tiistai 3. syyskuuta 2013

Pätkäpaasto - mikä hemmetin paasto

Henkilökohtaisesti voin sanoa, että tuo termi on todella harhaanjohtava. Mikä ihmeen paasto se on jossa kuitenkin syödään?



Minusta systeemi on erittäinkin tervehenkinen. Voi syödä mitä huvittaa, eikä ole kahlittu mihinkään tiettyyn ruokavalioon. Jokainen terveellä järjellä varustettu osaa vaihtaa kasviksiin jos nälkä kurnii suolistossa. Henkilökohtaisesti pidän sellaisia "asiantuntijoita", kuin Matti Uusitupa hiukan rajoittuneina ja jopa tyhminä.

Rainer Huopalahti oli Rotaryklubissamme puhumassa kananmunasta keväällä. Karppaamisesta sukeutui mielenkiintoinen keskustelu, koska hän totesi, että peruna pitää hyvin nälkää. Sitä se ei muuten todellakaan kaikille tee. Muunmuassa minulla se nostaa verensokerin ja insuliinin, eli varastohormonin erittyessä, se myös laskee sen todella nopeasti. Jolloin siis tulee ihan sietämätön nälkä. Tämän vahvisti myös eräs miespuolinen meksikolaisjäsenemme.

Joillekin se ehkä sopii mutta minulla ei todellakaan. Se vain laukaisee syömiskierteen, jolla ei ole loppua.

Se, mitä haluan sanoa, on se, että ihmiset ovat erilaisia. Yksi kaava ei sovi kaikkiin. Painonvartijoiden (jotka ovat lopettaneet Suomessa) ohjeilla laihtuu jokainen, mutta niin myös aika varmasti menee säästöliekille! Se tapa syödä pitäisi siis pitää yllä loppuelämän, mikä ei ole mielekästä. Eikä yleensäkään monasti toimi sen loppuelämän aikana!

Parin päivän paastoilua viikossa pidetään vaarallisena esimerkiksi diabeetikoille. En usko sitä. Minun mielestäni tuossa on mukana todella inhottavaa holhoamismentaliteettiä, ihan kuin diabeetikolla itselllään ei olisi minkäänlaisia aivoja päässään päättää itse siitä, mitä syö. Esimerkiksi kasvis/salaattipäivä pari kertaa viikossa ei takuulla tapa ketään.

Minusta pari vähäkalorisempaa päivää viikossa on loistava idea. Eikä se ole mikään paasto! Mitä mieltä te muut olette?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua!