Kosmetiikkahuijausta ja muuta juttua

Bloggari, joka julkaisee mm. ruokaohjeita ei yleensä puhu mitään ns. fastfoodista. Joka on tietty pääsääntöisesti roskaa. Tämä on myös minun mielipiteeni.

En syö paljoakaan leipää ja valkoinen leipä on aikalailla nounou. Mutta: minulle on yksi fastfoodpaikka yli muiden, ja suuri herkkuni siellä on - ööh...patonki, joka on täytetty Jarlsberg-juustolla ja kinkulla. Juuri sellaisella vaalealla kinkulla, jota voi saada esim. Ranskassa. Paikka on EAT. Yksi sellainen löytyy esimerkiksi LHR:lta, mutta tuoreita patonkeja ei siellä näy ennen klo 11 am. Ostan usein lennolle mukaan.

Tänään oli myös Waitrosen upeita, isoja marjoja jälkkärinä.

Eilen illalla kävimme ystävättäreni kanssa Brown'silla illastamassa. Tältä kivalta ravintolaketjulta saa pieniä kirjasia, joiden lehdillä on esitelty yksi kuuluisa coctail per päivä. Sivu toimii voucherina, jolla kyseisen coctailin saa sinä päivänä yhdellä punnalla.

Ruoka on myös hyvää ja hinta-laatusuhde loistava, joten voin suositella.

Onko muuten kukaan tutustunut ruotsalaiseen sarjaan Björk & Berries? Lumenen ruotsalainen kilpailija? Kuulin siitä nyt ensimmäistä kertaa, ja sarja tuntuu enemmän keskittyvän muuhun kuin värikosmetiikkaan. Ostin käsi- ja kynsivoiteen ja olen aikalailla siihen tykästynyt - niin, ennenkuin luin INCI-listan läpi suurennuslasin kanssa.

Sarja ei väitä olevansa orgaaninen, mutta Karma Hands -voiteen pakkauksessa kuitenkin korostetaan sen sisältävän orgaanista kurkkua ja koivua. Sen myös mainostetaan sisältävän vitamiineja, mantelivoita ja orgaanista rypsiöljyä. pikkuriikkinen teksti sitten paljastaa kaikkea muutakin. Parabeeneja en siinä nähnyt, mutta hydrattua kasvisrasvaa kylläkin. Silikonia myös ja glyseriiniä varsin ylhäällä listassa. Pieni pettymys.

Vielä suurempia kosmetiikkapettymyksiä seuraa. Tullessamme dinneriltä kadulla oli aika aggressiivisia kosmetiikkamyyjiä. No, otimme näytteet ja kävimme kuitenkin sisälläkin katsomassa, sillä tämä sarja  - Orogold  - kiinnosti minua. Se on japanilainen sarja, jonka ainesosana on kulta. Katsokaapas nyt sitten tämän 24K Moisturizing Day Creamin ainesosalistaa. Japanilaiset kosmetiikkasarjat ovat yleensä hyviä, mutta tässä...hmmm, tehkääpä omat päätelmänne luettuanne seuraavan jutun.

Eipä se hirveästi eroa minkään marketituotteen sisällysluettelosta. Hinta oli vaan sitten £300.00, josta siis piti riittää pariksi vuodeksi. Tässä herää vain se epäilys, että miten se säilyy niin pitkään? Netistä esimerkiksi Amazonista hakemalla kyseisen merkin tuotteita saa halvemmalla. Tässä erään toisen bloggarin mielipide.

Vielä voisin lisätä, että trampattuani päivän kaupungilla iho varmaankin oli pölyinen, mutta myyjä laittoi kuorintavoidetta käsivarteni sisäpinnalle ja kauhisteli sitä mustaa mönjää, joka siitä lähti. Samaten silmänympärysvoidetta laitettiin toisen silmäni alle ja sitten myyjä ihasteli, kuinka sileä ihosta siinä tulikaan. No aivan varmasti pelkkä pyyhkäisy käsivoiteella tai veteen kostutetulla sormellakin olisi riittänyt. Mitä huijausta!

