juomat joutui maksamaan itse, mutta Saksassahan nämäkään eivät paljoa maksa. Viinit sun muut tekivät per lätty noin 60 euroa. Reissu lähti Kölnistä ja palasi Kölniin. matkan myyjä oli RIW Touristik. Suosittelen. Yksi juttu tuon RIW:in suhteen on se, että se on ilmeisesti pieni matkatoimisto. Meidän risteilymme myyjä oli RIW, ja järjestäjä Phoenix ja itse paatti oli sveitsiläinen. Henkilökunta oli sitten ympäri maailmaa, kuten postauksistani tuli ilmi.

Tämä risteily oli mielestäni yksi ihanimpia reissujani, enkä minäkään ole mikään ihan vähän matkustellut ihminen.

Kuten sanoin, näitä reissuja ei mainosteta oikeastaan muualla kuin Saksassa, joten jaan tässä pari reissunjärjestäjien mainoslinkkejä: A-Rosa ja Nicko Cruises.

Meistä tämä oli luksusta kerrassaan, ja halusin siksi tuoda tämän harvinaisemman vaihtoehdon tiedoksi myös teille.

Toki Euroopassa on muitakin ihania jokia kuin Rein. Ja niillekin järkätään reissuja. Ne järjestäjät pitää vain löytää.

Hyvin usein nämä saksalaisilta matkatoimistoilta ostetut reissua tulevat jopa lentojen lisäksi halvemmiksi kuin Suomesta ostetut reissut.

Miettikää.

Takeoff (Riga, Latvia) & landing (Düsseldorf, Saksa) + muuta

Minä haluan ehdottomasti aina istua käytävänvieruspaikalla lentokoneessa, joten harvemmin siitä voi/kehtaa toisen/toisten henkilöitten ohi ottaa videoklippejä, eikä paljoa se ole koskaan käynytkään mielessä. 

Nyt kotimatkalla (vai mikä matka tämä nyt sitten olikaan tiistaina, erään toisen ulkosuomalaisen bloggaajan sanoin aina tuntuu, että menee väärään suuntaan, menee sitten kumpaan suuntaan tahansa) ei ollut ikkunan vieressä ketään juttukaveria, joten Riiasta lähtiessämme tuli mieleen, että kuvaanpa lähdön! Ja kun se oli kuvattu (vapaalla kädellä, kuten huomaatte), piti kuvata myös laskeutuminen.

Tässä siis Air Balticin lennon lähtö Riian kentältä ja allaolevassa laskeutuminen Düsseldorfin kentälle. Spottaatko salamatkustajan toisessa filkanpätkässä? Niitä oli muutama.

Junamatka Düsseldorfista Aacheniin sujui melkein hyvin, oltiin vain noin tunti myöhässä (jippii!).

Lähtiessä vain hiukan myöhässä, mutta ylläripylläri, puolessa välissä matkaa taas tarvittiin "problemaattisen henkilön takia" Bundespolizei paikalle, ja siinä sitten seistiin yli puoli tuntia asemalla. Hohoijaa. Porukkaa valui junasta asemalaiturille seuraamaan tapahtumia. Itse en vaivautunut, vaikka siellä ilmeisimmin jotakin jännää tapahtuikin siitä päätellen, miten katselijan pyörittelivät silmiään tullessaan takaisin.

Täällä on jo täysi kesä. Kuten tuosta laskeutumisfilkasta näkyy, rypsipellot ovat kukassa. Pienessä puutarhassamme rehottavat voikukat ja koristeomenapuukin rönsyää valkoista kukkahuntua.

Ei ole hääppöinen puutarha, mutta eipä tässä keskustassa juuri kenelläkään puutarhoja ole. Siksi kai keskustan ulkopuolella on lukuisia siirtolapuutarhakolonioita.

*****

Vähän OT... Lähdin poikkeuksellisesti Helsinki-Vantaan lentokentältä, ja olin siellä ennen kuin lähtöselvitys aukesi. 

Parkkeerasin itseni Starbucksin kahvilaan lähtöselvitysaulaan ja ostin tuoremehun ja pienen viinilasillisen, ja tämä maksoi yhteensä 18,40 euroa! Aika pöyristyttävä hinta. Tuohon kun pistää vajaan kympin lisää, niin sillä pääsee jo loungeen istumaan, ja niissä on aina samaan hintaan jos jonkinlaista syömistä.

Turvatarkastuksen jälkeen vietin aikaa Aspiren loungessa, jonne pääsee AMEX:in kortilla (Priority Club), ja siis en maksanut mitään (paitsi AMEX:in vuosimaksussa). Siellä oli salaattibuffet, jos jonkinlaisia leipiä, levitteitä ja niiden päällysteitä + kahvibuffet kakkuineen ja pikkuleipineen + pöydällinen erilaisia hedelmiä ja tietty muut juomat (viiniä, väkeviä ja soft-drinkkejä).

En pysty kuvittelemaankaan, kuinka paljon rahaa saisi hassattua kentällä parissa tunnissa, koska ainahan sitä ostaa jotakin juomista (ja syömistä). Tuskin kukaan tulee toimeen juomalla vettä vessan hanasta.

Kerron tämän vaan, koska saattaa olla, etteivät monet matkustavat tiedä noista loungepalveluista - siis että loungeen pääsyn voi ostaa, ellei sitä saa esim. businesslipun yhteydessä.

