Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja kolmas jäi pysyväksi riesaksi. Arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin saatetaan blogissa sivuta. Taustaltani olen pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, ja ruodin postauksissa mm. kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Amsterdam. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Amsterdam. Näytä kaikki tekstit
tiistai 13. syyskuuta 2016
maanantai 12. syyskuuta 2016
Amsterdam ja Lush
Viime viikonloppu meni Amsterdamissa - mies työmatkalla ja minä "siipeilin". Kiva käydä siellä pitkästä aikaa! Joskus 2000-luvun alussa siellä meni kaksi vuotta ja pidin siellä asumisesta kovin. Piti käydä tsekkaamassa vanha asuinpaikkakin eilen. Ja vanha kantapaikka Gent lounaalla.
Vaikka Baselissakin on Lush, en ole vielä toistaiseksi ehtinyt sinne, sillä tykkään tehdä loppupäästä venytettyä työpäivää. Epäilen myös hintojen olevan kovempia kuin esim. UK:ssa tai Hollannissa. Amsterdamissa on kaksi Lushia, ja ne molemmat ovat Kalverstraatin ostoskadun varrella. Ja molemmat tupaten täynnä populaa lauantaina, joten oli hankala ottaa kuvia. Samoja tuttuja naamoja näki myyjien joukossa kuin silloin joskus, yhdellä jopa edelleen sininen tukka.
Shampoopaloista suosikkiani, siis sitä valkoista, jossa on hiukan kimaltavaa, ei enää valmisteta, joten ostin kokeiluun Seanik-nimisen sinisen ihanuuden.
Vasta kassalla putkahti mieleen kysyä, että oliko heillä sattumoisin kiinteää deodoranttia, sillä omani oli jäänyt Baseliin, koska ei mahtunut siihen litran pussiin (ihan vaan kyllä kuitenkin tiedoksi, lentokentillä ei olla pääsääntöisesti kovin nuukia siitä, jos pusseja on useita, kunhan niissä ei ole yli desilitran containeria nesteitä). No kyllä oli! Ja minähän ostin, kahta sorttia. Ihanaa, että joku tekee tällaisia lentomatkailuystävällisiä tuotteita!
Minulla oli epäilykseni noitten toimivuuden suhteen, mutta voin vakuuttaa, että nyt parin päivän käytön jälkeen hiostavassa ilmanalassakaan eivät pettäneet.
Lisäksi ostin muutaman kasvovesitabletin, mutta ne jauhaantuivat osin matkalla, vaan ei se mitään. Käytettyä tulevat kuitenkin! Olipa muuten hirveä hinta Suomen Lushin sivuilla, Amsterdamissa hinta oli noin euron luokkaa kipale.
Näiden lisäksi ostin vielä tämän vartalokuorinnan, mutta nyt en osaa sanoa, minne sen aamulla panin! Uuden asunnon koordinaatit ovat vielä hiukan epäselvät, mutta Amsterdamiin se ei jäänyt, sillä se oli aamulla kädessäni. Kuvaa siitä ei nyt sitten ole, mutta linkistä näkee, kuinka kaunis se on, ja tuoksuu ihanalta!
 |
| 90 cm leveä talo, jossa vanhan vitsin mukaan joudutaan nukkumaan seisaallaan. Ei taida olla ihan kaikista kapein julkisivu Amsterdamissa, jotenkin muistelen, että Singelin varrella on vielä kapeampikin. Olisi jännä käydä sisällä... |
Vaikka Baselissakin on Lush, en ole vielä toistaiseksi ehtinyt sinne, sillä tykkään tehdä loppupäästä venytettyä työpäivää. Epäilen myös hintojen olevan kovempia kuin esim. UK:ssa tai Hollannissa. Amsterdamissa on kaksi Lushia, ja ne molemmat ovat Kalverstraatin ostoskadun varrella. Ja molemmat tupaten täynnä populaa lauantaina, joten oli hankala ottaa kuvia. Samoja tuttuja naamoja näki myyjien joukossa kuin silloin joskus, yhdellä jopa edelleen sininen tukka.
 |
| Kylpypommeja... |
 |
| ....ja hierontapaloja. |
 |
| Se, mitä sieltä menin hakemaan, oli Honey, I washed the kids - saippuapala, mutta tuttuun tapaan, tulihan sieltä ostettua muutakin. |
Vasta kassalla putkahti mieleen kysyä, että oliko heillä sattumoisin kiinteää deodoranttia, sillä omani oli jäänyt Baseliin, koska ei mahtunut siihen litran pussiin (ihan vaan kyllä kuitenkin tiedoksi, lentokentillä ei olla pääsääntöisesti kovin nuukia siitä, jos pusseja on useita, kunhan niissä ei ole yli desilitran containeria nesteitä). No kyllä oli! Ja minähän ostin, kahta sorttia. Ihanaa, että joku tekee tällaisia lentomatkailuystävällisiä tuotteita!
