keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Joulunalusviikon tunnelmia

Havahduin vasta siihen, että ensi viikollahan se joulu jo onkin. Ihan niinkuin pala aivoistani olisi jäänyt viime perjantaina sinne eläinlääkärille Serun mukana. Nämä pari viimeistä viikkoa, jolloin Serun kunto vain huononi ja huononi, ovat kietoutuneet yhteen sumppuun minun mielessäni. Takkuun, josta ei löydä päätä eikä häntää.

Huomasin tämän kun kävin ystäväni kanssa kahvilla päivällä. Selitin jotakin juttua, ja huomasin itsekin, että se oli todella inkoherenttia tekstiä. Ajantaju viime viikkoina tapahtuneista asioista heitti täysin häränpyllyä ja puolessa välissä jo unohdin, mitä olin aikonut kertoa (muistin kyllä kotona). Ihan kuin sumussa. Loppuhuipennukseksi näin ikkunasta ohikulkevia koiranulkoiluttajia ja tulin loppujen lopuksi kotiin ripsivärit poskilla ja kyynelehtien.

Oli pakko kuitenkin lähteä vielä ihmisten ilmoille sulattamaan autoa jossain parkkihallissa. Kökötin sitten yksikseni läheisessä kahvilassa lukien iltapäivälehtiä kahvikupin ääressä kyyneleitä pyyhkien. Kukaan ei kai (onneksi) huomannut sitä.

Nyt ollaan jo puolimatkassa tämän käsilastan kanssa! Olen syönyt kaikenlaista "sormiruokaa", koska oikealla kädellä ei veistä pidellä. Samaten sopat ym. juokseva menee vasemmalla kädellä käytetystä lusikasta paljolti muuallekin kuin suuhun. Nyt alkaa jo tulla kekseliäisyydenpuutetta ruokalajeista. Puuroa, nakkeja, kinkkua, lanttulaatikkoakin tein, salaattien pitää olla tukevasti haarukkaan tartuttavissa, tai sitten majoneesilla sidottuja, kuten punajuuri-piparjuurisalaatti. Nyt kokeilen kalapullia ja sienisalaattia. Viimeisen joulukinkun palasen söin aiemmin tänään jo liki yökkäyksien kera vahvassa sinapissa uitettuna (siis kinkunsiivu ui, en minä) ja koska kahvilassa söin yhden joulutortun, ovat siis jouluevääni siinä. Ehkäpä elän joulunpyhät viherpirtelöillä?

Makeaa kyllä menisi. Ja kahvia.

Lasiin koottu tiramisukakku valmistuu helposti.
Ehkä tämä tästä. Ajan kanssa.

Tässä vielä pikaohje tuon lasiin kootun tiramisun tekoon:

Tarvitset paketin savoiardikeksejä (lady fingers, joskus kissankielikekseiksikin sanotaan), vahvaa kahvia, mascarponejuustoa (maustamaton Philadelphia tms. käy), kermaa, amarettolikööriä, tummia kaakaojauhetta.

Pitkulaisia savoiardikeksejä saa nykyään miltei joka kaupasta.
Pikatiramisu lasiin koottuna:

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää siihen mascarponea sopivassa määrin (puolet - puolet, tai mikä suhde tahansa käy). Mausta seos amaretolla ja lisää sokeria tarpeen mukaan.

Liota keksejä vahvassa espressossa (ei ihan lötköiksi saakka, sillä muuten tiramisu on hankala koota, tosin se onnistuu kuitenkin, olivatpa keksit miten lötköjä tahansa). Kasaa aineet kerroksittain lasiin, ylin kerros pitää olla kermamassaa. Siivilöi päälle kaakaijauhoja. Tarjoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!