Vielä yksi pikkuvinkki: Airbus-merkkisissä koneissa on istuintaskuissa "porras", joka tukee kännykkää tai tablettia, jos omilta laitteiltaan haluaa katsella jotakin, sen saa siis tähän pystyyn. Aika useasti nykyään on muissakin konetyypeissä jonkinlainen hylly.

Itse koneen screenit ovat niin pieniä, että ainakin minä melkein saan hankkia kiikarit, että tuollaisesta 6 x 10 cm:n ruudusta mitään näkisin, olkoonkin, että niitä on joka rivillä.

Mannerten väliä lentävissä koneissahan on yleensä kunnon viihdekeskukset.

*****

Täytyy kyllä todeta, että tämä puolitoista viikkoa Suomessa oli aika raskas, mutta antoisa! Ehdin tavata melkein kaikki ystävät, jotka aioinkin, mutta se tarkoitti jatkuvaa ravaamista kaupungilla. Hauskaa oli, mutta hiukan kävi voimille. "Huilailen" nyt täällä hiukan.

*****

Kuva Aachenin Adalbertsteinwegiltä Elsassstraßelle päin tänään iltapäivällä (luit aivan oikein, kadun nimessä on viisi konsonanttia peräkkäin!). On niin kukkivaa ja vihreää, että! Puut täydessä lehdessä. 

Kävin ottamassa toisen vyöruusurokotteeni, joten pidempiä kävelylenkkejä ja urheilua ei saa harrastaa tänään.

Kotimatkalla

Vähän erikoinen otsikko tälle postaukselle, kun en tiedä, kuinka päin nämä kotimatkat menevät, onko koti Saksassa vai Suomessa. Mutta...

Oli kyllä kieltämättä erikoinen junamatka tänne (Edit: siis junamatka oli välillä Aachen-Düsseldorf). Ihan kuin paikallisessa pöpilässä matkan varrella olisi ollut yleinen vapaakävelypäivä suljetun osaston potilaille, ja tämä sakki oli sitten ryysännyt kaikki samaan junaan. Ennen Leverkusenia henkilökunta joutui jo hälyttämään poliisit paikalle, mikä aiheutti yli 10 minuutin viivästyksen, jo ennestään myöhässä olevalle RRX:lle. Tapahtumat olivat selkäni takana vaunun toisessa päässä, ja joku sitä filmasikin. Itse en edes halunnut katsoa. 

Normaalisti olisin kulkenut suoralla junayhteydellä, tai vaihtanut Kölnissä, missä onkin kiva rautatieasema, mutta nyt oli jotain ratatöitä, joiden vuoksi ajelin ensin Düsseldorfiin paikallisjunalla ja siitä S-bahnilla lentokentälle.

Düsseldorfissa kentällä on hyvä Lufthansan businesslounge, mutta pian tämäkin lysti loppuu, kun SAS eroaa Star Alliancesta. Nälkä olikin jo huutava, kun sinne saavuin.

Osa leipävalikoimasta.

Baijerilaisia pizzoja. Kasvisversiossa hapankaalta ja juustoa,  toisessa versiossa Weißwurstia ja juustoa brezel-pohjalla. Taustalla luumupaistosta.

Kermaista kanacurrya ja perunakroketteja. Oikein herkullista.

Juomana Apfelschorlea, eli omenamehua sekoitettuna kuplivaan kivennäisveteen. Lähti jano hyvin.

Salaattipöytä, jälkkärit ja hedelmät + leipien levitteitä.

Jotakin kasvispataa tahinilla ja bataattikeittoa.

Luftiksen "pakollinen" namibaari.

Kahvin, teen ja kaakaon kanssa kakkuja, pikkuleipiä ja minimunkkeja.

Arlandan SAS-loungessa olikin sitten vähän köyhemmät tarjoilut.

Ei sielläkään yleensä ihan näin surkeita safkoja ole, mutta oli tosin myöhäinen ilta ja lounge suljettaisiin kohta. 

Suomeen pääsin sitten suuremmitta kommelluksitta, paitsi, että täällä on wifin kanssa jotain ongelmaa, tämä yhteys piti hoitaa läppärille puhelimen kautta. Reitittimessä ilmeisestikin jotakin häikkää. Toivottavasti saadaan kuntoon pian.

Vähemmän hyvällä tuulella - ja kysymys siitä, mitkä ovat välttämättömät tarvikkeet

Jos ei mennyt matkatavaroiden kanssa putkeen Suomeen tullessa, ei se sieltä poistuessakaan ollut mitenkään triumfi.

Hätäilin aikaisempaan bussiin Turusta suuresti inhoamalleni Helsinki-Vantaan lentoasemalle, ja ihan turhaan. Luftwaffen (Lufthansa siis) piti lähteä 18.05, mutta sepäs lähtikin about 19.45. vaikka meille kerrottiin, että jatkolento Baseliin olisi ainakin tunnin myöhässä, niin sille lennolle ei sitten ehditty.

Täällä on niin huono netti, etten pysty laittamaan nyt kuvia, mutta kuvailenpa tätä "survival-kit'iä".

Joo, tällaisia on aina saatu, mutta joskus (tai aika useinkin) ihmettelen, että kenen tarpeisiin ne vastaavat.