 |
| Vasemmalla T'eo ja oikealla Aromaco. UK:ssa myydään lisäksi myös jalkadödöä, joka on samantapainen ja hiukan jauhoinen, kuten tuo T'eo, mutta sitä ei liene muualla myynnissä. |
Lisäksi ostin muutaman kasvovesitabletin, mutta ne jauhaantuivat osin matkalla, vaan ei se mitään. Käytettyä tulevat kuitenkin! Olipa muuten hirveä hinta Suomen Lushin sivuilla, Amsterdamissa hinta oli noin euron luokkaa kipale.
Näiden lisäksi ostin vielä tämän vartalokuorinnan, mutta nyt en osaa sanoa, minne sen aamulla panin! Uuden asunnon koordinaatit ovat vielä hiukan epäselvät, mutta Amsterdamiin se ei jäänyt, sillä se oli aamulla kädessäni. Kuvaa siitä ei nyt sitten ole, mutta linkistä näkee, kuinka kaunis se on, ja tuoksuu ihanalta!
lauantai 27. heinäkuuta 2013
Suklaata!
En sitten päässyt suklaakahvilan ohi jotakin ostamatta.... Rakastan noita kirsikkatäytteisiä, tummalla suklaalla kuorrutettuja, joita tuli jo Amsterdminaikoina raahattua laatikkokaupalla Suomeen, Schipholin lentokentällä kun on Leonidaan myymälä.
Joskus Brysselissä erään konferenssin aikana yksi ystäväni sai päähänsä järjestää pienelle porukalle suklaakonvehtientekokurssin. Menimme siis Planet Chocolaten tiloihin ja saimme valmistaa itsellemme konvehteja. Tässä vaiheessa pitää mainita, että jos käytte Bryselissä, älkää ihmeessä sivuuttako Pierre Marcolinia, josta saa minun mielestäni maailman mahtavimmat suklaat. Näköjään näitä voi tilata netistä.
Siis suklaantekoon! Se olikin helpompaa kuin kuvittelin. Meillä oli ihan hervottoman iso pata temperoitua suklaamassaa. Sen tekemiseen ei tarvinnut vaivautua, vaan se oli jo valmiina. Suklaan sulattamisessa vaan on se jippo, ettei sitä saa tehdä kovin nopeasti, eikä suoraan hellalla, vaan esim. vesihauteessa ja hitaasti.
Muotiksi kelpaa vaikka jääpalamuotti, tosin esimerkiksi silikoninen sellainen on aika helppokäyttöinen. Lusikoi temperoitua suklaamassaa muottiin, kaada muotti ylösalaisin ja valuta ylimääräinen pois. Jos suklaa on kovin kuumaa, se on juoksevampaa ja saatat joutua tekemään toisen kerroksen, sillä kuumasta suklaasta tulee aika ohut kerros.
Laita muotti jääkaappiin jähmettymään ja tee silläaikaa täyte. Helppo täyte on esimerkiksi mantelimassa, johon on sekoitettu sopiva määrä jotakin likööriä. Grand Marnier on suosikkini. Tosin näitä konvehteja ei tarjoilla lapsille. Myös marmeladeja voi käyttää.
Älä anna suklaamuotin jäätyä tai jäähtyä liikaa, sillä sokeri alkaa erottua siitä tehden ikävän harmaan pinnan suklaalle. Maku ei tosin tästä kärsi ollenkaan.
Täytä konvehdit ja levitä päälle kerros suklaata. Laita hyytymään. Kun konvehdit ovat hyytyneet, kumoa ne pois muotista ja koristele esimerkiksi pähkinöillä tai strösseleillä. Voihan ne vaikka kieritellä tummassa kaakaojauhossa.
Aika simppeliä! Lähdimme kotiin tyytyväisinä suklaalasteinemme. Kokeilkaapa tekin!
Joskus Brysselissä erään konferenssin aikana yksi ystäväni sai päähänsä järjestää pienelle porukalle suklaakonvehtientekokurssin. Menimme siis Planet Chocolaten tiloihin ja saimme valmistaa itsellemme konvehteja. Tässä vaiheessa pitää mainita, että jos käytte Bryselissä, älkää ihmeessä sivuuttako Pierre Marcolinia, josta saa minun mielestäni maailman mahtavimmat suklaat. Näköjään näitä voi tilata netistä.
Siis suklaantekoon! Se olikin helpompaa kuin kuvittelin. Meillä oli ihan hervottoman iso pata temperoitua suklaamassaa. Sen tekemiseen ei tarvinnut vaivautua, vaan se oli jo valmiina. Suklaan sulattamisessa vaan on se jippo, ettei sitä saa tehdä kovin nopeasti, eikä suoraan hellalla, vaan esim. vesihauteessa ja hitaasti.