Pitsin kuvio poskissa

Onko kukaan herännyt aamulla ja huomannut moisen kuvion naamassaan? Siis jos on käyttänyt vanhanaikaisia tyynynliinoja, joissa on pitsisomiste?

Muistan tällaista tapahtuneen joskus aikoinaan. Nykyäänhän kaikki tyynynpääliset ovat aika koruttomia.

Minulla on pari untuvatyynyä, joissa nyt on silkkiset tyynynliinat (tästähän kirjoitin aiemmin), ja tapanani on rullailla tyynyjä sopivaan muotoon niskan alle tai muuten vain muotoilla ne siten, että nukkumisasento olisi mahdollisimman hyvä. Aamuisin ne ovatkin sitten ihan muodoton kasa pedillä.

Välillä on kyllä aika rasittavaa herätä muotoilemaan niitä möykkyjä sopiviksi, ja sitten törmäsinkin tällaiseen juttuun:

Näyttää aika kummalliselta värkiltä, mutta se on "Save my face" -tyyny. Tässä vielä mainosvideo ja käyttäjän arviovideo.

Itse asiassa juuri tuonmalliseksi sorvaan omat tyynyni, koska silloin saa parhaan nukkuma-asennon. Ryppyjen takia en sitä ensisijaisesti ostanut, mutta jos se naaman iholle on hyvä, niin vielä parempi.

Edullisimmin noita saa vaikkapa täältä, mistä itsekin sen tilasin.

Niitänäitä

Ei taas kovin helposti alkanut tämäkään reissu. Kävin ennen lähtöä asioilla ja kiireessäni päätin hirsaista hampurilaisen nälkääni, koska kotona ei ollut kuin litra tuoreita mustikoita. Nopea ateria se olikin, ja peruutin autoni parkkipaikalla hiukan taaksepäin viedäkseni jätepaperit roskikseen. Jouduin tämän takia poistumaan autosta (roskis oli toisella puolella), jättäen sen oven auki. No huh, kun käännyin palatakseni autoon, koko keksintö rullasi kiihtyvällä vauhdilla kohti erästä parkkeerattua autoa. Ja minä kun en ollut laittanut käsijarrua kun oltiin kerran tasamaalla...

Kirmisin auton kiinni ja tartuin takaoven kahvasta ollen päättänyt saada sen pysähtymään. Pysähtyihän se - lopulta, ja irrotin otteeni ovenkahvasta ja auton lähtiessä kiitämään uudelleen kohti parkissa olevan auton kylkeä sain loikattua etuovesta sisään ja vetäistyä käsijarrun päälle.

Kaara pysähtyi parinkymmenen sentin päähän parkissa olleen auton kyljestä.

Samaan aikaan noin kolmen metrin päässä oli auto parkkeerannut ja perhe vääntäytynyt siitä ulos. Kaikki toljottivat tapahtumaa ja mies kysyi: "Tarttetsä apua?". No EN enää, kiitos. Hän olisi ihan hyvin voinut ottaa muutaman juoksuaskeleen ja tarrata autoon toiselta puolelta.

Tosin olin kuitenkin aika ylpeä siitä, että sain sen järkäleen pysähtymään, eikä se ilman salillakäyntiä olisi varmaan onnistunutkaan. Tuota leikattua kättä kuitenkin jomottaa edelleen vähän *****tisti. Selästä puhumattaklaan.

Ritirimpsin...on se vaan niin "ihanaa" istua täällä businessloungessa välipyssärillä. Yäk. Olin suunnitellut matkustavani vain pienen käsimatkatavaran (=käsilaukku) kera, mutta eilen sitten oli Lontoossa sana levinnyt että tulen Suomesta ja tuli roppakaupalla ruisleipä- ja Fazerin sininen -tilauksia. Joten minulla on tukeva, iso paperikassi täynnä niitä.

Valitettavasti vaan täällä(kin) on liki trooppisen kostea ilma ja kassin rivat repesivät ja kaikki leipäpaketit ja suklaat vyöryivät sieltä ulos. No, taxfreestä sai tukevia muovipusseja, joita minulla on nyt kolme, sen yhden "tukevan" paperikassin sijasta.