Mitä puuttuu siis tästä:

- 2 tamponia + 4  pumpulipuikkoa ja epämääräinen peukalonpäänkokoinen pumpulituppo
- pieni (todella lilliputti) pussukallinen pyykinpesuainetta
- hemmetin iso valkoinen t-paita
- hammasharja
- pieni tuubi hammastahnaa
- pieni deodorantti (Rexona)
- kääntöharja hiuksille (peilillä)
- Dove Hair Therapy Nourishing Care -hoitoainemini hiuksille
- kynsiviila
- Vaseline Total  Moisture -voidetuubi

Ja niille joku nylon-pussukka.

Nyt ajattelin, että mitä oikeasti pitäisi olla tuollaisessa pussukassa? Tulisitteko toimeen luetelluilla?

Pääsin muuten takaisin Baseliin vasta äsken...

Downton Abbey

Downton Abbey -sarjan toistaiseksi viimeinen jakso tuli TV:stä, mutta maailmalla hulluuntuminen sarjaan jatkuu yhä. Sarjassa esitellyt edvardiaanisen tyyliset vaatteet tekevät kauppansa ja sarjaa hyödynnetään muillakin tavoilla.

Kuva: metro.co.uk

Marks & Spencer -ketju ennätti ensin tuomaan markkinoille sarjan mukaan nimetyn kosmetiikkabrändin. Samaan aikaan lehdissä esiteltiin, miten aikakauden meikki syntyy, tässä opastusta Lady Edithin lookiin.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Eräs amerikkalainen viiden tähden hotelli järjestää Downton Abbey -viikonlopun tämän kuun lopussa jo toista kertaa. Sea Island -hotellissa Georgiassa viikonloppupakettiin kuuluu kolme teemailtaa, mukaanlukien illallinen Lady Edithin kanssa, pukujuhlat ja Downton Abbey - tietokilpailuilta.

Toki lähempääkin löytyy faneille kaikenlaista. Itse kartanon virkaa sarjassa toimittava Highcleren kartano ja kylää esittävä Bamptonin kylä Cotswoldsissa eivät ole niinkään kaukana Lontoosta. Seutu on todella kaunista, suosittelen käymään!

Faneille järjestetään myös kaikenlaisia retkiä sarjan tapahtuma- (tai pitäisikö sanoa filmaus-) paikkoihin, lue lisää täältä ja täältä.

Sarjaa on kuvattu todellisuudessa aika laajalti eteläisessä UK:ssa etenkin, ja sisäkuvauksia tehdään Highcleren lisäksi myös Länsi-Lontoossa Ealingin studioilla. Palvelijoitten alakertaa kuvataan näyttämöillä 3A ja 3B. Hovimestari Carsonia näyttelevän Jim Carterin voi ainakin bongata pyöräilemässä studioille kuvauksiin, ehkäpä myös muita sarjan näyttelijöitä.

Kuka muuten tietää, että Lady Marya näyttelevä Michelle Dockery on myös laulaja? Hän on julkaissut myös albumin sarjassa äitiään, Coraa, Granthamin kreivitärtä näyttelevän  Elizabeth McGovernin kanssa ja kutsuukin tätä loistavaksi lauluntekijäksi. Hyvällä tuurillä voi Clerkenwellissä asuvan Michellen bongata jossain Lontoon jazzpaikassa laulamassa.

Tähän loppuun vielä pari kysymystä sarjaa katsoneille: Olisiko mielestänne rouva Crawleyn pitänyt mennä naimisiin lordinsa kanssa? Pitäisikö Tomin ja Sybbien jäädä kartanoon? Mitä mieltä?

Reissunaisen matkatarvikkeita

Olen jonkinverran aiemmin kirjoitellut kaikenmaailman matkoja ja lomia varten pakattavista tavaroista, mutta en ole laittanut niihin mitään hakusanaa, jolla postaukset löytyisivät paremmin. Linkittelen niitä hiukan tähän. Esimerkiksi camping-retkille on pientä vinkkiä täällä, ja ylipäätään reissuilleni usein pikkupullossa mukaan pääsevä tuote on esitelty täällä. Täällä taas on kirjoitettu mm. kätevästä käsienpesuaineesta.

Ellei Dr. Bronneria ole saatavilla, hampaitten pesuun voi varata Lushin hammastahnatabletteja. Vaatteitten pesuun voi varata toisen tuotteen, joka on pakattu paperinpalasilta näyttävään muotoon.

En muista, mistä nämä on ostettu, mutta tuollaisia saa mm. täältä. Huomaa, että jotkut tuollaiset käyvät myös käsien pesuun ym., mutta vaahtoavat niin paljon, ettei niitä voi laittaa pesukoneeseen. Jokatapauksessa nuo ovat kevyitä ja menevät pieneen tilaan.

Mitä tulee juomapuoleen, en tykkää mehuista tai limppareista, mutta minulla on yleensä mukana jotakin urheilupalkkarijuomaa jauheena. Etenkin kuumissa oloissa se korvaa hikoilun aikana hien mukana häipyvät mineraalit, ja toimii hätätilassa blandiksena, ja rankkojenkin pippaloiden jälkeisenä aamuna on vielä freesi olo :)

Olen tykännyt Hart Sportin palkkarijauheesta, mutta sen valmistus on lopetettu, joten nyt on satunnaisesti matkalaukussa tätä.

