Saksalaista luonnonkosmetiikkaa

Annemarie Börlind on saksalainen luonnonkosmetiikkabrändi, jonka hoitovesiä (varsinkin appelsiininkukkahoitovesi on aivan loistava!) on kehuttu paljon mailmalla. Minä tutustuin sarjaan niinkin hassussa paikassa kuin Austinissa Teksasissa, jossa olin opiskelemassa aikoinaan. Siellä on Whole Foodsin pääpaikka, jossa oli mukava luuhata ruokaostoksilla ja maistiaisilla, ja hypistelemässä luonnonkosmetiikkaa. 

Tämä siis oli kauan ennen kuin Whole Foods -myymälät edes rantautuivat Eurooppaan. Nythän niitä on esim. UK:ssa Lontoon Kensingtonissa (iso myymälä!) ja Richmondissa (listaus myymälöistä löytyy täältä). Suosittelen käymään tuolla Kensingtonin myymälässä (sijainti: Kensington High Street, oikealle samannimiseltä tuubiasemalta), jos Lontoossa käyt. 

Siellä on esimerkiksi katutason ruokaosaston perukoilla baari, josta saa kaikenlaista kivaa pikkupurtavaa, ja jos tarvitsee viiniä sen kaveriksi, viiniosastolta löytämänsä pullon voi tuoda kassojen kautta mukanaan, ja sen voi nauttia ilman korkkausmaksua.

Mutta asiaan, siis Annemarie Börlindin kosmetiikkaan. Näin kesäkuumilla olen hiukan keventänyt ihonhoitorutiinia ja esimerkiksi nämä seuraavat tuotteet ovat aivan loistavia. 

Hankin geelimäisen, vesipohjaisen pikakasvonaamion ja geelimäisen kasvovoiteen.

Hydro Gel Mask on tosiaan runsaasti kasviperäistä glyseriiniä, kosteuttavaa punaleväuutetta, jojobaa ja skvalaania sisältävä geelimäinen naaion, jota pidetään kasvoilla vain 5-10minuuttia. Tämä kyllä kosteuttaa hyvin siinäkin ajassa! Käyttöä suositellaan kerran-pari viikossa. Tykkään.

Rose Nature System Digital De-Stress Supreme Glow -geelivoide on mukavan kevyt, mutta silti hyvin kosteuttava päivä- sekä yökäyttöön. Erityistä: Tämä geeli vähentää sinisen valon haittoja iholle, mikä ainakin tällaiselle läppärin ruudun ääressä päivät pääksytysten töitä tekevälle (ja muutenkin istuvalle) on vaan hyvä juttu.

Se sisältää runsaasti mm. glyseriiniä, kasviuutteita, kosteutta sitovaa trehaloosia (sienisokeri) ja sheavoita sekä auringonkukkaöljyä. Sheavoista ja auringonkukkaöljystä huolimatta tämä ei ole ollenkaan rasvaisen tuntuinen. Meikin alle tämä on sopivan kevyt, vaikkakin kosteuttaa hyvin.

Annemarie Börlindin tuotteet ovat vegaanisia ja niitä myyvät Suomeen esim. Parfumdreams ja Notino. Sarjassa on myös meikkejä.

*****

Tuli mieleen yksi hassu juttu tuosta Kensingtonin Whole Foodsin baarista. Tultiin brittiexäni kanssa jostain pippaloista keskustassa, ja pitkäksi olivat pippalot menneet kun olivat alkaneet jo edellisenä iltana. Harvinaista... Minulla oli pitkä iltapuku päällä, sellainen spagettiolkaiminen ja siinä harteilla shaali. 

Ei toden totta kuulu tapoihin juhlia tuolla lailla, siis että juhlista palaa vasta seuraavan päivän alkuiltapäivästä, mutta niinpä vaan nyt kävi, ja kun piti Kensingtonissa vaihtaa bussia (tämäkin on hämärän peitossa, miksi bussilla oltiin matkassa eikä taksilla) niin eksyttiin tuohon Whole Foodsin baariin maistelemaan parman- ja serranonkinkkuja shampanjan kanssa. Olipa todella omituinen reissu, mutta kyllä siitä sitten illaksi kotiin Chiswickiin selvittiin. Vaan hiukan naurattaa se iltapuku! Mahdoin olla outo näky lounasaikaan, mutta eipä se silloin tahtia haitannut. 

