Puuterit, osa I

Kasvopuuterit peittävät ihon epätasaisuudet, hillitsevät öljyisyyttä, antavat mattapinnan ja tekevät ihosta tuntuvan sileän. Puuterit auttavat meikkipohjaa pysymään siistinä ja niillä on öljyä imeviä ominaisuuksia, jotka ovat erittäin hyödyllisiä rasvoittuville ihotyypeille. 

Irtopuutereita käytetään meikkipohjan kiinnittämiseen ja kompaktipuutereita (kivi- tai kakkupuutereita) kasvojen retusoimiseen päivän aikana. 

Tiettyjä kasvopuutereita on helppo valmistaa, mutta ei ole helppoa valmistaa todella hyvää kasvopuuteria, joka levittyy hyvin ja tasaisesti iholle, on sopivassa määrin mattapintainen ja peittävä, kestää hyvin kuumalla säällä, sateella ja myrskyllä, on saatavana useina eri värisävyinä, ovat houkuttelevasti hajustettuja ja laadultaan aina tasalaatuisia.

Georges Seurat: Nuori nainen puuteroimassa itseään (Wikimedia Commons)

Miten puuterit valmistetaan?

Kasvopuuterit ovat monimutkaisia ja ne valmistetaan aineiden sekoituksesta: Talkki ja serisiitti (auttavat levittymään), liitu tai kaoliini (antavat kosteutta imeviä ominaisuuksia), magnesiumstearaatti (antaa tarttuvuutta), sinkkioksidi ja titaanioksidi (auttavat peittämään ihon virheitä) ja pigmentit antavat väriä. 

Kiilteen (mica) käyttö jauhemaisissa koostumuksissa parantaa ihon ulkonäköä, tuotteen levittymistä ja tarttuvuutta ihoon. Suotuisat vaikutukset saavutetaan märkäjauhetulla (ja titaanioksidilla päällystetyllä) micalla tai vismutilla (bismuth), jonka hiukkaskoko on <15 mm. Kiillettä voidaan myös muokata päällystämällä se epäorgaanisilla tai orgaanisilla aineilla, jolloin saadaan toinen suuri ryhmä täyteaineita (pallomaiset, erityiset ja pintamuunnellut).

Pallomaisia täyteaineita käytetään laajalti parantamaan näennäisesti ihon pintaa. Saatavilla on erilaisia materiaaleja, joista orgaaniset ovat pääasiassa polyamideja ja nailonpalloja ja epäorgaaniset pääasiassa piidioksidia, sekä kiinteinä että onttoina palloina. 

Ihon näennäinen paraneminen johtuu pyöreiden partikkelien vaikutuksesta muiden jauhemaisten ainesosien ja pallomaisen täyteaineen välillä. Kun käytetään pallomaisia materiaaleja, myös emulsion viskositeetti kasvaa, mikä mahdollistaa viskositeetin säätäjäaineiden vähentämisen lopullisessa formulaatiossa. 

Nämä varhaiset kaupalliset kasvojauheet olivat yleensä kolmen tai useamman aineen yksinkertaisia seoksia. Yleisiä ainesosia olivat talkki, luonnon tärkkelys, kuten peruna- ja riisitärkkelys, kalsiumkarbonaatti (liitu), magnesiumkarbonaatti, kieselguhr eli piimaajauhe (diatomiitti)*, pesty posliinisavi (kaoliini), vismuttisubkloridi (bismuth) ja -subnitraatti (antiseptinen, supistava), sinkki- ja magnesiumstearaatti, jauhettu orris-juuri ja sinkkioksidi. Sinkkioksidi on erittäin tärkeä jauheen ainesosa, koska sillä on suuri peittokyky ja koska se on myös tarttuva, ja sitä voidaan lisätä kevyempiin tärkkelyslajeihin ja myös magnesiittikarbonaattiin.

Jotkut näistä aineista, kuten orrisjuuri ja vismuttiyhdisteet (bismuth), ovat hiukan menettäneet suosiotaan, kun taas toisista, kuten sinkkioksidista, joihin aluksi suhtauduttiin epäluuloisesti, tuli perusaine.

Puuterien käyttötarkoitukset:

Kasvopuutereille on löydetty uusia käyttötarkoituksia, kuten liiaksi korostuneet ihon sävyn (punoitus yms.) korjaaminen, kun on iho on liian punertava, tai kun on kyse liian kalpeasta ihonväristä. Raja kasvopuuterin ja meikkivoiteen välillä on hämärtynyt 2-in-1 -tuotteiden kehittämisen myötä. Alkuaikojen kasvopuuterien päätehtävä oli siloittaa ihoa visuaalisesti, jotta kiilto vähenisi ja virheet peittyisivät. Tarvittavan peittävyyden määrä vaihteli naisittain, joten puutereita valmistettiin eri laatuluokkia, joita kutsuttiin vapaasti kevyiksi, keskivahvoiksi ja raskaiksi. Tärkeimmät toiminnalliset käyttötarkoitukset ovat kuitenkin seuraavat:

- Sen tärkein tehtävä on kyky täydentää ihon väriä antamalla samettimainen pinta.