Mitä tulee kosmetiikkapuoleen, on keksitty jauhemaisiakin kasvoputsareita, joita vaan sekoitetaan veteen ja käytetään kuin  - niin normaalia kasvojenpesuainetta. Kosén Sekkisei-sarjassa on yksi, jolla on hyvänkokoinen matkapakkaus.

Voiteitakin voisi kehittää pulverimuotoon, tosin ymmärrän kyllä, että se saattaisi vaatia tislatun veden kantamista mukana, mutta kuitenkin.... Tässä kuitenkin Wei (Eastin) kätevia liftausvoidepakkauksia, joihin lisätään vain vesi. En ole nähnyt näitä myytävänä hetkeen aikaan, joten kaiketi valmistus on lopetettu, mutta idea on hyvä. Eikä itse tuotteessakaan ole moittimista.

Aprillipäivä! (ja munakoisopaistosta)

Ketä on tänään aprillattu? Eräs ystäväni kirjoitti mielenkiintoisen jutun aprillipäivän historiasta, se on luettavissa täällä, jos kiinnostaa.

Minua ei ole tänään aprillattu, enkä ajatellut tehdä sitä teillekään, vaikka ihan älytön päivä onkin (miltei) takana.

Olen eilen ja tänään seilannut netissä etsimässä tietynlaista kesämekkoa, mutta silmät kipeinä täytyy sanoa, että en ole onnistuntu sellaista löytämään mistään nettikaupasta. Oletteko muuten huomanneet, että jos nettikaupalla on esimerkiksi monta sivua toppeja, aina kun käännät seuraavan sivun esiin, siellä on edellisten sivujen tuotteita? Montakohan kertaa siis joutuu nuo sivut todellisuudessa selaamaan läpi nähdäkseen kaikki myytävät mallit? Silmiä sellainen ainakin väsyttää ja ärsyttää muutenkin.

Hiukan muutenkin on ollut kaikenlaista rasittavaa organisointia. Kevään Italianmatka peruuntui ja ajattelin kuitenkin lähteä jonnekin (kun kerran biksutkin on ostettu), joten buukasin itseni reissulle erääseen maanpalaseen, jota ei virallisesti ole olemassakaan. Hiukan tosin epäröitytti, mutta matka ainakin oli aika edullinen... Sain vielä upgraden hotelliin, koska buukaamani hotelli oli ylibuukattu. Muuten kiva juttu, sillä tässä upgrade-hotellissa on jokin keittiöntapainen, mitä ei tuossa ylibuukatussa hotellissa ollut. Minä tykkään joskus laittaa jotakin pientä syömistä itse. Toivottavasti nyt eivät ole enää sitä hotellia ylibuukanneet. Tripadvisorin sivuilla sitä on  kehuttu kovasti.

Tein muuten ihan älyttömän hyvää munakoisolaatikkoa tänään. Ohje on yksinkertainen. Hiukan se kyllä kärähti tuo pinta, mutta ei vaikuta makuun. Unohdin laatikon uuniin, mikä ei ole kyllä ihme, kun ajattelee, että päivemmällä salilta lähtiessä laitoin lenkkarit vääriin jalkoihin. Huomasin vasta autossa  - ajattelinkin, että tuntuu hiukan kummalliselle. Yleensä parkkipaikalta pääsee livahtamaan kotiin ilman, että törmää kehenkään, mutta nyt oli tietty hissiaulassa porukkaa odottamassa hissiä. Yritin kääntää kenkien kärkiä sisäänpäin ettei kukaan huomaa....

Osa tummuudesta nyt kuitenkin ihan oikkeesti johtuu munakoison väristä!

Munakoisolaatikko (kuvassa chorizolla)

2 isoa munakoisoa (a n. 400 g)
purkki valmista tomaattipastakastiketta
pussi pakastesipulisilppua
valkosipulia niin paljon kuin sielu sietää
300 g (purkillinen X-tra) raejuustoa
pussi Emmentalraastetta (noin 175 g)
pippuria suoraan myllystä
lisää juustoraastetta kuorruttamaan paistos

Voitele uunivuoka öljyllä ja laita uuni 175 C.  Poista munakoisoista kanta ja siivuta ne ohuiksi siivuiksi. Peitä vuoan pohja puolella siivuista.

Sekoita juustoraaste ja raejuusto.  Purista seokseen niin monta valkosipulinkynttä kuin haluat (minulla meni noin 10). Lisää pippuria. Sekoita ja levitä tahna munakoisokerrokselle.

Heitä päälle pussillinen sipulisilppua ja levitä sen päälle kerros pastakastiketta. Levitä loput munakoisonsiivut sen päälle.

Anna hautua uunissa vaikka parikin tuntia. Laita päälle juustokerros paiston puolivälissä.

Minun paistokseni lievä kärvistyminen johtui siitä, että vaikka paistos oli valmista, halusin laittaa tuoremakkaroita kypsymään sen päälle. Laitoin samalla lämpöä suuremmalle ja - unohdin koko keksinnön uuniin.

Mutta on se niin hyvää ilman makkaroitakin! Tästä saa kaksi syöjää päivittäisen puoli kiloa kasviksia herkullisessa muodossa.

 

Liikuntapäiväkirja - 23 viikkoa takana & muuta höpinää

Auts että olikin ihanaa nukkua omassa sängyssä unelmankevyen silkkifyllinkipeiton alla ja silkkilakanoissa! Vaikka eivät minunkaan joustinpatjani niin täydellisiä ole, niin kuitenkin tuo Gdanskin sänky ja varsinkin se peitto olivat molemmat aika kamalat.