Matkakaipuuta - The Ritz

Ai että, jos olosuhteet sallisivat, lähtisin nyt Lontooseen jouluostoksille. Varaisin ihan ensitöikseni iltapäiväteen Ritzistä - se yleensä pitää varata kuukausia etukäteen. Tosin korona-aika saattaa olla muuttanut tätäkin tilannetta. Ritzissä on aina todella ihanat joulusomisteet, ja mahtava joulukuusi. 

Ritzin jouluvalmisteluista ja muusta elämästä kulissien takana tuli taannoin TV:stä kaksiosainen ohjelmasarja nimeltään Ritz hotel London, kurkistus huippuhotelliin. Ohjelman jaksot ovat ilmaiseksi nähtävissä vielä jonkin aikaa MTV Palvelussa. Kannattaa katsoa (linkki edellä).

Viimeinen kuva on hissistä, jos ihmettelette 😁. Hyvin kaunis paikka koko hotelli, ja varsinkin tämä ravintolakerros etenkin joulukoristeissaan. 

Meillä on muuten kauniisti sidottu Michelin-kokki John Williamsin (hän on oikein MBE) kirja, jonka julkkareista on myös TV-sarjassa.

Onhan Lontoo tietty kiva muutenkin. Shoppailu- ja huvittelumahdollisuudet ovat siellä omaa luokkaansa.  Jos haluat illalla vaikka teatteriin, niin aina löytyy jotakin mielenkiintoista.

Muutenkin sikäläistä elämää on kiva katsella. Tai näin joulun alla katsella vaikka katujen jouluvalaistuksia.

Minulle jotkut kaupatkin, kuten Whole Foods Kensington High Streetillä on jo elämys, vaikka se ei Teksasissa Austinissa olevaa ketjun lippulaivaliikettä mitenkään päihitäkään. Myös lukuisat farmers' marketit ja (kirppu)torit siellä sun täällä, Covent Garden ja nähtävyydet ovat ihania, vaikka niitä vaan kävelylenkillään katselisi.

Lontoo on minulla yksi niitä maailman It-paikkoja, ja niin sopivan tuttu vuosien varrelta.

Boots ja Benefit

Minua on jo jonkin aikaa vaivannut jonkinlainen kosmetiikkaähky. Siis sellainen fiilis, jolloin kosmetiikka tuntuu todella pintapuoliselta viihdekamalta, joka vaan ei enää viihdytä. Ei viihdytä siksi, että se ei useinkaan toimi ja siitä tulee feikkifiilis. Vähän kummallista yrittää selittää sitä.

Niinpä en ostellut mitään kovin erityistä Lontoostakaan, joskin Bootsilla kävin pariin otteeseen. Vielä lähdön päähän emmin hiukan ja päätin sitten kuitenkin ostaa jotakin kantiskortilla olevalla pisteistä kertyneellä rahallani. Mukaan valikoitui kolme Benefitin minituotetta, jotka olivat tarjouksessa, eli kolme tuotetta 25 punnalla.

Minun puolestani kaikki kosmetiikka saisi olla minipakkauksissa - ehkä nyt paitsi paljon kuluvia tuotteita, kuten ihon puhdistukseen käytettävät valmisteet. Meikeissä riittäisi ehdottomasti minikokokin, harvoin mitään saan ihan loppuun kulutettua.

Tässä satsissa oli California-poskipuna, PoreFessional Matte Rescue -pohjustustuote ja BadGal Bang -ripsiväri. Kahdesta jälkimmäisestä on tulossa omat postauksensa, joten tässä hiukan tuosta poskipunasta.

Minulla on ainakin yksi Benefitin miniposkipuna ennestään, ja nyt oli yllätys huomata, että näissä uudemmissa pakkauksissa on jopa peili mukana.

Itse väri on kaunis, hiukan sädehtivä persikka, joka näyttää varmaan hyvältä ruskettuneella iholla. Mitäs tykkäät sävystä?

