Misellivesi x 4

Käytän harvemmin misellivesiä, koska ne poistavat (turhankin) hyvin ihon luonnollista rasvaa. Käytän niitä silloin tällöin kuitenkin, ja kun käytän, sen miselliveden tulee olla mahdollisimman vähän kuivattava, siis sen on sisällettävä jotain hoitavia ja kosteuttaviakin ainesosia, sillä misellivettähän ei tarvitse huuhdella iholta pois.

Tässä postauksessa katsastetaan neljä eri merkkistä misellivettä. Arviot vasemmalta oikealle kuvan järjestyksessä.

1. Balea Rose -misellivesi. Balea on saksalaisen kemppariketju Dm:n (Drogeriemarkt) oma brändi. Brändin alla on mittava valikoima kosmetiikkaa aina hiustenhoidosta ihinhoitoon. Tämä runsaaasti kosteuttavaa glyseriiniä, Rosa damascena -ruusuvettä ja hdelmähappoja sisältävä misellivesi on todellinen löytö! Hinta on vain 1,95 euroa per 400 ml. Pelittää hyvin ja poistaa kevyen meikin ihan heittämällä. Tuote on vegaaninen, eikä siinä ole väriaineita, parabeeneja, nanopartikkeleita, parfyymia, alkoholia tai alumiinisuoloja.

2. Alverde Naturkosmetik Clear Beauty -misellivesi. Alverde on myös yksi Dm:n brändeistä. Tämä runsaasti kosteuttavaa natriumlaktaattia ja glyseriiniä sisältävä misellivesi sisältää myös epäpuhdasta ihoa hoitavia, antibakteerisia ainesosia (rypäleuute, taikapähkinä) ja ihoa rauhoittavaa aaloeta. Tuote on myös mikromuoviton ja sitä on hajustettu eteerisin öljyin. Puhdistusteho ei ole ihan yhtä hyvä kuin tuotta Balean tuotteella. Hintaa 100 ml:n pullolliselle on 1,95 euroa.

Kaksi keskimmäistä pulloa näkyvät yhteiskuvassa hiukan huonosti, joten otin niistä erikseen oman kuvansa.

3. Mádara Micellar Water Hyaluronic Acid. Olen käyttänyt tätä nyt yhden isomman 100 ml:n pullon ja kuvassa on matkakoko, joka tuli jostain kylkiäisinä, jos oikein muistan.

Tämän miselliveden pohjana on aaloevesi. Muina ainesosina on mm. glyseriiniä, taikapähkinää, Rosa damascena -ruusuvettä, maitohappoa, pioninjuuriuutetta ja kasviuutteita. 

Mielestäni tämän puhdistavat tehot ovat heikommat kuin edellisten, olin jo tuskastua sen 100 ml:n pullon käyttöön, koska se ei tuntunut tekevän "mitään". Siinä onneksi kävi niin, että pullon pohjat valuivat korkin auetessa vahingossa matkalaukkuuni, joten sillä siitäkin päästiin (näköjään en edes ole vaivautunut siitä tänne kirjoittelemaan, ja se jo kertoo jotakin se!). 

Nyt pitäisi kuluttaa vielä tämä matkakoko loppuun, kun en haluaisi sitä roskiinkaan heittää. 100 ml:n pullo taitaa Suomessa maksaa n. 17,50 euroa (tieto Ruohonjuuren sivuilta tänään). Tarjolla on myös 400 ml:n pulloja.

4. Mossa Raspberry Juicy Clean -misellivesi. Ahaa...näitä onkin useampaa sorttia, on mansikkaa ja vadelmaa, ja tämä siis on vadelmaversio. Tässäkin on mm. Rosa damascena -ruusuvettä, glyseriiniä, nimensä mukaisesti vadelmauutetta ja kasviuutteita. Tämä toimii ihan hyvin voisin ostaa toistekin. Omani hankin hävikkiruokakaupasta (Matsmart) 3,99 eurolla. Kivijalkakaupoissa hinnat vaihtelevat.

Noissa kahdessa viimeksimainitussa on molemmissa kasviuutteita varsin oudoista lähteitä. Inceissä mainitaa Poria cocos ja Phragmites communis. Mitähän ne ovat? Pieni kuukkelointi selvitti asiaa...

Poria cocos on toiselta nimeltään Wolfporia extensa. Kookoksen kanssa sillä ei ole muuta tekemistä kuin ulkonäkö, sillä se on lahottajasieni. Sitä käytetään todella paljon kiinalaisessa lääketieteessä, ja sen sanotaan olevan anti-inflammatorinen ja iholle käytettynä sen sanotaan tukevan ihon suojakerrosta ja suojaavan ihoa ympäristön haitallisilta vaikutuksilta.

Poria cocos -sieni. Lähde: Wikipedia.

Phragmites communis lienee tuikitavallinen ja kaikille tuttu järviruoko. Tai sitä sukua kuitenkin. Siitä tehdyn uutteen sanotaan olevan kosmetiikassa antioksidanttista ja ihoa kirkastavaa/rauhoittavaa. Näistä tuossa Mádaran tuotteessa on juuri tuota communis-ruokoa, kun taas Mossan tuotteessa on Phragmites kharka -uutetta. Molemmat saman suvun ruo'oista peräisin ja uutteilla on samoja ominaisuuksia.

Käytätkö sinä misellivesiä, ja jos, niin mikä on suosikkisi?

Mossa Glow Cocktail

En erityisesti harrasta luomukosmetiikkaa, mutta nyt hankin tämän Mossa-merkkisen Glow Cocktail -seerumin.

Mossa on latvialaisen Mádaran tuotelinja. Se on Ecocert/Cosmos -serifioitua luonnonkosmetiikkaa, joka on vegaanista, gluteenitonta, pähkinätöntä ja eläintestaamatonta.

Tämä Glow Cocktail on voidemainen, vaikka se nimen mukaan seerumiksi luokitellaankin. Koostumus on emulsiomaista.

Se sisältää kvittenin ja lakan happoja, joten se kevyesti kuorii ihoa, ja vaikuttaa näin myös pigmenttiläiskiin hellävaraisesti. Tuotteessa ei ole parabeeneja, silikoneja, polymeereja, formaldehydiä tai synteettisiä tuoksuaineita, mineraaliöljyjä tai niiden johdannaisia, synteettisiä väriaineita tai raskasmetalleja.

Tehoaineita seerumissa on mm. glyseriiniä, jojobaöljyä (joka itse asiassa taitaa olla vaha), setearyylialkoholia (joka nimestään huolimatta pehmittää ihoa), hyaluronihappoa, maitohappoa ja kvittenin hedelmähappoa ja lakansiemenöljyä. Mica heleyttää ihoa valoa heijastavilla hiukkasillaan.

Vaikka seerumi sisältää luontaisia tuoksuaineita, on tuoteen haju silti mielestäni aika tympeä ja luonnonmukaisille tuotteille niin varsin tavanomainen. Tuoksu tosin häipyy iholta nopeasti.

Summa summarum: Ehkä en osta toista pulloa, ei oikein vakuuttanut! Ei oikeastaan tehnyt mitään omalle iholleni. Parempiakin voiteita/seerumeita löytyy tuosta hintaluokasta.

Mádara Nokkonen Daily Defence

En liene ikinä märehtinyt näin kauaa yksittäistä kosmetiikkatuotetta ennen siitä kirjoittamista. Tämä yksinkertaisesti siksi, etten oikein osannut heti suoralta kädeltä sanoa, mitä siitä oikein ajattelisin.

Tämä tuote on latvialaisen Mádaran nokkosvoide. Nimen sille antaa nokkosuute, jolla väitetään olevan ihoa hoitavia, rauhoittavia ja suojaavia ominaisuuksia.

Voide on paksua ja aika rasvaistakin, joskin se myös ainakin osittain uppoaa ihoon, tosin jättäen ihon pinnan nahkeaksi. Hyvin perusvoidemainen tunnultaan, joskin hinta erottaa sen tavallisista perusvoiteista.

Katsotaanpa INCI-listaa:

Aqua, Butyrospermum Parkii (Shea) Fruit Butter, Helianthus Annuus (Sunflower) Seed Oil, Alcohol, Caprylic/ Capric Triglyceride, Decyl Cocoate, Glycerin, Cetearyl Alcohol, Glyceryl Stearate, Hydrogenated Macadamia Integrifolia Seed Oil, Rosa Damascena (Rose) Flower Water, Behenyl Alcohol, Lecithin, Xanthan Gum, Stearic Acid, Palmitic Acid, Urtica Dioica (Nettle) Leaf Extract, Glycine Soja (Soybean) Sterols, Vanilla Planifolia (Vanilla) Bean Oil, Ascorbyl Palmitate (Vitamin C), Tocopherol (vitamin E), Sodium Phytate

Onhan siinä toki ihoa pehmentäviä ja kosteuttaviakin ainesosia. Voide itsessään tuntuu kyllä aika "tavanomaiselta", apteekista saisi ihan saman asian ajavia voiteita edullisemminkin, mutta joillekihan luonnonkosmetiikan status on tietty asia, josta ollaan valmiita maksamaankin.

Minulle voide oli hiukan pettymys, eikä se tule jäämään tämän tuubin käytettyäni vakiokäyttöön. Tämä lähinnä siksi että se tosiaankin jää osin lillumaan ihon pinnalle, eikä imeydy ihan täydellisesti.

Lentokone- ja -kenttäostoksia ja muuta höpinää

Kuten kauemman blogiani lukeneet varmaankin tietävät, en ole mikään lentokenttäshoppailija. Koneesta saatan ostaa jotakin, jos se erityisesti viehättää, mutta harvemmin sieltäkään tulee mitään hankittua.

Tässä jokunen aika takaperin tuli muutamaan otteeseen pörrättyä Riian lentokentällä ja kumma kyllä, vaikka kuinka etsin, ei paikallista merkkiä, eli Mádaraa siellä myyty. Olin hieman ihmeissäni.

No koneen myyntilistalta löytyi käsivoidetta. Olisikohan ollut vitosen per tuubi. Hassua todellakin, ettei kentällä koko merkistä ollut tietoakaan.

Riian kentällä oli myös Desigualin myyntipste, josta ohi kipittäessäni ostin mekon sekä huivin  - puoleen hintaan. Muuten hinnat olivat Suomen tasoa. Mekkoa en edes sovittanut (ei ehtinyt), mutta se sopi kuin valettu. Olin tyytyväinen.

Ai niin, olen jo pitkään hakenut käsilaukkuuni peiliä, jossa olisi valo. Sellainen sitten löytyikin Air Balticin koneesta. En muista, mitä maksoi, mutta on aika hyvä ja koko on hiukan vajaa 7 x 7 cm. Passeli mukana kuljetettavaksi meikkipeiliksi.

Tässä sitten viimeisin heräteostos SAS:ilta. Arrgh. Joskus kauan sitten piti hypätä Brasiliassa ja niiden reissujen jälkeen en ole kelloa käyttänyt, vaikka kotona niitä on aika kokoelma Raymond Weilistä Guessiin. Koneessa osui silmiini tämä Pilgrimin musta-ruusukultainen kello, olisiko ollut hinnaltaan muutaman kympin (ostin SAS.in pisteillä, joten en tarkalleen muista euromääräistä arvoa).

Ihan pätevännäköinen viritys suurine kellotauluineen ja mattakumisine rannekkeineen, mutta ei näytä vanha koira oppivan uusia temppuja ja tuossa se seisoo rasiassaan. Pitäisi varmaan oikein opetella uudestaan rannekellon käyttöön.

*****

Kävin muuten tänään jotoista kertaa tällä viikolla ortopedilla tuon turvonneen nilkan kanssa. Se on himputin kipeä ulkosivulta (jossa siis leikkausarpi), mutta magneettikuvassa näkyi, että sielllä on nivelessä runsaasti nestettä sisäsivulla. Muuten MRI ei oikein onnistunut tammikuussa luuhun laitetun metallilevyn takia.

No sitten eilen menin tietokonetomografiaan, ja itsekin näin kuvasta, ettämetallilevyä kiinnittänyt alin ruuvi törrötti levystä ulkona. Ortopedi vahvistikin asian, ja nilkka on siis sijoiltaan edelleen! Nivelsiteet, jotka menivät tammikuussa ovat edelleen osin revenneet ja poikkimennyt jänne on tulehtunut pahasti.

Kiva juttu. Taas leikataan, todnäk parin viikon sisällä. Ei naurata.