Niin, viikon liikunnat jäivät kävelemiseksi päivittäin, mutta tämä päivä on ollut todella rivakkaa ja hikistä siivoamista. Olen lajitellut vaatteita pistettäväksi myyntiin ja vietäväksi Punaisen Ristin kirpparille. Aika hyviäkin vaatteita menee sinne, toivottavasti ne onnellistuttavat joitakin ostajia.

Se oikeastaan liikunnoista, rivakka siivoaminen jatkuu huomenna, joten hikiliikuntaa nyt sentään kahtena päivänä :)  Ensi viikolla on otettava härkää sarvesta ja mentävä salille joka ikinen päivä. Maanantaina heti aerobista 1h, vähintään. Tämä siksikin, että ranteet ovat edelleen kipeät, eikä niitä ehkä kannata heti punteilla härnätä.

No, venyttelin kuitenkin hiukan netin ääressä tällaista vehjettä, joka on kohtuullisen toimiva kotijumppailuun ja kulkee reissussakin pienessä tilassa mukana. Se on vaan pidemmän päälle hiukan tylsä.

Rotaryklubini puuhaa jäsenvierailua Intiaan parin paikallisen klubin vieraaksi. Samalla reissulla tulisi käytyä myös poliokonferenssissa, jonne tulee väkeä ympäri maailmaa (tämä olisi se best part!!!). Olen miettinyt lähtöä mukaan, mutta reissu on sikäli hankalaan aikaan helmikuun lopulla, ja minulla on nyt kaikenlaisia asioita kesken, joten irroittautuminen pariksi viikoksi ei suju varmaankaan kovin helposti.

Voi jos kohdemaa olisi edes joku muu… Intiaa on sen verran kierretty niin työn kuin privaattimatkailunkin vuoksi. Nuorena se tuntui niin eksoottiselta, mutta sitten työmatkoilla se väenpaljous ja tungos joka paikassa alkoi jo nyppiä. Vaikka olisihan se nyt eksoottista asua intialaisessa kodissa, tai siis kahdessakin, sen matkan aikana.

Mutta noh, pitää miettiä, vaikka se toki pitääkin päättää melko pian. Lentolippujen hinta ei ole mikään ihan pyörryttävä, näköjään hiukan yli 700 euroa.

Mutta nyt silkkinen peti kutsuu ja hommat jatkukoon huomenna.

Reissunaisen ja kauniiden maailmanjulkkisten paras ystävä

Sattuipa silmiin Iltalehden artikkeli, jossa kerrottiin julkkisten suosimasta saippuasta. Tässä alkuperäinen juttu Daily Mailin nettisivulla.

Ei ole ensimmäinen kerta kun jossain lehdessä kerrotaan maailmanluokan julkkisten käyttävän tätä saippuaa. Minäkin olen huomannut tuon saippuan käytännöllisyyden, monessakin tilanteessa, sillä käytän tuota 18-in-one -saippuaa. iHerb on myynyt tätä sarjaa jopa ihan pieniäkin pulloja, mutta nyt näkyy valikoima olevan suppeampi, mistä tulikin nyt sitten paniikki saada varaston täydennystä. UK:n Amazonista tosin löytyy, joten ei hätää.

Dr. Bronner'sin saippuat ovat siis orgaanisia öljyjä sisältäviä, täysin biohajoavia, reilun kaupan tuotteita ja oliiviöljypohjaisia (castile soap siis on tyypillisesti jo vuosisatoja Espanjan Kastilian alueella tuotettua mietoa saippuaa, jossa ei ole kovia pesukemikaaleja tai liuottimia).

Piparminttuinen 18-in-1 antaa potkua aamusuihkuun.

Kyseessä on todellinen monikäyttötuote, mikä tekee pikkupullosta erittäin pätevän reissuseuralaisen. Sitä voi käyttää itsensä pesemiseen kiireestä kantapäähän (myös hiukset), hammastahnana (no, ehkä en tällä hetkellä matkalaukussa majailevaa ruusuntuoksuista siihen käyttäisi, kuvassa olevaa piparminttua kylläkin), vaatteiden pesuun (jopa herkille kuiduille kuin silkki - ripaus leivinsoodaa tekee siitä vieläkin paremman pyykinpesuaineen), astioiden pesuun, deodoranttina (en ole kokeillut!), siivoamiseen, ripaus vesilasiin tekee siitä hyvän suuveden (enpä ole kokeillut tätäkään!), lemmikkieläinten pesuun, veteen sekoitettuna ja kasveihin suihkutetuna toimii hyönteismyrkkynä, veteen sekoitettuna toimii partavetenä jne. Täällä tarkemmin asiasta.

Siis matkalla tilaa säästävä tuote. Eikä ole hinnalla pilattu. Kuinka moni lukijoista käyttää?

Niitänäitä

Ei taas kovin helposti alkanut tämäkään reissu. Kävin ennen lähtöä asioilla ja kiireessäni päätin hirsaista hampurilaisen nälkääni, koska kotona ei ollut kuin litra tuoreita mustikoita. Nopea ateria se olikin, ja peruutin autoni parkkipaikalla hiukan taaksepäin viedäkseni jätepaperit roskikseen. Jouduin tämän takia poistumaan autosta (roskis oli toisella puolella), jättäen sen oven auki. No huh, kun käännyin palatakseni autoon, koko keksintö rullasi kiihtyvällä vauhdilla kohti erästä parkkeerattua autoa. Ja minä kun en ollut laittanut käsijarrua kun oltiin kerran tasamaalla...