Niitä kerätessä sain turmeltua muutaman huolella siistityn ja lakatun kynnen ja toisen korkkarini. Lähdin nimittäin työkledjut päällä  - varmuuden vuoksi, sillä niin monta kertaa on matkalaukku ollut teillä tietymättömillä, enkä halua tavata toimeksiantajaa kesäsandaaleissa.

Tähän vielä täytyy lisätä, että viime viikolla sain kesän ensimmäiset sääskenpuremat, jotka tietty minulla paisuivat mittaviksi rakkuloiksi (olen aina ollut allerginen hyttysenpuremille), joten nyt ovat koipeni täynnä punaisia arpia ja rakkoja. Lienee parasta yrittää meikata ne jotenkin ennen kokousta. Nyt näytän lähinnä ruton iskemältä noine koipineni.

Mistähän se johtuu, että lennon ei tarvitse olla kovinkaan pitkä kun jo tunnen itseni rähjäiseksi ja nuhruiseksi? Nyt vielä pitäisi seuraavan lennon jälkeen sompailla näitten pussien ja kassien kanssa läpi Lontoon Camdeniin. Huhheijaa. Siellä kun on yksi tapaaminen klo 16, taidan juuri ehtiä kun menen suoraan ronkeineni.

Makeutusaineista: Luo han guo ja stevia

iHerb myi steviaa, johon on sekoitettu luo han -nimisestä hedelmästä saatavaa makeutusainetta. Ilman muuta sitäkin piti kokeilla.

Stevia lienee jo tässä vaiheessa tuttu jokaiselle, mutta luo han, tästä piti ottaa selvää. Luo han, eli latinalaiselta nimeltään Siraitia Grosvenorii on monivuotinen köynnöskasvi, joka on peräisin Kiinasta ja Thaimaan pohjoisosista  - kurkkujen kanssa samaa sukua.

Nykyään sitä viljellään sen hedelmien takia. Hedelmistä saatava uute on n. 300 kertaa sokeria makeampaa, joten sitä käytetään vähäkalorisena luonnollisena makeutusaineena ja traditionaalisessa kiinalaisessa lääketieteessä (TCM) myös lihavuuden ja diabeteksen hoitoon.

Vielä raakoja hedelmiä.

Kasvin voi helposti sekoittaa mangosteeniin, sillä ne näyttävät aikalailla samalta värinsä ja kokonsa puolesta. Sisus tosin on aivan erinäköinen.

Kasvista käytetään myös nimea monk fruit tai lo han.

Hedelmän makeus on pääosin peräisin mogrosideista, jotka ovat triterpeeniglykosideja, joita on myös tutkittu syövän ehkäisemisessä. Muut makeat ainesosat ovat siamenosidejä ja neogromosidejä. Nämä aineet ovat hyviä antioksidantteja ja nykyisen käsityksen mukaan myös ainakin jossain määrin ehkäisevät syöpää ja sydän- ja verisuonitauteja. Viimeksimainittu johtunee siitä, että mongrosidit saattavat estää LDL-kolesterolin oksidaation verisuonissa.

Elimistö ei käsittele näitä aineita kuten hiilihydraatteja, eli ne eivät nosta insuliinitasoa eivätkä pilkkoudu energiaksi. Mongrosidit saattavat itse asiassa estää maltaasientsyymin toimintaa suolistossa ja siten ne estävät myös maltoosin pilkkoutumista glukoosiksi ja sen päätymistä verenkiertoon.

Mielenkiintoista...olin aluksi varma, että noissa hedelmissä olisi vain tavallista hedelmäsokeria, mutta tämähän kuulostaakin todella hyvältä. Tähän vielä voin lisätä, että maku ei ole hullumpi. Pientä sivumakua ehkä on, mutta ei haittaavasti - ainakaan tässä ostamassani pakkauksessa olevissa annospusseissa.

Luo han - samoin kuin stevia tällaisena pulverina - sekoittuu helposti nesteeseen ja kestää myös ruoanlaitossa kuumuutta, joten tätä voi käyttää siis oikeastaan liki mihin tahansa, mihin käyttäisit sokeriakin.