- Se on riittävän peittävä, jotta se peittää pienet virheet ja pienet puutteet, mutta se ei saa antaa naamion kaltaista vaikutusta.

- Pintakäsittelystä riippumatta sillä on oltava kohtuulliset kesto-ominaisuudet, jotta ihoa ei tarvitse puuteroida uudelleen, eli sen on pysyttävä kiinni ihossa.

- Sen on kestettävä kohtuullisesti ihon sekoittuneita eritteitä.

- Lopuksi sen on toimittava välineenä miellyttävälle tuoksulle, joka leviää hajustehiukkasten läheisen kosketuksen kautta lämpimälle ja suhteellisen laajalle alueelle.

Kasvopuutereilla on myös joitakin muita mielenkiintoisia käyttötarkoituksia, kuten:

Silmämeikin pohjustuksena: Silmämeikin pohjustajana käyttö auttaa luomiväriä säilyttämään värinsä ja tuoreemmilta pidempään, ja puuteroidut silmäluomet voi olla hätäratkaisu. Tämä ei ainoastaan mattauta rasvaisia silmäluomia, vaan myös helpottaa häivyttämistä, sillä puuterit häivyttyvät toisten puuterien päälle paremmin kuin paljaiden silmäluomien päälle.

Huulipunan mattaajana: Aseta ensin ohut kerros huulille siveltimellä, ja tupsuta sitten hieman irtopuuteria punan päälle, jotta väri tiivistyy.

Ripsivärin pohjustajana: Ohuiden ripsivärikerrosten levittämisen välissä ripsien päälle harjataan hieman läpikuultavaa irtopuuteria, ennen kuin ripsiväri on täysin kuivunut.

Hätätilanteessa kuivashampoona: Suurin osa kuivashampoista koostuu erittäin imukykyisistä jauhemaisista ainesosista, kuten tärkkelyksestä, savesta jne., jotka imevät öljyn ja rasvan hiusten juurista. Suurimman osan öljyjen imeytymiseksi on kuitenkin välttämätöntä, että jauhe on esipyyhitty nenäliinalla tai pyyhkäisypaperilla, jotta jauhe ei pääse paakkuuntumaan, ja että rasvaisten alueiden päälle tupsutetaan väritöntä irtonaista jauhetta jälkikäteen.

Hyvän puuterin ominaisuudet:

Viime aikoina meikkimuoti on muuttunut luonnollisempaan suuntaan, joka näyttää siltä kuin jos iholle ei olisi levitetty mitään tuotetta, mutta iho on kuitenkin virheetön. Nykyaikaisilta tuotteilta edellytetään myös, että ne ovat pitkäkestoisia, mieluiten koko päivän, ja siksi meikin jätkuvaa korjailua pitkin päivää on vältettävä; meikit eivät saa myöskään hankautua vaatteisiin (ei käyttäjän eikä muidenkaan).

Peittokyky - kyky peittää ihon virheet, kuten ihon kiilto, laajentuneet ihohuokoset ja pienet virheet.

Liukuvuus - kyky levitä iholle ilman hankaamista ja antaa iholle sileän tunteen. Puuterin on oltava riittävän liukuva, jotta se voidaan levittää iholle sopivalla levittimellä, kuten vipalla tai siveltimellä, ilman, että se meikki alla rullaa tai että puuteri aiheuttaa tahraista jälkeä.

Tarttuvuus - kyky tarttua kasvoihin. Puuterin on pysyttävä kiinni iholla, eikä se saa hävitä kokonaan iholta lyhyessä ajassa, jolloin vältytään usein toistuvalta meikin korjailulta.

Imeytyvyys - kyky imeä ihoeritteitä (hiki ja rasvaisuus) ilman, että puuteri paakkuuntuu.

Mattaisuus - kyky antaa iholle samettisen persikkaisen pinnan. Kiilto nenän päällä tai ympärillä on poistettava kokonaan. Puuterin on oltava imukykyinen muuttamatta sen ulkonäköä iholla.

Seuraavassa postauksessa paneudutaan lähemmin puuterin valintaan ja tutustutaan enemmän puuterien ainesosiin.

* Diatomiitti on vaaleanvärinen sedimenttikivi, jossa on korkea piipitoisuus. Sitä louhitaan piimaan (kieselguhr) muodossa, joka koostuu pääasiassa piimaankuorista. 

Piimaa sisältää rikkaan mineraalikoostumuksen. Kiven perusta on piioksidi, joka muodostaa noin 75 % kokonaismassasta.
Koostumus sisältää myös:
* alumiinioksidi (noin 4 %)
* magnesiumoksidi (n. 1 %)
* rautaoksidi III (noin 7 %)
* kalsiumoksidi (noin 1,5 %)
* kosteus ja muut epäpuhtaudet (noin 11,5 %).