Kukapa haluaisi tällaista kategorisoitumista, varsinkaan, jos se osuu omalle kohdalle? Tässä mielessä on hyvä miettiä sitäkin, että mitä ME, potentiaaliset uhrit, tai kohderyhmä, voisimme tehdä terrorismin vähentämiseksi.
Nyt on ainakin se vaara, että lapset ja nuoret kasvavat pelkoon. Tämä on varmaan yksi terroristien tavoitteista, eikä sitä pidä tukea. Terve järki on tässäkin sallittu, ja jopa suotavaa.
Olen aina ollut sitä mieltä, että yksi keino välttää kaikkinainen ekstremismi (mikä oikeasti ja laajemmalti katsottuna ei edes ole uskonto- tai rotusidonnaista, tai mitään muutakaan tiettyihin ryhmiin sidottua) on naisten koulutus ns. vähempiosaisissa maissa. Tähän pyritään myös Turussa edelleen (etänä) vetämäni maahanmuuttajanaisten suomen kielen opetusryhmien kautta. Me emme opeta vain kieltä, vaan myös jaamme tärkeää tietoa näille naisille, joilla ei useinkaan ole ollut mahdollisuutta kouluttautua edes lukemaan. Voimme tietty opettaa lukutaitoakin, ja olemme sitä tehneetkin!
Turussa on ollut ilmassa pelkoa, ja täytyy myöntää, että itsekin poistuin eilen töistä hiukan itku kurkussa ja silmät selässä. Eihän niin voi elää elämäänsä. Mahdollisuus joutua terroristin uhriksi lienee paljon pienempi kuin joutua kotiväkivallan uhriksi, vaikkapa sitten Suomessa. Kukaan ei silti kehitä siitä asiasta mitään fobiaa, ainakaan ennen kuin se on koettu.
Yhteiskunnan on silti aina perustuttava luottamukseen. Psykoottisia ja tuhoisia ihmisiä, jotka eivät toimi yhteiskunnan sääntöjen tapaan, on aina, mutta yhteiskunnan olisi myös taattava jäsenilleen turva ja apua näille, joiden päässä kytee ajatus muiden (tai itsensä) vahingoittamisesta.
Mitä ajatuksia nämä viimeaikojen tapahtumat ovat sinussa herättäneet?
Jos sinua kiinnostaa liittyä sellaisten vapaaehtoisten joukkoon, jotka kouluttavat maahanmuuttajanaisia Turussa tai muualla Suomessa, ota yhteyttä minuun (dzinni@europemail.com), niin ohjaan sinut oikeaan ryhmään. Tee hyvä teko niille naisille, joilla ei ehkä koskaan ollut mahdollisuutta kouluttautua tai edes elää itsenäistä elämää.
Surua nää tapahtumat herättää. Suren myös tekijöiden puolesta, koska 17-18-vuotiaat on vielä lapsia. Heillä ei oo asiat olleet hyvin pitkiin aikoihin jos koskaan.
VastaaPoistaIte monesti miettiny sitä, että kyllähän sitä elää jossain kuplassa. Ihmiset, jotka tunnen, on kaikki valkoihoisia suomalaisia. Että miten ei oo kohalle sattunu muita? Toivosin, että tutustuisin ihmisiin, jotka on muualta kuin Suomesta kotoisin.