Kirmisin auton kiinni ja tartuin takaoven kahvasta ollen päättänyt saada sen pysähtymään. Pysähtyihän se - lopulta, ja irrotin otteeni ovenkahvasta ja auton lähtiessä kiitämään uudelleen kohti parkissa olevan auton kylkeä sain loikattua etuovesta sisään ja vetäistyä käsijarrun päälle.

Kaara pysähtyi parinkymmenen sentin päähän parkissa olleen auton kyljestä.

Samaan aikaan noin kolmen metrin päässä oli auto parkkeerannut ja perhe vääntäytynyt siitä ulos. Kaikki toljottivat tapahtumaa ja mies kysyi: "Tarttetsä apua?". No EN enää, kiitos. Hän olisi ihan hyvin voinut ottaa muutaman juoksuaskeleen ja tarrata autoon toiselta puolelta.

Tosin olin kuitenkin aika ylpeä siitä, että sain sen järkäleen pysähtymään, eikä se ilman salillakäyntiä olisi varmaan onnistunutkaan. Tuota leikattua kättä kuitenkin jomottaa edelleen vähän *****tisti. Selästä puhumattaklaan.

Ritirimpsin...on se vaan niin "ihanaa" istua täällä businessloungessa välipyssärillä. Yäk. Olin suunnitellut matkustavani vain pienen käsimatkatavaran (=käsilaukku) kera, mutta eilen sitten oli Lontoossa sana levinnyt että tulen Suomesta ja tuli roppakaupalla ruisleipä- ja Fazerin sininen -tilauksia. Joten minulla on tukeva, iso paperikassi täynnä niitä.

Valitettavasti vaan täällä(kin) on liki trooppisen kostea ilma ja kassin rivat repesivät ja kaikki leipäpaketit ja suklaat vyöryivät sieltä ulos. No, taxfreestä sai tukevia muovipusseja, joita minulla on nyt kolme, sen yhden "tukevan" paperikassin sijasta.

Niitä kerätessä sain turmeltua muutaman huolella siistityn ja lakatun kynnen ja toisen korkkarini. Lähdin nimittäin työkledjut päällä  - varmuuden vuoksi, sillä niin monta kertaa on matkalaukku ollut teillä tietymättömillä, enkä halua tavata toimeksiantajaa kesäsandaaleissa.

Tähän vielä täytyy lisätä, että viime viikolla sain kesän ensimmäiset sääskenpuremat, jotka tietty minulla paisuivat mittaviksi rakkuloiksi (olen aina ollut allerginen hyttysenpuremille), joten nyt ovat koipeni täynnä punaisia arpia ja rakkoja. Lienee parasta yrittää meikata ne jotenkin ennen kokousta. Nyt näytän lähinnä ruton iskemältä noine koipineni.

Mistähän se johtuu, että lennon ei tarvitse olla kovinkaan pitkä kun jo tunnen itseni rähjäiseksi ja nuhruiseksi? Nyt vielä pitäisi seuraavan lennon jälkeen sompailla näitten pussien ja kassien kanssa läpi Lontoon Camdeniin. Huhheijaa. Siellä kun on yksi tapaaminen klo 16, taidan juuri ehtiä kun menen suoraan ronkeineni.

Matkailua mielessä

Eilinen ilta meni kokoustaessa syyrian pakolaisten hyväksi, ja tämä päivä on puoliksi mennyt syöpäpotilaille. Jäljemmässä kokouksessa eräs rouvashenkilö mainitsi "aina hyppäävänsä joko bussiin tai junaan ja menevänsä käymään jossain ihan vieraassa paikassa", jotta pääsisi eroon arkihuolistaan. Minäkin kaipaisin irtiottoa.

Kuulostaa pöhköltä, mutta siinä on ideaa. Voisinko kuitenkin vain häippäistäkuvioista hetkeksi aikaa? Aloin miettiä tätä matkustuskieltoani ja tuli hiukan sellainen olo, että hitotko siitä. Että inhosinkin töissä ollessa sitä lentokentillä ja lentokoneessa istumista, mutta kun sitä on pitkästi toistakymmentä vuotta viikoittain tehnyt, niin myönnettävä se on, ettei siitä ihan irtikään pääse.

Häippäisen sitten näihin maisemiin lähiaikoina läppärini kanssa viikoksi.

Yksi toinenkin rasite tulee entisen työn (tai ehkä iänkin) mukana; ihan millaisissa tahansa luukuissa ei viitsi asua reissussa. Nuorempana ei ollut niin hirveästi vaatimuksia, mutta nyt on. Tosin nuorempana ei tarvinnut esimerkiksi WI-FIä huoneessa, kun ei ollut läppäreitä eikä älypuhelimia. Eikä siellä huoneessakaan paljoa tullut aikaa vietettyä. Tässä iässä pitää olla parveke näköalalla, ilmastointi ja huonepalvelu, sillä koko ajan ei jaksa olla menossa jonnekin.