Muotiksi kelpaa vaikka jääpalamuotti, tosin esimerkiksi silikoninen sellainen on aika helppokäyttöinen. Lusikoi temperoitua suklaamassaa muottiin, kaada muotti ylösalaisin ja valuta ylimääräinen pois. Jos suklaa on kovin kuumaa, se on juoksevampaa ja saatat joutua tekemään toisen kerroksen, sillä kuumasta suklaasta tulee aika ohut kerros.
Laita muotti jääkaappiin jähmettymään ja tee silläaikaa täyte. Helppo täyte on esimerkiksi mantelimassa, johon on sekoitettu sopiva määrä jotakin likööriä. Grand Marnier on suosikkini. Tosin näitä konvehteja ei tarjoilla lapsille. Myös marmeladeja voi käyttää.
Älä anna suklaamuotin jäätyä tai jäähtyä liikaa, sillä sokeri alkaa erottua siitä tehden ikävän harmaan pinnan suklaalle. Maku ei tosin tästä kärsi ollenkaan.
Täytä konvehdit ja levitä päälle kerros suklaata. Laita hyytymään. Kun konvehdit ovat hyytyneet, kumoa ne pois muotista ja koristele esimerkiksi pähkinöillä tai strösseleillä. Voihan ne vaikka kieritellä tummassa kaakaojauhossa.
Aika simppeliä! Lähdimme kotiin tyytyväisinä suklaalasteinemme. Kokeilkaapa tekin!
lauantai 28. huhtikuuta 2012
Amsterdamin kuvia ja harmia läppärin kanssa
Noniin, sitten alkoi tämä PuuCeekin ryppyillä, ja sen asentelussa on mennyt koko päivä. Nyt toimii, ja jopa paremmin kuin eilen.
Tässä muutama kuva reissusta:
Tässä muutama kuva reissusta:
.JPG) |
| Schipholin suklaakahvila. nKuvassa näkyvista maljoista voi itse laittaa palasia pussiin, joka kassalla sitten punnitaan. Sokeritonta suklaata tummana, valkoisena ja maitosuklaaversiona |
.JPG) |
| Katkarapuleipää Arlandan kentällä. |
 |
| Porsaanfilettä ja kasviksia. |
sunnuntai 22. huhtikuuta 2012
Pakkaamista
Olin tanaan syopayhdistyksen kurssilla, ja sen jalkeen kuukahdin koirulin kanssa petiin heraten vasta muutaman tunnin paasta. Nyt pitaisi pakata. Asia, jota syvasti inhoan...
Miten se aina voikin olla nain vaikeaa? Sitten tiedan kuitenkin haalivani tavarani kasaan juuri ja juuri viitta minuuttia ennen lahtoa, ja kauheassa kiireessa. Ei tama reissuunlahto nayta yhtaan sen paremmalta.
Eika silta nayta kelikaan Amsterdamissa. Sadetta, sadetta... Pitaa pakata mukaan kosteudenkestava hiuslakka, jos aikoo nayttaa vahankin huolitellulta. Sebastianilla on sellainen, ja sita on varastossa.
Huomenna voi sitten "viettaa laatuaikaa" Kastrupin kentalla, 2h odottelua loungessa. Tai shoppailemassa. Se kun onneksi on moniin muihin kenttiin verrattuna ihan siedettava paikka.
Hotellin olen varannut Vondelparkin pohjoislaidalta. Joskus aikoinaan tuli punkattua Amsterdamissa miesystavan luona Vondelparkin lansikarjessa. Olivat kivoja aikoja ne. Puiston toiselta puolelta paassee kakkosen ratikalla konferenssipaikalle.
Oi, menisin niin mielellani huomenna Melkhuisiin istuskelemaan terassille, se kun on sopivan lahella hotellia, enka ole siella pitkaan aikaan kaynytkaan, mutta kuka siella sateella istuu - sunnuntaisin se kuitenkin ihan pursuaa vakea.
Maanantai on varattu shoppailuun. Kukkatori, taalta tullaan taas! En varannut mitaan isoja setelitukkuja mukaan (siella ei taida kayda kortti kuin yhdessa kaupassa, siina, mika on lahinna Munttorenia, siis sita tornia ("Mint Tower"). Kuitenkin ostan sielta taas kamalasti kaikenlaista, vaikkei mulla ole edes puutarhaa!
Lushissa kylla sitten saa rahaa menemaan, mutta sita en viitsi sivuuttaa, silla tarviin ainakin yhden matkashampoon. Kiintean sellaisen, jossa on hoitoaine samassa. Siinapa ne ostokset.
Kurssi aiemmin tanaan oli ihan hyva. Mukava keskustella vaihteeksi pehmeista arvoista ja arvopohjaisesta vapaaehtoistyosta ainaisen rahojen, saastojen ja voittojen asemesta. Sain siella luotua yhden kontaktinkin, josta saattaa tulla arvokas :)
Miten se aina voikin olla nain vaikeaa? Sitten tiedan kuitenkin haalivani tavarani kasaan juuri ja juuri viitta minuuttia ennen lahtoa, ja kauheassa kiireessa. Ei tama reissuunlahto nayta yhtaan sen paremmalta.
Eika silta nayta kelikaan Amsterdamissa. Sadetta, sadetta... Pitaa pakata mukaan kosteudenkestava hiuslakka, jos aikoo nayttaa vahankin huolitellulta. Sebastianilla on sellainen, ja sita on varastossa.
Huomenna voi sitten "viettaa laatuaikaa" Kastrupin kentalla, 2h odottelua loungessa. Tai shoppailemassa. Se kun onneksi on moniin muihin kenttiin verrattuna ihan siedettava paikka.
Hotellin olen varannut Vondelparkin pohjoislaidalta. Joskus aikoinaan tuli punkattua Amsterdamissa miesystavan luona Vondelparkin lansikarjessa. Olivat kivoja aikoja ne. Puiston toiselta puolelta paassee kakkosen ratikalla konferenssipaikalle.
Oi, menisin niin mielellani huomenna Melkhuisiin istuskelemaan terassille, se kun on sopivan lahella hotellia, enka ole siella pitkaan aikaan kaynytkaan, mutta kuka siella sateella istuu - sunnuntaisin se kuitenkin ihan pursuaa vakea.
Maanantai on varattu shoppailuun. Kukkatori, taalta tullaan taas! En varannut mitaan isoja setelitukkuja mukaan (siella ei taida kayda kortti kuin yhdessa kaupassa, siina, mika on lahinna Munttorenia, siis sita tornia ("Mint Tower"). Kuitenkin ostan sielta taas kamalasti kaikenlaista, vaikkei mulla ole edes puutarhaa!
Lushissa kylla sitten saa rahaa menemaan, mutta sita en viitsi sivuuttaa, silla tarviin ainakin yhden matkashampoon. Kiintean sellaisen, jossa on hoitoaine samassa. Siinapa ne ostokset.
Kurssi aiemmin tanaan oli ihan hyva. Mukava keskustella vaihteeksi pehmeista arvoista ja arvopohjaisesta vapaaehtoistyosta ainaisen rahojen, saastojen ja voittojen asemesta. Sain siella luotua yhden kontaktinkin, josta saattaa tulla arvokas :)
torstai 19. huhtikuuta 2012
Amsterdam
Olen lahdossa Amsterdamiin sunnuntaina, ja tassa hiukan edellisilla reissuilla kokeiltuja ja hyviksi havaittuja ravintoloita.
Nomads on hyva ja aikamoinen kokemus sinansa. Ruokalajien valilla tyynyilla lojuessa voi nauttia esimerkiksi jalka- tai olkapaahieronnasta, tarot-korttien luvusta ja napatanssijoitakin siella piipahtaa illan kuluessa.
http://www.nomads.nl/amsterdam/en/ Ruoka on fuusiosellaista. Nomadsin sisarravintola on Supper Club, joka on aika erikoinen kokemus sekin. Taisin kerran jopa vetaista tirsat siella, siella kun syodaan patjoilla lojuen. Huom: Supper Clubilla on myos risteilylaiva, jossa on sama meininki. Kanaaliristeilyt ovat kivoja, mutta yleensa niilla laivoilla on kelvoton ruoka. Tassa on sitten erinomainen viinibaari, jossa kannattaa tilata pienta purtavaakin. Omistaja on todellinen viinifriikki, ja mielellaan juttelee asiantuntevien asiakkaiden kanssa: http://www.bubblesandwines.com/ Paikka loytyy helposti kun suuntaa de Bijenkorfin ulko-ovelta vasemmalle Nes-kadulle. Teppanyaki Nippon on kukkatorin takana olevalla kadulla, ja ruoka on todella loistavaa: http://www.teppanyakinippon.nl/ Plussana on kiva seurata taitavan kokin tyota suoraan nokan edessa. Taalta ei todellakaan poistuta nalkaisena! Ja kun kerran Amsterdamissa ollaan, ei voi sivuuttaa rijstafelia. Tanne pitaa varata poyta ajoissa (tai oikeasti naihin kaikkiin pitaa varata ajoissa, paitsi tuohon viinibaariin): http://www.samasebo.nl/ Hotelli Okuran Ciel Bleu taitaa olla paikkakunnan ainoita Michelin-tahtipaikkoja: http://www.cielbleu.nl/en/Home.html |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)