Turun ja Barcelonan tapahtumien jälkimainingeissa

Turun tapahtumien puukottaja on paljastunut Marokon kansalaiseksi. Sinänsä sääli, että tällä tavalla  - ja viimeaikaisten tapahtumien varjossa  - kaikilla maahanmuuttajilla on uhka muuttua stigmatisoiduiksi hänen takiaan. Suurin osa maahanmuuttajistahan on tavallisia ja rauhaarakastavia ihmisiä.

Kukapa haluaisi tällaista kategorisoitumista, varsinkaan, jos se osuu omalle kohdalle? Tässä mielessä on hyvä miettiä sitäkin, että mitä ME, potentiaaliset uhrit, tai kohderyhmä, voisimme tehdä terrorismin vähentämiseksi.

Nyt on ainakin se vaara, että lapset ja nuoret kasvavat pelkoon. Tämä on varmaan yksi terroristien tavoitteista, eikä sitä pidä tukea. Terve järki on tässäkin sallittu, ja jopa suotavaa.

Olen aina ollut sitä mieltä, että yksi keino välttää kaikkinainen ekstremismi (mikä oikeasti ja laajemmalti katsottuna ei edes ole uskonto- tai rotusidonnaista, tai mitään muutakaan tiettyihin ryhmiin sidottua) on naisten koulutus ns. vähempiosaisissa maissa. Tähän pyritään myös Turussa edelleen (etänä) vetämäni maahanmuuttajanaisten suomen kielen opetusryhmien kautta. Me emme opeta vain kieltä, vaan myös jaamme tärkeää tietoa näille naisille, joilla ei useinkaan ole ollut mahdollisuutta kouluttautua edes lukemaan. Voimme tietty opettaa lukutaitoakin, ja olemme sitä tehneetkin!

Turussa on ollut ilmassa pelkoa, ja täytyy myöntää, että itsekin poistuin eilen töistä hiukan itku kurkussa ja silmät selässä. Eihän niin voi elää elämäänsä. Mahdollisuus joutua terroristin uhriksi lienee paljon pienempi kuin joutua kotiväkivallan uhriksi, vaikkapa sitten Suomessa. Kukaan ei silti kehitä siitä asiasta mitään fobiaa, ainakaan ennen kuin se on koettu.

Yhteiskunnan on silti aina perustuttava luottamukseen. Psykoottisia ja tuhoisia ihmisiä, jotka eivät toimi yhteiskunnan sääntöjen tapaan, on aina, mutta yhteiskunnan olisi myös taattava jäsenilleen turva ja apua näille, joiden päässä kytee ajatus muiden (tai itsensä) vahingoittamisesta.

Mitä ajatuksia nämä viimeaikojen tapahtumat ovat sinussa herättäneet?

Jos sinua kiinnostaa liittyä sellaisten vapaaehtoisten joukkoon, jotka kouluttavat maahanmuuttajanaisia Turussa tai muualla Suomessa, ota yhteyttä minuun (dzinni@europemail.com), niin ohjaan sinut oikeaan ryhmään. Tee hyvä teko niille naisille, joilla ei ehkä koskaan ollut mahdollisuutta kouluttautua tai edes elää itsenäistä elämää.

@ The Ritz

Ei käyntiä Lontoossa ilman käyntiä The Ritzissä. Meillä oli mukana kolmetoistavuotias teini, jonka piti päästä vaateostoksille, ja pussien ja kassien kanssa piti löytää joku istumapaikka, koska tungos Oxford Streetillä oli huikea.

Teinityttömme sai valita listalta alkoholittoman "mocktailin" ja häntä niin nauratti, kun laitoin hänen kuvansa hänen äidilleen tekstillä "Lady Viv iltapäiväcoctaililla The Ritzissä". Yksityisyyden vuoksi en nyt sitä kuvaa tässä julkaise, mutta siinä neidissä on todella shoppaaja-ainesta, sillä muutama satanen oli äkkiä ja määrätietoisesti törsätty Adidaksella ja Primarkissa. No, onhan nyt punnan kurssi alle euron, että kyllä kannatti. Näkisittepä muuten myös minun ostokseni Bootsilta...

Baarissa lauleli kamarikuoro joululauluja.

Yksi hotellin hisseistä.

Täällä on muuten jopa vessassa on muuten oma palveluskuntansa, joka jopa laskee sinulle sopivan lämpöisen veden käsien pesua varten ja ojentaa sitten pehmeän pyyhkeen....

Lontoon parhaat luomukosmetiikkapaikat

Kaikki siis yhden ketjun kattojen alla. Olen tainnut ennenkin puhua Whole Foods Marketista, joka on Teksasin Austinista peräisin oleva ketju, ja siis jo vuosia sitten rantautunut tuonne Britteihinkin. Itse lippulaivamyymälä Austinissa on sitä kokoluokkaa, että siellä olen viettänyt ihan kevyesti päivän ruoan, kosmetiikan ja viinien kanssa.

Ensimmäinen myymälä avattiin  - olisiko ollut jo kymmenkunta vuotta sitten Kensington High Streetille (tube: Kensington High Street, siitä ulos ja oikealle, pieni kävelymatka ja myymälä oin siis oikealla puolella katua). Klikkaa kuvat suuremmiksi.

Herkkua jos jonkinmoista, ja mainittakoon, että ylimmässä kerroksessa on ravintoloita (joista en osaa sanoa mitään), mutta katutasossa viiniosaston ja leikkeleiden välissä on baari, jossa voit ostaa juotavaksi jotakin viiniosastolta, kävellä kassan kautta ja palata takaisin pullosi kanssa maistelemaan ostostasi herkullisten leikkeleiden ja juustojen kanssa (ei korkkausmaksua).

Alakerrassa on sitten kosmetiikkaharrastajien paratiisi, eli hyllytölkulla eri merkkejä ja kosmetiikan lisäksi myös hygieniatuotteita ym. Päätän tämän postauksen kuvakavalkadiin, enkä osaa sanoa, onko kaikki kuvissa oleva kosmetiikka sertifioitua, mutta katsokaapa itse, jos tunnistatte merkkejä. Sieltä löytyy myös homeopaattisia valmisteita yms., ja vilahtaapa yhdessä kuvassa rivi Pandan lakujakin.

Vain pienen osan kuvanneena, voisin väittää, ettei juuri mistään löydy saman katon alta yhtä paljon valinnanvaraa. Tämä siis Kensington High Streetiltä!

Fortnum & Mason (kuninkaallinen hovihankkija)

Fortnum & Masonin somistukset ovat aina omaa luokkaansa. Tällä kertaa on aiheena Liisa Ihmemaassa, kaiketi uuden elokuvan ilmestymisen myötä. Eräs ystäväni Lontoossa möi palan Filippiineillä käsin kudottua nyppyistä piña-kangasta elokuvan tekijöille. kankaanpalasesta tuli muuurahaisia elokuvaan. Onpa jännä nähdä, kuinka se toteutettiin!

Ikkunoista otetut kuvat ovat auringonpaisteesta johtuen hiukan huonoja, mutta tietenkin nekin ovat teeman mukaisia.

Laitetaanpa nyt sitten muutama kuva sisältäkin!

Ja mitäs sitten osttokset? Tässä vähän siitäkin. Siellä on yksi seinällinen mitä ihanampia hilloja, joten niitä tietenkin, sekä hiukan makeaa ja teetä tuli ostettua.

Nopea on menekki, mutta hillokin on todella marjaisaa ja laadukasta!

Kultaisisia vadelmista ja appelsiinista ja shampanjasta tehtyjä hilloja!

Paikan klassikko, ruusu- ja orvokkikonvehdit, joita saa erikokoisissa rasioissa.

Marmeladimakeisia, käsintehtyjä sellaisia.

Kuningatar Elisabet aloittaa päivänsä Earl Grey -teellä ja Marie-kekseillä. Kombo, joka on minunkin mieleeni.

Kuningattaren vuosipäiväsekoitus.

Kuinka moni teistä tykkää kierrellä herkkukauppoja ja -toreja?