Takeoff (Riga, Latvia) & landing (Düsseldorf, Saksa) + muuta

Minä haluan ehdottomasti aina istua käytävänvieruspaikalla lentokoneessa, joten harvemmin siitä voi/kehtaa toisen/toisten henkilöitten ohi ottaa videoklippejä, eikä paljoa se ole koskaan käynytkään mielessä. 

Nyt kotimatkalla (vai mikä matka tämä nyt sitten olikaan tiistaina, erään toisen ulkosuomalaisen bloggaajan sanoin aina tuntuu, että menee väärään suuntaan, menee sitten kumpaan suuntaan tahansa) ei ollut ikkunan vieressä ketään juttukaveria, joten Riiasta lähtiessämme tuli mieleen, että kuvaanpa lähdön! Ja kun se oli kuvattu (vapaalla kädellä, kuten huomaatte), piti kuvata myös laskeutuminen.

Tässä siis Air Balticin lennon lähtö Riian kentältä ja allaolevassa laskeutuminen Düsseldorfin kentälle. Spottaatko salamatkustajan toisessa filkanpätkässä? Niitä oli muutama.

Junamatka Düsseldorfista Aacheniin sujui melkein hyvin, oltiin vain noin tunti myöhässä (jippii!).

Lähtiessä vain hiukan myöhässä, mutta ylläripylläri, puolessa välissä matkaa taas tarvittiin "problemaattisen henkilön takia" Bundespolizei paikalle, ja siinä sitten seistiin yli puoli tuntia asemalla. Hohoijaa. Porukkaa valui junasta asemalaiturille seuraamaan tapahtumia. Itse en vaivautunut, vaikka siellä ilmeisimmin jotakin jännää tapahtuikin siitä päätellen, miten katselijan pyörittelivät silmiään tullessaan takaisin.

Täällä on jo täysi kesä. Kuten tuosta laskeutumisfilkasta näkyy, rypsipellot ovat kukassa. Pienessä puutarhassamme rehottavat voikukat ja koristeomenapuukin rönsyää valkoista kukkahuntua.

Ei ole hääppöinen puutarha, mutta eipä tässä keskustassa juuri kenelläkään puutarhoja ole. Siksi kai keskustan ulkopuolella on lukuisia siirtolapuutarhakolonioita.

*****

Vähän OT... Lähdin poikkeuksellisesti Helsinki-Vantaan lentokentältä, ja olin siellä ennen kuin lähtöselvitys aukesi. 

Parkkeerasin itseni Starbucksin kahvilaan lähtöselvitysaulaan ja ostin tuoremehun ja pienen viinilasillisen, ja tämä maksoi yhteensä 18,40 euroa! Aika pöyristyttävä hinta. Tuohon kun pistää vajaan kympin lisää, niin sillä pääsee jo loungeen istumaan, ja niissä on aina samaan hintaan jos jonkinlaista syömistä.

Turvatarkastuksen jälkeen vietin aikaa Aspiren loungessa, jonne pääsee AMEX:in kortilla (Priority Club), ja siis en maksanut mitään (paitsi AMEX:in vuosimaksussa). Siellä oli salaattibuffet, jos jonkinlaisia leipiä, levitteitä ja niiden päällysteitä + kahvibuffet kakkuineen ja pikkuleipineen + pöydällinen erilaisia hedelmiä ja tietty muut juomat (viiniä, väkeviä ja soft-drinkkejä).

En pysty kuvittelemaankaan, kuinka paljon rahaa saisi hassattua kentällä parissa tunnissa, koska ainahan sitä ostaa jotakin juomista (ja syömistä). Tuskin kukaan tulee toimeen juomalla vettä vessan hanasta.

Kerron tämän vaan, koska saattaa olla, etteivät monet matkustavat tiedä noista loungepalveluista - siis että loungeen pääsyn voi ostaa, ellei sitä saa esim. businesslipun yhteydessä.

Vielä yksi pikkuvinkki: Airbus-merkkisissä koneissa on istuintaskuissa "porras", joka tukee kännykkää tai tablettia, jos omilta laitteiltaan haluaa katsella jotakin, sen saa siis tähän pystyyn. Aika useasti nykyään on muissakin konetyypeissä jonkinlainen hylly.

Itse koneen screenit ovat niin pieniä, että ainakin minä melkein saan hankkia kiikarit, että tuollaisesta 6 x 10 cm:n ruudusta mitään näkisin, olkoonkin, että niitä on joka rivillä.

Mannerten väliä lentävissä koneissahan on yleensä kunnon viihdekeskukset.

*****

Täytyy kyllä todeta, että tämä puolitoista viikkoa Suomessa oli aika raskas, mutta antoisa! Ehdin tavata melkein kaikki ystävät, jotka aioinkin, mutta se tarkoitti jatkuvaa ravaamista kaupungilla. Hauskaa oli, mutta hiukan kävi voimille. "Huilailen" nyt täällä hiukan.

*****

Kuva Aachenin Adalbertsteinwegiltä Elsassstraßelle päin tänään iltapäivällä (luit aivan oikein, kadun nimessä on viisi konsonanttia peräkkäin!). On niin kukkivaa ja vihreää, että! Puut täydessä lehdessä. 

Kävin ottamassa toisen vyöruusurokotteeni, joten pidempiä kävelylenkkejä ja urheilua ei saa harrastaa tänään.