Tutkin tarkkaan esimerkiksi hotellin ennenkuin sen varaan. Tripadvisor on ihan ensimmäinen tiedonlähde, tosin hotellien varaussivuiltakin luen arvioita. Condé Nastin Johansens on myös hyvä, ainakin silloin kun on rahaa :D Ja Condé Nastin Traveller, josta löytää myös hyviä ruokapaikkoja. Ai niin, ja Fodors!!!!

Siis lomailuhan vaatii hyvää ruokaa! Michelininhän kaikki tietävät, mutta hyvien ravintoloiden ja hotellien etsimisen lisäksi sieltä saa myös erinomaiset karttapalvelut ja reititykset, liikkui sitten missä hyvänsä. Ei aina tarvitse gepsiä. Samoin sivuilla on sääpalvelu, josta tosin minä en paljoa perusta.

Näiden lisäksi Zagatin opasta selaan usein. Ja tiiraan sekä Michelinin, Johansensin ja Zagatin merkkejä ravintoloiden ovissa tai seinillä. Jonkinlainen laadun tae. Eikä tarvitse olla Michelinin tähtiä, ne haarukankuvatkin käyvät. Itse asiassa näissä haarukankuvilla varustetuissa paikoissa olen varmaankin elämäni parhaimpia aterioita syönytkin. Edullisesti.

Meneekö liian vaikeaksi? Tietty tällaisten tietojen kaivelemisessa on oma vaivansa, mutta jos lähden lomalle, niin haluan, että se on hyvä loma ja vailla pettymyksiä. Sitäpaitsi  - täytyy myöntää, että kun TV:stä on katsonut tiettyjä kokkiohjelmia, kuten Gordon Ramsayn Kitchen Nightmares, on tullut hiukan epäluuloiseksi kaikenmaailman kuppiloitten suhteen. Vai olenko ainoa, johon tuollaiset ohjelmat ovat vaikuttaneet noin?

Keskiviikkoilta

Kävin tänään suuhygienistillä ja on sellainen olo, että suu pitäisi puunata jokaisen suupalan jälkeen, niin hyvältä tuntuu kun hammaskivi on poistettu. Äkkiä sitä kertyykin.

Tarkkasilmäisimmät lukijat ovat jo tässä vaiheessa hoksanneet, ettei minulla ole mitään sairaalaraporttia tarjolla  - siirsin leikkausta "kiireiden" vuoksi, ja uusi aika on 27.11. Onhan tässä kaikenlaista kohkaamista ollutkin.

Hävitin Lontoossa lukulasini ja voin syyttää vain itseäni, sillä kuka käskee liehua ympäri Lontoota löysät lasit päänsä päällä. Riski kävi kyllä mielessä, mutta ennenkuin ehdin asialle tehdä mitään, kakkulat olivat kadonneet.

Eilen lisäsin tappiolistaan ötökkäkäsitellyn torkkupeiton, ihmettelen vaan, mitä sekin mukanani oikein teki, varsinkaan kun en ollut edes menossa minnekään trooppiselle ötökkävyöhykkeelle. Mukana se kuitenkin oli, ja nyt ei löydy kuin pussukan hihna.

Samoin olen laittanut hiusten klipsipidennykset niin hyvään paikkaan, etten itsekään niitä löydä. Lienevätkö jossain hotellihuoneen roskiksessa? Sikäli harmi, koska ne olivat aitoa hiusta ja juuri presiis oikean väriset. Noh. Raportoin jo pohjolalle kaksi ensiksimainittua katoamistapausta, mutta tukka jääköön omaksi tappiokseni, mikä nyt ei kovin suuri ole, joten antaa olla.

Toden totta hävitttäisin varmaan päänuppinikin, ellei se olisi kropassa kiinni!

Päivän kruunasi se, että illan korvalla soitti lapsuudenystäväni, jonka olin jo luullut iäksi hävinneen elämästäni! Törmäsin tässä viikko sitten hänen veljeensä FB:ssa, ja sitä kautta siis uusi yhteys. Kivaa!

Lapsuusajan muisteloita puhelimitse  - ja tässä näkyy kummankin kotitalotkin.

Turku, London, Faro, Algarve Sheraton Pine Cliffs

Jos joku kysyy, mitä täällä teen, niin ihmettelen samaa. Olen alani kansainvälisen yhdistyksen hallituksessa, ja sikäli siinä roolissa täällä (meillä on vuosikonferenssi). Hienoa, että yhdistys maksaa kulut, vaikkakin matkustaminen on todella tuskastuttavaa.

En varsinkaan olisi mitenkään jaksanut lähteä juuri nyt, mutta ehkä se tästä iloksi muuttuu kun tapaan vanhoja ystäviä.
Täällä myös pitää vaihtaa huomisiltana lörpöttely (siis seurusteluvaihde) päälle, mutta kunhan tästä nukun yön, niin se varmaankin hoituu. (olipas ikävästi sanottu, pidän todella yhteistyökumppaneistani, ja varsin monet voin todella lukea ystäväpiiriini).

Raporttia, kuvia ym. seuraa...

Pakkaamista

Olin tanaan syopayhdistyksen kurssilla, ja sen jalkeen kuukahdin koirulin kanssa petiin heraten vasta muutaman tunnin paasta. Nyt pitaisi pakata. Asia, jota syvasti inhoan...

Miten se aina voikin olla nain vaikeaa? Sitten tiedan kuitenkin haalivani tavarani kasaan juuri ja juuri viitta minuuttia ennen lahtoa, ja kauheassa kiireessa. Ei tama reissuunlahto nayta yhtaan sen paremmalta.

