lauantai 1. kesäkuuta 2013

Erase / Rewind

Afrikkalaisia rytmejä kuuntelemassa.

Huhhuh. Olin eilen ulkona kuuntelemassa afrikkalaisia rytmejä ystäväni kanssa. Voisi sanoa, että kovin oli lennokas ilta.

Huomenna synttärit. On kyllä aika väsähtänyt olo. Kävin eilen myös käsikirurgilla ja olipa yllättävä tuomio: Koko oikea rannenivel tuusannuuskana. Jossain vaiheessa joudutaan siis poistamaan luu ulkosyrjältäkin. Eikä tämä kyllä naurata, koska käsileikkauksen jälkeinen saikkari jatkuu vielä syyskuuhun. Ei ole vielä puristusvoimaa, vaikkakin se voima oli kyllä viime kerrasta tuplaantunut. No, terapiavahaa vaan leipomaan.

Tuli hiukan tuuleteltua erinäisiä asioita. Muun muassa näitä lääkkeistä johtuvia oireita, ystävällä myös alkanut olla vaihdevuosioireita ja saanut siihen hormonikorvaushoidon. Vähänkös olen kade! Olen oikeasti ajatellut jättää nämä syöpälääkkeet pois kokonaan. Tämä on välillä niin yhtä tuskaa. Pahin juttu oli tuossa talvella, alkuvuodesta, kun olin opettamassa. Olin juuri ollut kampaajalla, ja kampaaja oli laittanut tukkaani kevytvärin, joka tietystikin roiskui hien mukana valkoiselle paidalle ja jopa lattialle, ja koko luokkahuone näytti ihan oikeasti teurastamolta. Viime viikolla ei todellakaan laitettu mitään kevytvärejä!

Silloin ajattelin ensimmäistä kertaa, että tämä loppuu nyt kyllä tähän. Viimeinen niitti oli kyllä kosmetologin arvio ihoni ohuudesta. Ja näille oireille ei ole loppua.

Siis nyt ymmärrän, miksi tästä puhutaan monikossa! Ymmärrän kyllä, että kaksi kertaa syövän läpikäyneenä lääkkeiden poisjättö on aika riskaabelia.

Entisessä työpaikassani tehtiin hormonikorvaushoidoille yhdeksän vuoden seurantatutkimus. Juttelin kerran Roomassa päätutkijan kanssa, ja hän (vanha miesgynekologi) ja hän kauhisteli kuinka naiset rupsahtavat jo vuodessa jätettyään hormonikorvaushoidon pois. Häntä uskon kyllä!

Minä kun luulin, että nämä oireet tasaantuvat vuodessa! No ei todellakaan, aina vaan pahempaa!

Ensi viikolla sitten toinen "tuomio" näitten lääkkeitten aiheuttamasta haitasta. Jonkinlaiseen leikkaukseen joudun joka tapauksessa, se, miten iso se on, selviää maanantaina. Voi kun voisin palata takaisin siihen päivään, kun tämä lääke määrättiin! Olin vaatinut toista lääkitystä, mutta erikoistuvan lääkärin mielestä juuri tämä on se käypä hoito. Sillä vaatimallani lääkkellä on ihan sama toimintamekanismi, mutta indikaatio levinneeseen rintasyöpään. Indikaatio on pelkkää politiikkaa, sitä voi käyttää ihan samalla tavalla, mutta siinä ei ole niin pahoja haittoja. Nyt sitä sitten onkologi minulle ehdotti... Olisi pitänyt pitää pintansa ja vaatia se lääke jo alunalkaen!

Mitä indikaatiolla on väliä, jos lääkäri on lukenut farmakologiankurssinsa? No, lääketehtaan vastuu tietty ei ole "off label" -käytössä voimassa, mutta tämä on jo niin vanha lääke, että so what?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua!