sunnuntai 28. elokuuta 2011

Kipu

Tuskin muistan aikaa, jolloin ei olisi ollut kipua. Opiskeluaikana toinen jalka ja pakara olivat niin kipeat, etten loppujenlopuksi saattanut edes istua. Opiskelijaterveydenhuollosta syotettiin kipulaakeita ja magnesiumtabletteja ja laakarilla juokseminen oli jokaviikkoista touhua, kunnes joku alysi passittaa minut YTHS:n neurologille.

Neurologi komensi pritsille selalleen, tarttui oikeasta nilkasta ja nosti jalkaa, jolloin parahdin. Syy oli yksinkertainen: Iskiashermo oli piriformis-paarynalihaksen pinteessa, ja asia hoituisi fysioterapialla ja venyttelylla. Kas, niin yksinkertaista se oli, ja nyttemmin pysynyt silla myos kuosissaan. Aidillani on sama vika, mutta toisessa jalassa kuin minulla. Hassua.

Nyt sitten on ongelma naissa kasissa. Vanhojen akkojen sairaus, artroosi. Tuskallinen vaiva. Valilla ajattelen, etta pilatako terveytensa syomalla kipulaakkeita, vai karsimalla kivusta? Jalkimmainen vaihtoehto on todella elamaa rajoittava asia. En saa edes lukkoa auki ulko-ovesta ilman kipulaakitysta. Asiaa tietty pahentaa tama oikean kaden ulnarisvaurio, joka ei vielakaan, kuluneista kuukausista huolimatta, ole parantunut, vaikka sen pitaisi periaatteessa korjaantua noin viidessa kuukaudessa.

Naprokseeni kipulaakkeena tuottaa painajaisunia, se on kylla huomattu. Pregabaliini, jota minulle maarasi neurologi, saa aikaan todella sekavan olon, mika ei naurata sekaan. Ketoprofeeni taas rasittaa vatsaa. Fysioterapia auttaa yllapitamaan kaden liikkuvuutta, mutta on kallista, ei siihen kovin hevin sairauslomalaisen kassa taivu.

Tassa sitten yritan tasapainoilla. Pregabaliini tuo sekavan olon ja etenkin younen, mutta sekavaksi muuttuu elamakin, jos valvoo viikkotolkulla kivun takia putkeensa.

Antti Heikkila liputtaa kivunhoidossa vahahiilihydraattisen ruokavalion puolesta, mutta ei sekaan mikaan autuaaksitekeva asia ole. Mina olen syonyt sen mukaan terveellisesti jo kymmenkunta vuotta, ja silti nama ongelmat vaivaavat. Selkaongelmista osa on toki lannerangassa olevan viankin syyta (aktiiviurheilijakaudeltani) ja huonojen toimistokalusteiden. Artroosia ei kai selita muu kuin ika, sukupuoli ja kilpirauhasen vajaatoiminta, joka paasi aika pahaksi ennenkuin asiaan tartuttiin ja aloitettiin laakitys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!