Eika silta nayta kelikaan Amsterdamissa. Sadetta, sadetta... Pitaa pakata mukaan kosteudenkestava hiuslakka, jos aikoo nayttaa vahankin huolitellulta. Sebastianilla on sellainen, ja sita on varastossa.

Huomenna voi sitten "viettaa laatuaikaa" Kastrupin kentalla, 2h odottelua loungessa. Tai shoppailemassa. Se kun onneksi on moniin muihin kenttiin verrattuna ihan siedettava paikka.

Hotellin olen varannut Vondelparkin pohjoislaidalta. Joskus aikoinaan tuli punkattua Amsterdamissa miesystavan luona Vondelparkin lansikarjessa. Olivat kivoja aikoja ne. Puiston toiselta puolelta paassee kakkosen ratikalla konferenssipaikalle.

Oi, menisin niin mielellani huomenna Melkhuisiin istuskelemaan terassille, se kun on sopivan lahella hotellia, enka ole siella pitkaan aikaan kaynytkaan, mutta kuka siella sateella istuu  - sunnuntaisin se kuitenkin ihan pursuaa vakea.

Maanantai on varattu shoppailuun. Kukkatori, taalta tullaan taas! En varannut mitaan isoja setelitukkuja mukaan (siella ei taida kayda kortti kuin yhdessa kaupassa, siina, mika on lahinna Munttorenia, siis sita tornia ("Mint Tower"). Kuitenkin ostan sielta taas kamalasti kaikenlaista, vaikkei mulla ole edes puutarhaa!

Lushissa kylla sitten saa rahaa menemaan, mutta sita en viitsi sivuuttaa, silla tarviin ainakin yhden matkashampoon. Kiintean sellaisen, jossa on hoitoaine samassa. Siinapa ne ostokset.

Kurssi aiemmin tanaan oli ihan hyva. Mukava keskustella vaihteeksi pehmeista arvoista ja arvopohjaisesta vapaaehtoistyosta ainaisen rahojen, saastojen ja voittojen asemesta. Sain siella luotua yhden kontaktinkin, josta saattaa tulla arvokas :)

Tiistaipaivaa ja niitanaita

Prinsessa leppyi ja namit & Cesar maistui. Maistui muukin ruoka, nyt kun sai syoda makuuhuoneessa. Hiukan asunnon epajarjestys heratti koissussa ihmetysta, mutta tosiaankin, kunhan saan nuo tyomiesten kamat ulos, niin alkaa tamakin helpottaa.

Selka on viela kipea, mutta huomenna menen fysioterapiaan, jospa sielta saisi avun.

Huomasin nyt sitten myos, etta putkimies oli vetanyt keittiosta kupariputket pintatyona kylppariin! Mita ihm...!!! Kylpparissa kun vesipisteet ovat juuri samassa paikassa kuin ennenkin. Nyt meni tyotason ylapuolella oleva kaakelointi ihan pilalle, ja jopa hanaa oli siirretty, joten yksi putkenpatka jai torrottamaan todella ruman nakoisesti. Tasta aion tehda valituksen.

Ketuttaa! Eihan tallaista saa koolattuakaan, kun tuo seina jatkuu viela ruokailutilaan saakka!!!

Ettei sitten elama ihan yksitoikkoiseksi kavisi, varasin toukokuun lopulle/kesakuun alkuun matkan Vietnamiin. Niin, Madeiralle olin kylla menossa, mutta tama jotenkin nyt lipesi tahan... Voi tietty olla ihan mielenkiintoinenkin matka. Ainakin noista muista Aasian maista olen tykannyt. Vietnam oli se paikka, joka oli aina uutisissa minun lapsuudessani. Noh, sielta varmaan saan ostettua joululahjat, niin ennen joulua on vahemman paanvaivaa.

Ehka eniten kauhistuttaa se, jos siella nakee torilla ruoaksi myytavia koiria. Huhhuh! Siina tapauksessa voi kayda niin, etta tulen kotiin kontillinen koiria mukanani (ja ilman penniakaan pankkitililla).

Kavin muuten juuri "kotikosmetologilla" (taas yksi City Deal - kortti, eli minulla on taas ripsienpidennykset) ja hanella oli kaksi ulkomailta pelastettua, todella suloista koiraa. Toinen, pienempi olikin oppinut varsinaiseksi linssiluteeksi, ja kun han huomasi itsestaan puhuttavan, tuli han oitis ja kellistyi rapsutettavaksi jalkoihini. Ihania!

Espanjantuliainen Pipa rapsutuksia kerjaamassa!

Tama City Deal oli vain 25 euroa, ja joku jo ehti suomi24:n palstoilla haukkua koko jutun. Niin, hinta oli kylla edullinen, mutta ko. tekojalla ei siina ole esim. vuokraa vieritettyna kustannuksena, silla han tekee toita kotonaan. Kyseisella valittajalla oli kuulemma liimattu usea ripsi yhteen pidennykseen, ja han oli kuulemma joutunut ne ottamaan pois heti kotiin paastyaan, silla ne olivat olleen "niin kamalat".

Se kylla on totta, etta ihan kouluttamatonta ihmista ei kannata paastaa ronkkimaan silmiaan ainakaan minkaan liiman kanssa. Tosin ei ainakaan uutisissa ole mitaan katastrofeja ollut tasta asiasta.