Kouluruokailusta

Niin, tasta aiheesta on paljonkin mediassa. Kumiperunoista ja liisterimaisesta kanaviillokista valitetaan.

Kun menin alakouluun, taisin olla niita ensimmaisia, jotka saivat ilmaisen kouluruoan. Oikeastaan en muista siita mitaan pahaa, muutakuin herneitten kuoria sisaltavan hernekeiton, ja maidon juomisen pakottamisen.

Mina en ole ikina pitanyt maidosta. Joskus oli muuten meijerilakkokin, ja koulukaverit varoittelivat "lehmanmaidosta". Aivan. Hirvea vaara, hehheh.

Verileipakeitto, "kiska" oli yksi niita ruokia, jota haluaisin vielakin maistaa. En todellakaan tieda, kuka moista verileipaa vielakin tekisi ja moisi. Hyvaa se oli puolukkahillon kanssa.

Ennen piti sitten viela kerata puolukoita koulukeittiolle. Niin paljon kuin sita inhosinkin , siita taisi saada puoli koulupaivaa vapaaksi ja akkiahan nuo oli keratty (loppujenlopuksi). Lisaksi tuli viela tajua ruoan arvosta.

Usein ruoan kanssa oli siivu lanttua tai naurista. Nyt jalkeenpain ajattelen, etta se olikin hieno juttu. Nakkileipaa oli myos tarjolla, mutta ilman voita. Isani oli sitten sen verran edistyksellinen, etta laittoi aina aamuisin koululaukkuuni voinappeja. Silla liikunnalla se olikin varmaan todella tarpeen.

Ja nyt sitten taman paivan laitosruokailu, mukaanlukien kouluruoat. Se, mita naista olen kuullut, kuulostaa todella surkealta. Vrt noihin aiempiin kirjoituksiini keskussairaalan ruoista.

Sitten muistelen alakouluaikojani. Ystavani Jaana oli monilapsisesta perheesta, joilla oli iso maatalo. Oikeasti, tuvan ja muitten huoneiden lattiat olivat maapohjaisia! Siina iassa en mina tuota ymmartanyt, siis etta joillain ei yksinkertaisesti ole varaa liki mihinkaan. Vaatteetkin olivat, mita olivat, vanhemmilta sisaruksilta perittyja.

Edelleenkin liputan sen puolesta, etta kouluissa opetettaisiin hyodyllisia juttuja, kuten ravinnon keraamista luonnosta (marjat, sienet, muut kasvikset). Olen edelleen sita mielta, etta siihen kulutettu aika EI mene hukkaan.